Asiantuntijat: Yritysten kannattaisi "paljastaa kurkkunsa" kertoessaan irtisanomisista - Oma raha - Ilta-Sanomat

Moni sai potkut – ja tältä se kuulosti

Kuvituskuva
Julkaistu: 17.11.2012 6:01, Päivitetty 16.11.2012 18:13

Paluu juurille, henkilöstöresurssien tasapainotus, strategian vauhdittaminen – potkuista on kerrottu tänä syksynä kirjavasti. Yritysten tavoitteena on kuorruttaa ikävät asiat hyvillä, mutta asiantuntijoiden mukaan välillä mennään pahasti metsään.

Ikävällä asialla on monta nimeä, mutta irtisanomisilmoitusten kohdalla pitäisi puhua pikemminkin salanimistä. Tänä syksynä potkurallista on tiedotettu sanataiteella, joka viestii menestyksestä, edistyksestä ja yhteisöllisyydestä.

Teleoperaattori Sonera kertoi lokakuussa "neuvottelevansa toimintamallimuutoksesta". Siihen sisältyy lähtöpassit jopa yli 90 työntekijälle. Irtisanomiset ovat ohjelmistoyhtiö Accenturelle "henkilöstöresurssien tasapainotusta" ja mediatalo MTV Medialle "strategian vauhdittamista".

Finnair vaikuttaa lähes toverilliselta "neuvotellessaan matkustamohenkilökunnan kanssa alihankinnan käytöstä".

Harva yritys kertoo yt-neuvotteluistaan kiertelemättä. Ensin tiedotteissa ehditään ylistää kilpailukyvyn paranemista, uudistuksia ja kehitystä.

– Siinä on varmaan vanhakantaista ajattelua, että ei haluta nostaa ikäviä asioita otsikkoon. Aika usein näkee, että pörssitiedotteissa se uutinen on viimeisellä rivillä. Negatiivinen asia on kerrottu lopussa sivulauseessa, viestintäyhtiö Aleksin Kaiun partneri Jouko Marttila selittää.

Aalto-yliopiston yliopistonlehtori, kauppatieteiden tohtori Marja-Liisa Kuronen Viestinnän laitoksesta kertoo, että yritykset koettavat yleensä ohjata yt-viestien tulkintoja myönteiseen suuntaan. Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että parasta olisi puhua suoraan.

– Kun joku puhuu suoraan totta ja paljastaa kaulansa, silloin toinen osapuoli yleensä toimii lempeämmin. Maassa makaavaa ei ole sopivaa potkia, viestintäyhtiö Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen sanoo.

Osa on näin tehnytkin. Raisio-konserni ja Fennia yksinkertaisesti "aloittivat yt-neuvottelut". Heti otsikon jälkeen kerrottiin vähennystarve ja siirryttiin kertomaan miksi potkuille voi olla tarvetta.

Verkko jakaa kaiken heti

Suoraan puhumisella olisi asiantuntijoiden mielestä kiistattomat etunsa varsinkin pörssiyrityksille. Irtisanomisista tiedottaminen on niille vaikeaa arvopaperilain vuoksi.

– Pörssiyhtiöitä koskeva säännöstö on hyvin tiukkaa. Ensin tiedon tulee olla sijoittajien saatavilla julkisesti, ja vasta sitten voidaan toimia median tai oman henkilöstön suuntaan, Sopranon Tenhunen sanoo.

– Se on hyvin kiusallista, koska jokainen ymmärtää, että yt-tilannehan on ensisijaisesti jonkinlainen kriisi yhtiön henkilöstölle. Se on ensisijaisesti tunnetta, ei sääntöjä, Tenhunen jatkaa.

Pörssiyhtiöiden haasteita lisäävät internetin yhteisöpalvelut, joissa yhtiön ongelmat leviävät kulovalkean tavoin.

