SRV:n Jukka Hienosen mielestä työnhakijan kannattaa opetella venäjää - Oma raha - Ilta-Sanomat

Venäjää kannattaa opetella – totta vai tarua?

Julkaistu: 5.2.2013 6:01, Päivitetty 4.2.2013 16:56

Onko venäjän opiskelusta apua urapolulla? Venäjän vientiammattilaisten mukaan kielitaito olisi tarpeen, mutta yksin sen avulla ei ohita muita työnhakijoita.

Presidentti Sauli Niinistö totesi tammikuussa Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, että Suomi tarvitsee enemmän venäjän kielen osaamista, sillä Venäjän kauppa kasvaa ja venäläisten matkailu meillä lisääntyy.

Presidentin ajatus tukee kahvipöytäkeskusteluista tuttua uskomusta siitä, että venäjäntaitajat työllistyvät helposti vientiteollisuuteen ja heistä on pulaa.

Mutta miten on oikeasti? Taloussanomat kysyi asiaa Venäjän viennin ammattilaisilta.Jukka Hienonen: arvosi työmarkkinoilla nousee

Rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen ei lupaa yhtiöstään työpaikkaa heti paikalla venäjäntaitoiselle ja hyvin koulutetulle hakijalle, mutta myöntää että tällaisia työnhakijoita tarvittaisiin lisää.

– Esimerkiksi laki- tai taloushallinnon osaaminen sekä Suomen että Venäjän puolelta ja venäjän kielitaito ovat kova yhdistelmä. Opiskelijapotentiaalia olisi, sillä Suomessa valmistuvista ylioppilaista vain yksi prosentti kirjoittaa venäjän. Kaupanteossa harvinaisemmat kielet ranska ja italia ovat lukiossa paljon suositumpia, sanoo Hienonen.

Jukka Hienonen kirjoitti itse venäjästä laudaturin. Hän innostui kielestä Jyväskylässä hyvän lukio-opettajan ansiosta ja jatkoi opiskelua kauppakorkeakoulussa.

– Kielitaidosta on ollut ehdoton apu uralla: olen päässyt valitsemaan itselleni mieluisimpia työpaikkoja. Työ on kierrättänyt minua Venäjän-matkoilla 28 vuotta. Neuvotteluissa en ole tarvinnut koskaan tulkkia.

Hienonen toteaa, että maahanmuuttajien kautta Suomessa on jo paljon venäjän kielen osaajia, mutta silti yritysten tarpeisiin sopivista eri alojen ammattilaisista on pulaa.

Jukka Mallinen: kulttuuri on yhtä tärkeä kuin kieli

Kirjailija-kääntäjä Jukka Mallinen on pitkän linjan Venäjän-tuntija, jolla on myös kymmenen vuoden kokemus vientikaupasta Venäjälle. Mallinen on samaa mieltä venäjän kielen opiskelun merkityksestä vientikaupalle kuin presidentti Niinistö: kannattaa ehdottomasti.

– Esimerkiksi vaativissa johtotehtävissä sujuvan venäjän taito on meillä harvinaista. Lisäksi pitää omaksua paikallinen kulttuuri ja maailmankuva, jotta ymmärtää kumppanin ajatukset myös rivien välistä. Luottamus sopimusneuvotteluissa syntyy vasta, kun osaat puhua vastapuolen kanssa muustakin kun työasioista, sanoo Mallinen.

Mallinen ei kuitenkaan usko, että Suomeen rekrytoitaisiin suurin joukoin Venäjällä syntyneitä johtajia kieliosaamisen kohentamiseksi.

–Työkulttuurit eroavat toisistaan. Johtajan perehdyttämisprosessi ja sitouttaminen "protestanttiseen työmoraaliin" olisi työlästä, arvioi Mallinen.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari: ehdoton plussaSuomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri sanoo, että moni yritys miettii aluksi, tarvitseeko se Venäjälle paikallisen myyntiedustajan vai Suomeen vientimyyjän. Jos henkilö palkataan Suomesta, kielen, kulttuurin ja kaupankäyntitapojen tuntemus ovat suuri etu.

