Kurdit odottavat Turkin hallitukselta uutta lähentymistä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kevät koitti kurdeillekin

Turkissa on alkanut myöhästynyt kurdikevät. Kurdistanin työväenpuolue (PKK), laiton kapinallisliike jota vastaan Turkin armeija on sotinut lähes täydet kolmekymmentä vuotta, julisti historiallisen tulitauon.

30.3.2013 7:08 | Päivitetty 28.3.2013 17:52

Nyt järjestö odottaa hallituksen ottavan seuraavan askeleen: takaavan tasa-arvon kurdeille Turkin uudessa perustuslaissa. Vasta sitten PKK vetäisi taistelijansa pois Turkin maaperältä. Näin olemme ymmärtäneet PKK:n julistuksista, mutta mitä tahansa voi vielä tapahtua.

Pitkä talvi taittui kurdien uutenavuotena, 21. maaliskuuta. Se oli huikea päivä. Sadat tuhannet, ehkä jopa miljoona kurdia kokoontui Diyarbakirin kaupungissa kurdien jokakeväiseen Newroz-juhlaan.

Aurinko paistoi ja musiikki pauhasi. Siellä täällä ihmiset tanssivat piireissä, kurdien kelta-puna-vihreissä väreissä.En ole koskaan nähnyt yhtä suurta väenpaljoutta. Monet olivat saapuneet naapurikurdimaakunnista ja jopa Saksasta asti. Lähelle päänäyttämöä oli sytytetty kolmen juhannuskokon korkuinen Newroz-tuli.

Kurdipoliitikot lukivat ääneen Abdullah Öcalanin, lempinimeltään Apon, viestin ihmismerelle kurdiksi ja turkiksi.

– Vaietkoon aseet, puhukoon mielipiteet, Öcalan sanoi viestissään ja ilmoitti ajan olevan kypsä aseiden laskemiselle ja joukkojen vetäytymiselle.

PKK-johtaja on istunut elinkautista Imralin vankilasaarella vuodesta 1999 lähtien. Hänen vangitsemisensa toi ainoastaan tauon sotimiseen – joukot jatkoivat myöhempinä vuosina iskujaan Pohjois-Irakista.

Edes kurdijuhlakaan ei oleollut aina itsestäänselvyys

Newroz-juhlijat olivat varovaisen toiveikkaita. Ehkä tämä 40000 ihmistä surmannut sota vihdoin päättyy. Ehkä kurdit saavat täydet demokraattiset oikeudet, ja kurdien asuinalueet voivat vaurastua kuten läntinen Turkki.

Toiveikkuus ei syntynyt turhasta. Newroz-juhla oli jo ihme itsessään. Että valtavat joukot kurdeja voisivat kokoontua ja huutaa mitä iskulauseita mielivät ilman mellakoita, kyynelkaasua tai joukkopidätyksiä. Että Apon viestejä luettaisiin ihmismassojen ja tv-kameroiden edessä. Ja kaikki sujuisi rauhallisesti.

Vielä viime vuosina Newroz-kokoontumisia saatettiin kieltää mellakoiden pelossa. Vuosikymmenten mittaan Newroz-päivinä on kuollut kymmeniä ihmisiä.

Vuodenvaihteen yllätysvetohallitukselta

Uusi rauhanprosessi alkoi odottamatta. Uutenavuotena pääministeri Recep Tayyip Erdogan ilmoitti, että tapaamiset Öcalanin kanssa on aloitettu ja että hallitus on päättänyt ratkaista kurdiongelman. Tiedustelupalvelun viranomaiset alkoivat käydä keskusteluja Ocalanin kanssa jo syyskuussa, kurdipoliitikot kertovat.

Toiveikkuudesta huolimatta niin kurdit kuin Turkin valtavestökin ovat epäluuloisia. Hankalia kysymyksiä riittää.Kuinka pitkälle Turkin hallitus lopulta haluaa, aikoo tai uskaltaa jatkaa prosessia? Mielipidemittauksen mukaan yli puolet Turkin valtaväestöstä ei edes halua kurdia naapurikseen.

Käyttääkö Erdogan vain kurdeja hyväkseen oman uransa pönkittämiseen? Ei ole salaisuus, että Erdogan haluaa presidentiksi ja samalla presidentille huomattavasti nykyistä laajemmat valtaoikeudet.

Kaksi oppositiopuoluetta vastustaa jyrkästi Erdoganin AK-puolueen ehdotusta vaihtaa nykyinen parlamentaarinen järjestelmä presidentilliseen Turkin tulevassa perustuslaissa. Ne syyttävät Erdogania yrityksistä venyttää omaa vallassaoloaan. AK-puolueen sääntöjen mukaan hän ei enää voisi jatkaa pääministerinä ensi vaalien jälkeen.

Kurdipuolue BDP taas on ilmoittanut olevansa valmis ”kompromisseihin” presidenttiasiassa.

Mutta sivuuttaisivatko kurdipoliitikot muiden kansalaisten demokratiatarpeet hierossaan kauppaa Erdoganin kanssa?

Tai asettaisivatko he uusia yllätysehtoja, joita hallitus ei voisi täyttää äänestäjien suututtamisen pelossa? Vaatisivatko he Öcalanin vapauttamista?

Selvää on, että Turkin kurdien asema on kohentumassa. Turkin hallituksella on kiire tehdä jotakin, koska naapurimaissa kuohuu. Sekä Syyrian ja Irakin kurdit ovat kohentaneet asemaansa radikaalisti.

Energiariippuvainen Turkki haluaa varmistaa hyvät öljy- ja kaasusopimukset Irakin kurdien kanssa, jotka näyttävät marssivan kohti itsenäisyyttä. Toisaalta Pohjois-Syyrian kurdialueilla PKK:n vaikutusvalta on kasvanut Turkkia huolestuttavalla tavalla. Ja hallituksen on pakko tehdä jotakin, koska vuosi 2012 oli verisin vuosikymmeniin: sen aikana kuoli yli 600 ihmistä. Osapuolet ovat jo uupuneita taisteluihin, joita kukaan ei lopulta voita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?