– Ennen kuin on kerrottu mitään, ihmiset ovat jo LinkedInissä päivittäneet profiilinsa tulevia työtarjouksia ajatellen, Tenhunen kertoo.

Pörssiyhtiö on Tenhusen mukaan myös sikäli vaikeassa asemassa, että se ei saisi pörssitiedotteensa jälkeen tuoda enää sijoittajille tärkeää uutta tietoa julkisuuteen – tai sitten pitäisi lähettää uusi pörssitiedote.

– Tavallisella kielellä kertomista vältellään, koska kansankielellä sanotussa viestissä ei saa olla mitään uutta.

"Paluu juurille" (ja potkut)

Koska tieto leviää niin nopeasti, yhtiöt haluavat vaimentaa iskua. Aalto-yliopiston Marja-Liisa Kuronen puhuu "pehmentävistä puskureista", joilla ikävät uutiset kuorrutetaan ja perustellaan.

Esimerkiksi Ruukki Metals "kehittää ja tehostaa toimintojaan" tavoitteenaan "asiakaspalvelun toimitusvarmuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen". Näiden jälkeen kerrotaan myös yt-neuvotteluista.

Pehmentävät puskurit voivat kuitenkin myös ärsyttää. Jos yritykset piiloutuvat monimutkaisten lauseiden taakse, niillä on vähän valtaa sille, miten asiasta uutisoidaan, Tenhunen sanoo.

Riippumatta siitä, miten yt-neuvotteluista on yrityksen sisällä kerrottu, työntekijöistä tuskin on mukava lukea tiedotusvälineistä siitä, miten ohjelmistoyhtiö Sulake "palaa juurilleen" (ja siinä sivussa irtisanoo) tai miten MTV Media antaa potkuja ollessaan huipulla, koska haluaa "säilyttää markkinajohtajuutensa".

– Jos miettii yt-tilanteita, niin ne ovat henkilöstölle tosi ikäviä uutisia ja raskaita prosesseja. Ne kohderyhmät, joille se on merkittävää, niille pitäisi syntyä oikea kuva. Jos pyrkii sanomaan asioita epämääräisesti, se on aika lyhyt tie, viestintätoimisto Drumin toimitusjohtaja Maija Tommila sanoo.

Ay-liikkeille ei haluta antaa aseita

Irtisanomiset ovat yrityksille vaikeita asioita myös maineen kannalta. Julkisuuskuvaa halutaan vaalia ainakin kahteen suuntaan, sijoittajiin ja ammattiliittoihin.

Sijoittajien saattaa olla helpompi sulattaa yhtiön yt-ilmoitukset laskusuhdanteessa, jolloin ne nähdään tarpeellisina sopeutustoimina. Pörssiyhtiöiden yt-ilmoitukset palkitaankin usein – joskaan ei aina – kurssinousulla.

– Sijoittaja tulkitsee, että yhtiö on ollut hereillä, osannut mukauttaa toimintaansa vallitsevaan tilanteeseen, Aalto-yliopiston Kuronen sanoo.

Aleksin Kaiun Jouko Marttilan mukaan julkisuuskuvaa mietitään myös ammattiliittojen kannalta.

– Ammattiliittojen suuntaan halutaan viestiä, että ollaan vaikeassa tilanteessa. Ei ole järkevää neuvottelutaktisesti kertoa kaikkea, jos ajatellaan palkkaneuvotteluja.

Nämä voivat olla myös syitä, miksi yt-uutiset seuraavat toistaan. Viestinnän asiantuntijat uskovat, että irtisanomisten tuskaa helpottaa se, jos muilla on sama tilanne. Kaikki järjestökonkarit eivät tosin tätä näkemystä jaa.

Ylen uutisten ekonomistikyselyssä työttömyyden ennustettiin joka tapauksessa kasvavan selvästi. Saattaa siis olla, että Suomessa vielä monesta tulee "muutoksen kohteena oleva", kuten Puolustusvoimat asian ilmaisee.

Tuoreimmat osastosta