– Neuvottelussa tarvitaan sekä kielitaitoa että venäläisten toimintatapojen tuntemusta. Et ohita vielä kilpailijoita, vaikka tuotteesi hinta ja ominaisuudet olisivat kohdallaan, sillä niin ne ovat muillakin. Esiintymisesi ratkaisee, sanoo Tiri.

Tirin mukaan työnantaja odottaa alalla kuin alalla venäjän kielitaidon ohella vahvaa ammattiosaamista. Tämä koskee myös palvelualoja, kuten esimerkiksi venäläisturisteja palvelevia kampaamoita ja kauneushoitoloita.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin kaupan alan neuvottelupäällikkö Juha Ojala sanoo, että venäjän- tai englanninkielisten myyjien tarve vaihtelee maantieteellisesti. Suurin tarve on pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa, erityisesti Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa. Kielitaito voi ohittaa myyntikokemuksen, sillä kaupat kouluttavat myyjät työhön.

Yritykset: ei pulaa venäjänkielisistä hakijoista

Hissiyhtiö Koneen Suomen ja Baltian maayhtiöiden henkilöstöjohtaja Taija Lehtola toteaa, että yhtiön toimihenkilöille on kielitaidoista hyötyä ja esimerkiksi hänen omassa työssään olisi hyvä osata myös venäjää. Suomessa ei ole kuitenkaan paljon tehtäviä, joihin tarvittaisiin venäjän kielen osaajia. Niinpä heistä ei ole myöskään pulaa.

Stockmann-tavaratalojen henkilöstöjohtaja Heini Pirttijärvi sanoo, että venäjän taitoja edellyttäviin myyntitehtäviin on runsaasti hakijoita. Tarve vaihtelee paikkakunnittain, Helsingin tavaratalossa sitä on paljon. Esimerkiksi tavaratalon erityisosasto Visitor Center palvelee asiakkaita myös venäjäksi.

Sekä Lehtola että Pirttijärvi painottavat, että pelkkä kielitaito ei ratkaise rekrytoinnissa, vaan valituksi tulee kokonaisuuden kannalta sopivin ja osaavin henkilö. – Palkka jonka maksamme muodostuu tehtävän vaatimuksista ja henkilön osaamisesta, kansallisuudella ei ole siihen vaikutusta, sanoo Taija Lehtola.

Prosessiteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja Metson resursointipalvelujen päällikkö Katri Koivisto sanoo, että konsernissa haetaan ajoittain venäjäntaitoisia muun muassa assistentti-, myyntipäällikkö- ja insinööritehtäviin Suomessa.

Kieliosaajia on Koiviston mukaan toistaiseksi löytynyt riittävästi. Myös Nokian Renkaiden henkilöstön kehittämispäällikkö Satu von Bagh kertoo, että yhtiö löytää tarvittaessa riittävästi venäjän kielen taitajia talouden, logistiikan, myynnin ja hankinnan tehtäviin.

Kieli- ja kulttuurikouluttaja:pienikin kielitaito on iso apu

Kieli- ja kulttuurikoulutusta, käännöksiä ja tulkkausta tarjoavan TekMilin toimitusjohtaja Sari Kanti-Paul sanoo, että venäjän osaajien tarvetta olisi, mutta yritysten ja työnhakijoiden tarpeet eivät aina kohtaa toisiaan.

– Monissa yrityksissä ollaan varovaisia, eikä lähdetä rekrytoimaan venäjän kielen osaajaa, vaikka tarvetta olisi. Sen sijaan käännätetään sopimuspaperit venäjäksi ja käydään neuvottelu venäläisten asiakkaiden kanssa englanniksi. Käännösten tasoon kannattaa tällaisessa tapauksessa kiinnittää huomiota, sanoo Kanti-Paul.

TekMilissä opetetaan venäjää erilaisilla organisaatiotasoilla työskenteleville.

– Jos esimerkiksi asentaja on lähdössä työkomennukselle itään, hänen olisi hyvä osata ainakin kyrilliset aakkoset ja venäjän alkeet. Työhyvinvointia kohentaa, kun osaa sijoituspaikassaan lukea vaikkapa apteekin ja kaupan nimikyltit sekä vaihtaa muutaman sanan venäjäksi, sanoo Sari Kanti-Paul.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?