Huomisen Suomessa köyhä tietää paikkansa

Julkaistu:

Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä tuloluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, Suomi on asiantuntijoiden mukaan pian luokkayhteiskunta. Tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen.
Tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa. Tilastokeskuksen tässä kuussa julkaiseman tulonjaon kokonaistilaston mukaan koko väestön tulojen kasvu oli vuonna 2011 keskiarvolla mitattuna 0,7 prosenttia.

Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 2,2 prosenttia ja suurituloisimman prosentin tulot 7,0 prosenttia. Samaan aikaan väestön pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat vain pari prosentin kymmenystä.

– Suurituloisten osinkotulot ja myyntivoitot ovat kasvaneet. Ne vaikuttivat tuloeroihin niitä kasvattaen, tutkimusta johtanut Tilastokeskuksen Pekka Ruotsalainen sanoo.

Tuloerojen kasvussa on kyse nimenomaan siitä, että suurituloisten tulot paisuvat entisestään. Parhaiten ansaitseva kymmenen prosenttia kansasta lohkaisee koko Suomen tuloista 23,6 prosenttia eli lähes neljänneksen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Suurituloisten tulot ovat kasvaneet muita vauhdikkaammin, lähinnä vauraimman yhden prosentin tulo-osuudet. Tilastoista tämä näkyy selvästi, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Marja Riihelä sanoo.

Tuloerojen kasvun syy on asiantuntijoiden mukaan selvä: pääomatulojen kasautuminen ennestään rikkaille.

– Tuloerojen kasvu johtuu pääomatuloista, jotka kasautuvat ylimpiin tuloluokkiin, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.

Tuloerot repesivät
1990-luvun laman jälkeen


Vielä 1990-luvun laman aikaan Suomen tuloerot olivat yhdessä Ruotsin kanssa teollisuusmaiden pienimpiä. Sen jälkeen ne ovat revenneet voimakkaasti.

– Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun laman jälkeen näkyvästi. Kasvuvauhti on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa länsimaissa, Pekka Ruotsalainen sanoo.

Yksi keskeinen tuloerojen kasvuun vaikuttanut tekijä on vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan.

Ansiotulojen verotus pysyi progressiivisena, mutta pääomatuloille määrättiin vakioveroprosentti, joka on alhaisempi kuin suurten ansiotulojen veroprosentti. Järjestelmä tarjosi kannustimen muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi.

– Jos tuloeroja halutaan kaventaa, niin yksi tärkeä tekijä on korkeampien tuloluokkien veroprogression palauttaminen, Heikki Hiilamo sanoo.

Suomi ei ole enää
matalien tuloerojen maa


Tuloerojen kasvua vähätellään usein sanomalla, että Suomi on yhä verrattain pienten tuloerojen maa. Asiantuntijoiden mukaan väite pitää paikkansa vain koko muuhun maailmaan verrattaessa. Jos verrokeiksi otetaan muita Suomen kaltaisia valtioita, sanonnalle ei ole katetta.

– Vertailu kannattaisi tehdä vastaavassa tilanteessa olevien maiden kanssa, ikään kuin oman painoluokan sisällä. Ja siinä Suomi ei ole enää kärjessä. Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niin Suomessa on korkeammat tuloerot kuin niissä, Kelan Hiilamo sanoo.

Tuloerojen kannattajien toisen argumentin mukaan tuloerot kertovat talouden olevan toimintakykyinen. Puhutaan niin kutsutusta valumaefektistä, jonka mukaan rikkaiden vaurastuminen valuu myös muihin tuloluokkiin ja hyödyttää siten kaikkia.

Asiantuntijoiden mukaan valumaefektiä ei ole olemassa, ja talous voi toimia hyvin ilman tuloerojen kasvuakin.

– En näe tämän argumentin pitävyyttä. Väestön alimman kymmenesosan tulot ovat yhä tosi pienet, vaikka rikkaammat ovat rikastuneet, VATT:n Marja Riihelä sanoo.

