Ekonomistit: EKP tuskin laskee talletuskorkonsa negatiiviseksi - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näinkö käy: pian maksat pankille talletuksistasi?

Eurokriisi on edennyt niin pitkälle, että osa ekonomisteista pohtii mahdollisuutta, että Euroopan keskuspankki laskee talletuskorkonsa negatiiviseksi. Mitä siitä seuraisi? Pitääkö talletuksista maksaa pankille?

8.1.2013 6:01 | Päivitetty 7.1.2013 16:08

Maksaisitko pankille siitä, että saat pitää säästöjäsi tilillä pankissa? Pankit ja heidän asiakkaansa voivat päästä harkitsemaan tällaista kysymystä jo torstaina, jos Euroopan keskuspankki (EKP) laskee talletuskorkonsa negatiiviseksi.

Keskuspankin pankkien yön yli talletuksissa käyttämä talletuskorko on ollut nollassa heinäkuusta lähtien. EKP muuttaa ohjaus- ja talletuskorkoaan usein samalla kertaa, joten seuraava ohjauskoron lasku muuttaisi talletuskoron miinusmerkkiseksi.

Todennäköisyys koronlaskusta kasvoi joulukuussa, kun EKP:n pääjohtaja Mario Draghi sanoi, että keskuspankkiirit kävivät korkokokouksessaan keskustelua koronlaskusta. EKP heikensi samalla talous- ja inflaatioennustettaan, mikä avaa ovea koronlaskulle alkuvuonna.

Rohkeimmat ekonomistit ennustavat uutistoimisto Bloombergin kokoamassa konsensuskyselyssä, että ohjauskorko laskee nykyisestä 0,75 prosentista historialliseen puoleen prosenttiin jo ensi viikon torstaina. Yksi ekonomisti odottaa myös talletuskoron alenevan 0,10 prosenttia miinukselle.

Negatiivista talletuskorkoa ei voi täysin sulkea pois, sillä Draghi totesi joulukuun korkokokouksen jälkeen, että keskuspankki on "operatiivisesti valmis" negatiiviseen korkoon, mutta toimenpiteeseen liittyy "mutkikkuuksia" ja "mahdollisia tahattomia seurauksia".

Tanskassa korko jo miinuksilla

Vaikutusten analysoinnissa EKP voi tutkia kokemuksia euroalueen ulkopuolelta, Tanskasta, jossa keskuspankki laski talletuskorkonsa 0,2 prosenttia negatiiviseksi viime heinäkuussa. Keskuspankin harvinaisesta toimesta on kokemuksia ainakin myös Sveitsistä vuosikymmenien takaa ja Ruotsista, jossa talletuskorko meni miinuksille vuonna 2009.

Euroalueen ulkopuolisilla mailla ja EKP:lla on erilaiset syyt negatiiviseen talletuskorkoon. Esimerkiksi Tanskan keskuspankki haluaa toimenpiteellä heikentää Tanskan kruunun liian vahvaa kurssia suhteessa euroon.

– Negatiivinen talletuskorko on toiminut Tanskassa omassa tarkoituksessaan, joka on vaikuttaa kruunun kurssiin. EKP:n tavoite on erilainen, sanoo Nordea-pankin analyytikko Suvi Kosonen.

EKP harkitsee negatiivista talletuskorkoa, jotta pankit lainaisivat rahojaan yrityksille ja kotitalouksille eivätkä makuuttaisi sitä keskuspankissa. Luotonanto tukisi euroalueen talouskasvua.

Sukan varressa parempi korko kuin pankissa?

Uutistoimisto Bloombergin mukaan jotkut pohjoisamerikkalaiset pankit, ruotsalainen SEB ja paikallinen Danske Bank ryhtyivät syksyllä perimään joidenkin suurien instituutioasiakkaiden talletuksista maksua Tanskassa.

– Pankit eivät voi laskea asiakkaiden talletuskorkoa voimakkaasti negatiiviseksi, sillä muuten ihmiset laittavat rahat sukan varteen ja patjoihin, joissa korko on parempi kuin pankissa eli nollassa, arvioi vuoden vaiheessa Roubini Global Economics -tutkimusyhtiöstä Tänk-ajatushautomoon tutkimusjohtajaks siirtynyt ekonomisti Mikko Forss. 

Tavallisilta asiakkailta pankit tuskin pystyvät keräämään negatiivista korkoa, sillä yksityistallettajat ovat suuria yritys- ja instituutioasiakkaita herkempiä nostamaan säästönsä käteiseksi.

– Asia riippuu siitä, kuinka negatiivinen talletuskorko on. Toisessa vaakakupissa painaa käteisen säilytyskustannus, Nordean Kosonen sanoo.

Tanskalaisille yksityisasiakkaille negatiivinen talletuskorko on näkynyt siinä, että pankit ovat nostaneet asiakkaidensa lainakorkoa. 

Asuntovelkaisen on siis luultavasti turha haaveilla matalammista koroista, saati "korosta" lainalleen, arvioi Forss. 

– Pankkien keskuspankkitalletukset tuottavat tappiota, ja tätä on kompensoitava jollain. Tämä on sellainen seuraus, jota EKP ei varmastikaan toivo, Forss katsoo.

– Vaikka pankit kompensoivat negatiivista talletuskorkoa, on selvää, että kyseinen politiikka vaikeuttaa pankkien asemaa.

Forssin arvion mukaan EKP:n politiikka ei todennäköisesti toimisi senkään takia, että ongelmana on ennen kaikkea enemmän lainojen vähäinen kysyntä kuin tarjonnan puute.

Erikoistoimi menisi hukkaan

Keskuspankit ovat käyttäneet negatiivista talletuskorkoa suhteellisen harvoin, joten ekonomistit tietävät niiden vaikutuksista vähän. Odottamattomien seurauksien takia valtaosa ekonomisteista ei usko EKP:n laskevan talletuskorkoaan negatiiviseksi.

Nordean Kososen arvion mukaan EKP saattaa pitää talletuskoron nollassa ja laskea pelkästään ohjauskorkoa.

– EKP on kaventanut korkokäytävää ennenkin talouskriisin aikana, joten korkokäytävän muutos ei ole mahdoton, Kosonen sanoo.

Korkokäytävän kavennus onkin Kososen mielestä todennäköisempää, koska rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet pahimmista päivistä.

– Negatiivinen talletuskorko on poikkeuksellinen toimi. Millaisen signaalin se antaisi markkinoille, jotka ovat nyt rauhoittuneet? Toimenpide tuntuisi erikoiselta ja menisi tavallaan hukkaan, Kosonen sanoo.

Nordea ei odota ohjaus- tai talletuskoron laskua ensi torstaina, mutta pankin arvion mukaan riski ohjauskoron laskuun kasvoi EKP:n joulukuussa julkaisemien vaisujen talouskasvuennusteiden jälkeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?