Ruotsalaiset yritysjohtajat eroavat herkemmin kuin suomalaiset - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tässä on se ero – "puudelipomo" lähtee

Kuvituskuva
Julkaistu: 8.2.2013 6:01, Päivitetty 8.2.2013 9:46

Ruotsissa toimitusjohtaja lähtee itse tai menee vaihtoon, vaikka hän ei välttämättä ole tehnyt mitään väärää. Suomessa johtaja ei aina lähde tuomion jälkeenkään. Mikä tätä eroa selittää? Onko Ruotsin "maan tapa" niin erilainen? Vai pehmoillaanko siellä?

Teleyhtiö TeliaSoneran teettämä selvitys ei löytänyt todisteita rikoksista Uzbekistan-kaupoissa. Yhteyttä varsinkaan toimitusjohtajaan ei ollut. Silti kohu oli liikaa ja Lars Nyberg sai lähteä.

Tapaus kuvastaa hyvin suomalaisen ja ruotsalaisen bisneselämän ja yritysetiikan eroja. Ruotsissa eroherkkyys on selvästi Suomea suurempi, mutta mistä se johtuu?

Nyberg oli laskenut irti ’suomalaiset cowboyt’. Hän ei kunnolla pitänyt ohjaksista kiinni, ei vaatinut riittävästi tietoa ehdoista, joilla kaupat on käyty, mediakonkari, kirjailija Yrsa Stenius kuvaa ruotsalaista keskustelua.

Jotenkin ilmapiiri Nybergin ympärillä oli käynyt niin paksuksi, että hänelle ei jäänyt edellytyksiä jatkaa, vaikka mitään selkeää virhettä ei pystytty osoittamaan.

Suomen ja Ruotsin valtioiden omistajaohjauksessa on suuria eroja. Näin sanoo Svenolof Karlsson, TeliaSonerastakin kirjoittanut tietokirjailija ja viestintäkonsultti.

Ruotsalaiselle bisneselämälle tyypillistä on liioittelu, jopa moraalinen paniikki. Sitä harrastaa myös media. Puhutaan herkästi skandaaliyhtiöistä, vaikka mitään rikollista toimintaa ei olisi löytynyt, toimittajataustainen Karlsson sanoo.

Myös Steniuksen mukaan ylilyöntejä tapahtuu Ruotsissa joskus. Viime vuonna Ruotsin kasvuviraston Tillväxtverketin johtaja Christina Lugnet joutui eroamaan Dagens Nyheter -lehden penkomien edustuslaskujen takia. Virasto on samantapainen kuin Tekes ja Ely-keskukset Suomessa.

Oikeastaan mitään hirvittävän shokeeraavaa ei ollut tapahtunut, yksi jättijuhla, josta oli iso lasku, Stenius sanoo.

Ruotsin valtio "tekee politiikkaa TeliaSonerassa"

TeliaSoneran kohuerossa keskeinen taustaselittäjä on valtion omistajarooli. Siihen viittaavat sekä Stenius että Karlsson.

Poliitikot ovat kuin eläimiä. Jos yhtiön hallituksessa pystyy politikoimaan, sitä myös tehdään. Sellaista osaamista, jota tarvitaan aktiiviseen omistajapolitiikkaan, Ruotsilta ei löydy, Karlsson sanoo.

Suomessa omistajapolitiikka on Karlssonin mielestä nykyään Ruotsia paljon ammattimaisemmin hoidettu sijoitusyhtiö Solidiumin kautta.

Steniuksen mielestä Ruotsissa pelataan melko paljon kaksinaismoraalilla, mikä heijastuu omistajaohjaukseen.

Ruotsin halutaan käyvän laajaakin asekauppaa, mutta edellytys on, että aseita ei saa viedä maihin, jotka käyvät sotaa.

Kun näitä tapauksia sitten tulee ilmi, kaikki päät putoavat. TeliaSoneran tapauksessa on vähän samaa makua. Kun kävi ilmi, että yhtiössä käytettiin niitä keinoja kuin käytettävissä oli, Ruotsissa tuli hätä käteen, Stenius sanoo.

Karlssonin mielestä myös medialla on Ruotsissa suurempi valta yrityksiin. Ruotsalaisyritykset pyytävät herkästi "puudeleina" anteeksi.

en sijaan, että sanoisivat: Hei, tutkikaa tätä vähän tarkemmin, tämä on vähän monimutkaisempi juttu!

Kaikki hyviniskuteerataan

"Diskuteeraaminen" on tärkeä osa ruotsalaista johtajuutta. Ruotsissa keskustellaan, kunnes on saatu – ainakin näennäinen – konsensus. Näin kuvaa eettisen johtamisen konsultti Erika Heiskanen.

Ruotsissa hyväksyntää ja oikean määritelmää haetaan keskustelun kautta. Kuten nyt TeliaSoneran johtajan tapauksessa, virhettä ei voida osoittaa, mutta suhteissa on ongelmaa.

Suomen mediasta seurattuna yritysjohtajat ja poliitikot, jotka ovat joutuneet arvosteluryöppyyn, herkästi puolustautuvat sanomalla, että ”en ole rikkonut lakia”, hän sanoo.

Meillä nojataan vahvasti sääntöihin ja lakiin, mitä joku voisi pitää ajattelun laiskuutena. Ei pohdita oikeaa ja väärää.

Vaalirahatuomittu Antti Kaikkonen (kesk.) ja syrjintätuomion saanut Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne edustavat vielä ääripäätä siten, että molemmat jatkavat tehtävässä tuomiosta huolimatta.

Suomi "muuttunut kahdessa vuodessa"

Heiskanen arvelee, että eettinen ilmapiiri kääntyi poikkeuksellisen nopeasti vastatuuleen Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen asuntojärjestelyille.

Rima nousi kahdessa vuodessa selkeästi, ja tilanne näyttäytyi aivan toisenlaisena kun se tuli julkisuuteen, Heiskanen sanoo.

Toisaalta Finnairissa sekä tulos että henkilöstö alkoivat voida paremmin Vehviläisen aikana. Olisiko ollut parempi, että hän olisi eronnut asuntokauppansa vuoksi? Vaikka hyvät tuloksetkin olisi menetetty? hän kysyy. Nykypäivänä on haastavaa pitää oma kompetenssi ajan tasalla. Bisnesmaailmassa pitäisi nyt pystyä ennustamaan, onko käytäntö hyväksyttävä myös muutaman vuoden päästä.

Mediamyllerrys, kuten vaalirahakohu ja hyvä veli -keskustelu, näyttää yrityksille, että eettinen osaaminen on osa bisnestä ja mokaaminen voi käydä kalliiksi. Apua haetaan johdon konsultoinnista.

Takaisin TeliaSoneraan. Karlssonin mielestä Nybergin eron taustalla näkyy vielä eräs keskeinen maaero.

Euraasia tuli Telialle Soneran kautta. Se on koko ajan ollut ongelma emoyhtiölle. Ruotsi ei ole koskaan luottanut Venäjään ja sen lähialueisiin, ja sitä vaivaa vaistonvarainen Venäjän-pelko, toisin kuin Suomea.

Tuoreimmat osastosta