– Kyllä talous voi kasvaa ilman että tuloerot kasvavat. Korkeat tuloerot eivät kerro vahvasta talouskasvusta, se on havaittu tutkimuksissa, Hiilamo sanoo.

Suomi pian
luokkayhteiskunta


Asiantuntijat muistuttavat, että jonkin verran tuloeroja on totta kai oltava, jotta vaativista töistä saa ansaitun palkkion. Nyt kuilu on kuitenkin repeämässä pysyvästi liian suureksi. Uhkana on suurten tuloerojen Suomi, ikävä luokkayhteiskunta.

Luokka-Suomessa eriarvoisuus kukoistaisi. Ihmisten väliset terveyserot kasvaisivat ja korkeakoulutus olisi varattu vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsille.

Merkkejä on jo nähtävissä. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan lapsetkin huomaavat taloudellisen eriarvoisuuden muun muassa toisten lasten pukeutumisesta ja tavaroista.

Luokkayhteiskuntakehitys uhkaa asiantuntijoiden mukaan muuttua pysyväksi, sillä tuloluokkien välinen liikkuvuus on vähenemään päin.

– Ihmiset ovat alkaneet pysyä tuloluokissaan, niin että esimerkiksi köyhät pysyvät köyhinä. Tästä kannattaa olla huolissaan. Pysyvyys on kasvanut ja trendi on ihan selvästi ylöspäin, VATT:n Riihelä sanoo.

– Näyttää siltä, että ihmiset ovat asettumassa niihin tuloluokkiin missä ovat. Köyhyydellä on taipumus periytyä, hän sanoo.

Pekka Ruotsalainen ja Heikki Hiilamo ovat samaa mieltä: kuva jakautuneesta luokka-Suomesta ei näytä ruusuiselta.

– Polarisoituminen johtaa siihen, että Suomessa on kahden tai kolmen kerroksen väkeä. Eli osa pärjää hyvin, osa on tippunut kelkasta ja näiden kahden välissä on iso massa. Tämä ei ole yhteiskuntapoliittisesti toivottavaa, Ruotsalainen sanoo.

– Korkeat tuloerot kertovat tietynlaisesta paluusta hierarkkiseen yhteiskuntaan tai jopa eliittien yhteiskuntaan, jossa luokka-asemat ovat pysyvämpiä. Esimerkiksi Venäjällä ja useissa kehitysmaissa on korkeat tuloerot, Hiilamo sanoo.

Kehitystä on
vaikea kääntää


Kun kehitys on kerran lähtenyt huonoon suuntaan, sitä on asiantuntijoiden mukaan äärimmäisen vaikea kääntää. Todennäköisemmin käy päinvastoin ja huono kehitys alkaa ruokkia itseään.

– Tuloerojen kasvuun yhdistyy myös laimentunut poliittinen osallistuminen eli äänestysaktiivisuuden lasku. Se on aika hälyttävä yhtälö, Heikki Hiilamo sanoo.

– Ne, jotka ovat menettäneet toivonsa yhteiskuntaan kokonaan eivät käy äänestämässäkään. Silloin poliittinen paine tuloerojen kaventamiseen katoaa, hän sanoo.

Brittitutkijat Richard Wilkinson ja Kate Pickett tekivät pari vuotta sitten kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi johtopäätöksen, jonka mukaan suuret tuloerot johtavat niin köyhien kuin rikkaidenkin pahoinvointiin.

Nyt tapahtuvalla kehityksellä onkin luultavasti kauaskantoisia vaikutuksia, joiden korjaaminen myöhemmin voi olla mahdotonta.

– Tuloerojen kasvusta voi olla montaa mieltä, mutta tällaisia elementtejä siihen joka tapauksessa liittyy, ja vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, Marja Riihelä sanoo.

– Tilanne ei ehkä näytä mahdottomalta kun kulkee kadulla, mutta näitä asioita voi alkaa tulla yhtäkkiä syliin ja sitten mietitään, miten tässä näin on käynyt.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    3. 3

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    4. 4

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    7. 7

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    8. 8

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    9. 9

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    10. 10

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    6. 6

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    7. 7

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää