20, 30, 40 tai 50 vuotta – kukaan ei kelpaa töihin

Julkaistu:

Nuorilla aikuisilla on liikaa vaatimuksia, kolme–nelikymppisillä pieniä lapsia ja jo alle viisikymppiset ovat ikääntyviä. Kun kaikilla ikäryhmillä on työelämän näkökulmasta syntinsä, kuka töihin oikein kelpaa. Vai pitäisikö koko ajattelutapaa muuttaa rajusti?


Eri ikäisiin ihmisiin suhtaudutaan työelämässä usein varsin lokeroivasti. Parikymppisiä pidetään suoraan koulun penkiltä tulleina kakaroina, kolme–nelikymppisten työntekoa haittaavat pienet lapset ja jo alle viisikymppisiä voidaan pitää ikääntyvinä työntekijöinä, jotka eivät enää jaksa entisen lailla.

Asiantuntijoiden mukaan eri ikäluokkiin liittyvät epäluulot ja stereotypiat elävät työelämässä yhä vahvoina. Kaikkein eniten leimastaan kärsivät työuransa ehtoopuolella olevat ihmiset.

– Suurimmat epäluulot liittyvät ikääntyviin ihmisiin. Hirveän paljon on sellaisia käsityksiä, että ikäihminen ei enää opi, että sairastumisen riski on suurempi tai että iäkkäämpi työntekijä ei tee työtä yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin nuoremmat, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Marja-Liisa Manka sanoo.

Työ- ja organisaatiopsykologi, Sensitiva Oy:n omistaja Mikael Saarinen on Mangan kanssa samaa mieltä. Hänen mukaansa keski-iän ohittaneiden motivaatio kyseenalaistetaan voimakkaasti.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Yli 50-vuotiaiden työntekijäryhmään liittyy yleinen harhakäsitys. Heidät nähdään stereotyyppisenä joukkona, joka käy töissä vain koska siellä on pakko käydä, Saarinen sanoo.

On kovin hullunkurista, että samaan aikaan kun julkisessa keskustelussa peräänkuulutetaan jatkuvasti eläkeiän nostamista, yhä nuorempia työntekijöitä pidetään osittain liian vanhoina työelämään.

– Entistä nuorempia ihmisiä on alettu pitää ikääntyvinä. Nykyään jo 45-vuotias voi olla sellainen, Manka sanoo.

Myös nuoria
vieroksutaan


Asiantuntijoiden mukaan työelämän toinen hyljeksitty ryhmä ovat nuoret työntekijät. Heihin liitetään usein mielikuva haluttomuudesta taipua muottiin.

– Alle kolmekymppisiin kohdistuu tutkimusten mukaan ihan selvästi sellainen epäluulo, että heillä on liikaa omia vaatimuksia muun muassa työajan ja lomien suhteen, Marja-Liisa Manka sanoo.

Nuoret suhtautuvat myös työpaikan vaihtamiseen avoimesti eivätkä siten ole niin sitoutuneita yhteen työpaikkaan.

Toisaalta vastikään koulun penkiltä irronneiden nuorien kuvitellaan olevan epätodellisenkin hyviä oppimaan uusia asioita. Todellisuudessa he eivät välttämättä ole muita parempia.

– Kun yli viisikymppisillä epäillään olevan jo toinen jalka haudassa, niin nuorilla puolestaan uskotaan olevan enemmän oppimiskykyä. Mutta ei ihmisen oppimiskyky katoa mihinkään, Mikael Saarinen sanoo.

Työnantajia huolettavat myös nuorien aikuisten muuttuvat elämäntilanteet. Kolmekymppisiltä naisilta kysytään yhä usein työhaastatteluissa mahdollisista lastenhankkimisaikeista. Lain mukaan kysymykseen ei tarvitse vastata, mutta siitäkin saatetaan vetää johtopäätökset.

Varhaiskeski-ikäiset
työnantajien suosikkeja


Kun vanhoja työntekijöitä vieroksutaan heidän kuvitellun huonon jaksamisensa vuoksi ja nuoria pidetään vaikeasti ennustettavina, tuntuvat varhaiskeski-ikäiset eli 35–45-vuotiaat olevan työnantajien silmäteriä.

– Keskimmäiseen ikäluokkaan ei kohdistu niin voimakkaita negatiivisia ennakkoluuloja. Heillä kuvitellaan olevan jo osaamista ja näkemystä, ja heidän jaksamiseensa uskotaan, Marja-Liisa Manka sanoo.

– Varmaan kolmenkympin ja neljänkympin välissä ovat ne työntekijät, joista kuvitellaan saatavan eniten irti, Mikael Saarinen sanoo.

Varhaiskeski-ikäisetkään eivät kuitenkaan ole täysin ennakkoluuloista vapaita. Heidän nuoruutensa avainvuodet ajoittuivat 1980- ja 90-luvuille, jolloin individualismista tuli Suomessa uudenlainen johtotähti.

– Tätä sukupolvea koskeva negatiivinen ajattelutapa on se, että heidän pitää saada "kaikki mulle heti nyt". He toivovat jatkuvasti parempia etenemismahdollisuuksia ja ovat puolestaan valmiita lopettamaankin työt, jos se on taloudellisesti mahdollista, Manka sanoo.

Töiden lopettaminen eli downshiftaaminen on suosituinta juuri tässä ikäluokassa, jolle työ ei enää ole elämää eniten määrittävä tekijä. Paluu sapattivapaalta työelämään voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi.

– Nämä ihmiset ovat tehneet yhden uran ja kypsyneet siihen. Työelämässä heitä ei välttämättä katsota hyvällä, kun he tekevät aikanaan paluuta, Saarinen sanoo.

Ajattelutavan muututtava
perusteellisesti


Asiantuntijat uskovat vakaasti eri ikäisten työntekijöiden vain hyödyttävän työyhteisöä. Nuoret tuovat uusia ajattelutapoja, kun iäkkäämpien kokemus ja tietotaito taas hyödyttävät muita.

– Työn tekemisen kulttuuria, tapoja ja arvostuksia tulisi muuttaa. Terve työyhteisö koostuu kaiken ikäisistä ihmisistä, Marja-Liisa Manka sanoo.

Tärkeintä olisi muuttaa koko ajattelutapaa, jossa työntekijä on tuotannontekijä ja hänestä revitään kaikki mahdollinen irti. Kun osaaminen on kohdillaan, työntekijää kannattaa kohdella lempeästi sen ylläpitämiseksi.

– Se on oikeasti vain osaaminen joka ratkaisee, eikä mikään muu seikka. Osaamista ja kompetenssia tarkasteltaessa kysymykset eri ikäryhmien elämäntilanteisiin liittyvistä haittapuolista ovat triviaaleja, Mikael Saarinen sanoo.

Hän muistuttaa, että elämäntilanteeseen liittyvät asiat ovat aina ennakoimattomia tapahtumia, joten niihin ei pidä edes pyrkiä vaikuttamaan. Työntekijöitä tulee vain tukea selviämään vaikeista paikoista.

Kaikkein eniten auttaisi katseen siirtäminen pitkälle tulevaisuuteen. Nykyisenlainen tahkoaminen kuluttaa ihmiset loppuun.

– Tarvitaan arvopohjaista johtamista. Voittojen tavoitteleminen on johtanut siihen, että henkilöstön tarpeiden huomioon ottaminen vaatii yrityksen johdolta aikamoista ponnistelua. Pitäisi miettiä, millä aikajänteellä pyritään olemaan tuottavia, Saarinen sanoo.

– Työnantajien pitäisi oikeasti yrittää hallita henkilöstövoimavaroja vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä, ei kahden–kolmen vuoden tähtäimellä. Kun metsästetään nopeita voittoja, niin henkilöstövoimavaroista tulee pelitavaraa, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      HS: Pankkien väliset tilisiirrot nopeutuvat maaliskuussa

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    10. 10

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää