Miten urheilet? Se paljastaa sosiaaliluokkasi - Oma raha - Ilta-Sanomat

Miten urheilet? Se paljastaa sosiaaliluokkasi

Näin se meni ennen – yläluokka pelasi tennistä ja lasketteli. Nyt korkeampi koulutus ja tulotaso näkyvät siinä, että hikoilustakin on tullut projektinhallintaa. Se miten urheilemme, kertoo meistä paljon. Onko siis tullut käytyä lenkillä vai hiihtämässä? Vai eikö kumpaakaan?

12.1.2013 6:01 | Päivitetty 11.1.2013 18:22

Ai kävit kiertämässä pururataa? Syynäsitkö sen jälkeen sykkeet ja puit vauhtikestävyyslenkin vetojen mittaa toisen maratonkoululaisen kanssa? Huuhtaisit teknisistä juoksusukista oikeaoppisesti hiet pois? Kuulut mitä todennäköisimmin koulutettuun, paremmin tienaavaan ylempään keskiluokkaan.

Vai kävitkö ”vain” lenkillä, pistämässä tossua toisen eteen ilman kummempia tavoitteita? Tässä tapauksessa kuuluneet johonkin muuhun sosiaaliluokkaan.

Vuosikymmeniä sitten liikuntaharrastuksissa näkyvä luokkajako oli karheampi. Osa lajeista miellettiin yläluokkaisiksi yksinkertaisesti siksi, että harrastuspaikkoja oli vähän: parempi väki mäiski tennistä tai sulkapalloa, ja herrat tapasivat golf-kentillä. Nyt on toisin.

– Juoksu on noussut golfin rinnalle, sanoo luokkamakuihin perehtynyt erikoistutkija Nina Kahma Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Talvisin sama porukka hiihtää.

1980-luku toi lisää liikuntapaikkoja ja lajeja

Iso muutos tapahtui 1980-luvulla: Kuntoliikunnasta tuli bisnestä, ja liikuntapaikkojen määrä ampaisi nousuun. Vaurastunut ja keskiluokkaistunut Suomi alkoi maksaa harrastuksistaan. Globalisaatio kiihdytti myllyä tuoden uusia lajeja ja innostajia.

Kävi sama kuin kansakunnan tv-maulle: kulttuuri pirstaloitui, jokainen alkoi etsiä omaa juttuaan. Kehitystä vahvisti se, että vapaa-ajan merkitys kasvoi.

Lisääntyneet harrastusmahdollisuudet taas vesittivät esimerkiksi tenniksen ja golfin eliittiasemaa, kuvaa liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta.

– Enää ei voi puhua samalla tavalla yläluokkaisista tai työväenluokkaisista lajeista, Itkonen arvioi.

Hänen mukaansa erottautuminen näkyykin nykyään enemmän siinä, miten ja missä harrastetaan. Juoksu- ja hiihtohifistelyn lisäksi tämän huomaa esimerkiksi siinä, että yhä useammilla on varaa lasketella, mutta varakkaampi väki erottautuu lentämällä ulkomaille kotimaan nyppylöiden sijaan.

Yläluokka treenaa enemmän ja useampia lajeja

Yhteiskunnan heikko-, hyvä- ja parempiosaiset kuitenkin liikkuvat yhä selvästi eri tavoin. Suurin juopa on liikuntamäärien välillä. Ylemmissä luokissa urheillaan enemmän ja lajikirjo on laveampi.

Tämä näkyy osaltaan ihmisten elinajanodotteissa (pdf). Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 35-vuotiailla miehillä on tutkimusten mukaan edessään 12,5 vuotta enemmän peliaikaa kuin alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla.

– Jokainen ymmärtää, että jos on toimeentulo- ja taloushuolia, ei ole ensimmäisenä mielessä se, että lähtisi lenkkipolulle ja liikkumaan, Itkonen sanoo. Se ei myöskään välttämättä käy mielessä, jos tekee fyysisesti raskasta työtä.

Kävely on tutkijoiden mukaan Suomen vähiten erotteleva liikuntaharrastus. Sitä harrastavat kaikki. Kun sosiaaliluokkia harpotaan ylöspäin, lisääntyy urheiluksi miellettävä liikunta.

Tanssi- tai thai boxing -tunnit tietysti maksavat hyötykävelyä enemmän, samoin lajit, missä vaaditaan välineitä. Kahma kuitenkin arvioi, että liikuntavalintoja selittää tulotasoa enemmän ”koulutus ja kotikasvatus”. Nämä vaikuttavat siihen, minkälaisen tekemisen ihminen näkee mielekkäänä ja motivoivana.

Kovaa työtä – sekä salillaettä toimistolla

Moni kompensoi työelämän vaativuutta kovilla lajeilla, kuten äärimmäisen kestävyyden hakemisella tai extreme-lajeilla.

– Maratonvillitys on toisaalta vastapainoa tiukalle työelämälle, mutta siinä on myös samankaltaisia piirteitä. Maratonit vaativat suunnitelmallisuutta, kestävyyttä ja projektiajattelua, mitä työelämä entistä enemmän on, Itkonen kuvaa.

Ylempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat suuntaavat myös muita herkemmin taitoja ja tekniikkaa vaativien lajien pariin. Niiden opettelu vaatii päämäärätietoista harjoittelua – mikä tuntuu luontevalta monista projektisukupolven asiantuntijoita ja toimihenkilöistä.

Liikunnan tuloksista ja edistyksestä halutaan myös kovaa faktaa, kertoo Jari Sarasvuo, jonka Trainers' House pyörittää myös kovahintaista kuntoklubia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?