THL tutki: suomalaisten selät terveempiä kuin 35 vuotta sitten - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin selkä kestää työpaineet

Vähäinen vapaa-ajan liikunta lisää riskiä sairastua selkävaivoihin.

Vähäinen vapaa-ajan liikunta lisää riskiä sairastua selkävaivoihin.

Julkaistu: 8.4.2013 12:28, Päivitetty 8.4.2013 12:34

Suomalaisten selät ovat tutkimustulosten perusteella paremmassa kunnossa nyt kuin 1970-80 -lukujen vaihteessa. Silti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi selkävaivojen hoitoon ja korvauksiin kuluvan jopa miljardi euroa vuodessa.

Noin joka kymmenes lääkärissäkäynti tehdään selkävaivojen takia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Markku Heliövaaran mukaan kolme neljästä yli 30-vuotiaasta on kokenut vähintään yhden selkäkipujakson elämänsä aikana. Yli puolella kaikista aikuisista on ollut yli viisi selkäkipujaksoa. Kulut yhteiskunnalle ja yrityksille ovat mittavat.

– Kaikkien tuki- ja likuntaelinsairauksien aiheuttamiksi suoriksi kustannuksiksi on arvioitu 583 miljoonaa euroa ja työpanosmenetyksiksi kaksi miljardia euroa vuodessa. Varovaisesti arvioiden kolmasosa noista kustannuksista johtuu alaselän sairauksista, joten niitä voitaisiin luonnehtia noin miljardin euron kansalliseksi ongelmaksi, sanoo Heliövaara.

Parempaan päin ollaan kuitenkin menossa. Kolme peräkkäistä väestön terveystutkimusta – Mini-Suomi 1978–80, Terveys 2000 ja Terveys 2011 – osoittavat, että suomalaisten selän terveys on kohentunut huomattavasti.

– Esimerkiksi Terveys 2000-tutkimuksessa havaittiin pitkäaikaista selkäoireyhtymää 10 prosentilla miehistä ja 11 prosentilla naisista. Verrattuna 20 vuotta aikaisempaan Mini-Suomi-tutkimukseen laskua oli miehillä 8 ja naisilla 5 prosenttiyksikköä, sanoo Markku Heliövaara.

Terveet elämäntavat auttavat

Suotuisan kehityksen uskotaan johtuvan siitä, että työ on keventynyt, hoito on parempaa, ruokavalio on monipuolistunut ja ihmiset suhtautuvat kuntoutukseen myönteisemmin. Terveyden laaja-alaisen edistämisen katsotaan torjuvan myös selkäsairauksia tehokkaimmin.

Riskiä sairastua selkävaivoihin lisäävät ruumiillinen työ, painavien taakkojen toistuva nostaminen tai kantaminen, hankalat työasennot, vartalon tärinä, vähäinen vapaa-ajan liikunta, autolla ajo, tapaturmat ja tupakointi. Riskitekijöitä ovat myös pituus, liikapaino, heikot keskivartalolihakset ja stressi.

Oikealla hoidolla kipu ei pitkity turhaan

Lääkäriin on syytä lähteä, jos selkäkivun oireet ovat voimakkaita, alkavat äkillisesti tai pahenevat. Vakavia oireita ovat jalkojen voimattomuus, kuume ja painonlasku. Tapaturman jälkeen on tärkeää selvittää onko kivun syynä murtuma.

– Usein syy kipujen pitkittymiseen on se, että ihminen vähentää liikkumista ja pahimmassa tapauksessa jää sänkyyn makaamaan. Tärkeää olisi selvittää asiantuntijan kanssa mistä kipu johtuu ja lähteä liikkeelle heti kun mahdollista, opastaa työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalon tiedotteessa.

Väärä hoito voi pahentaa vaivoja. Metsäniemen mukaan esimerkiksi noidannuolena tunnettua selkäkramppia ei voi lievittää rajulla venyttelyllä. Päinvastoin se saattaa levittää krampin muihinkin lihaksiin.