Kotiäitien kapina kytee: "Häpeää ja kaltoin kohtelua"

Julkaistu: , Päivitetty:

Kotiäitiys on oma, vapaa valinta. Vaiko surkean palkan, passivoivien työllistämistoimien ja pettymysten pakkopaita? Tuore väitöskirjatutkimus haluaa romuttaa ensimmäisen myytin.


Pienellä paikkakunnalla naisen paluu työelämään kotiäitiyden jälkeen ei välttämättä ole herkkua. Töitä on vähän, niistä on kilpailtava kovaa ja työtukitoimet auttavat enemmän työnantajia kuin työntekijöiden työllistymistä.

Näihin tuloksiin tuli tutkija Päivi Kivelä tuoreessa väitöskirjassaan "Oman paikan taju. Keski-ikäiset perheenäidit paikallisilla kentillä", joka tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi viikon perjantaina.

Kivelän mukaan esimerkiksi julkisella sektorilla on huomattu, että katkonaisiin työsuhteisiin tottuneet naiset ovat yleisesti nöyrää ja edullista työvoimaa.

– Tutkimuksessa tuli selväksi, että se oli molemmin puolin avointa toimintaa. On esimerkiksi joku hyväksi havaittu työntekijä, joka saavuttaa palkkatukikelpoisuuden ja sitten aukeaa paikka, johon hän kelpaa, esimerkiksi äitiyslomasijaisuus. Sitten tiedustellaan, voitko tulla, olla ottamatta vastaan muuta työtä ja pysyä siihen asti palkkatukikelpoisena, Kivelä kertoo Taloussanomille.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Toistuvat pätkätyöt aiheuttivat sen, että monen töihin haluavan naisen oli etsittävä töitä koko ajan – tietäen, että jos ei työnhakijana miellytä, aina on joku jonossa odottamassa.

– Työn puute ja jatkuvat pettymykset työnhaussa puolestaan aiheuttivat häpeää, alemmuuden ja kelpaamattomuuden tunteita, Kivelä sanoo.

Töihin oli myös oltava aina valmis, ehdoista huolimatta. Tämän "pelin hengen" tiesivät myös työnantajat.

– Nimenomaan työnantajalla on enemmän se (neuvottelu)valta. Se hyväksikäyttö ei ole niin räikeää, mutta epävarmuus siirretään työntekijän kontolle, Kivelä sanoo.

– Pistetään naiset odottamaan kiltisti varastossa, hän lisää.

Kotiäitiys on
pakopaikka


Kivelä toteutti tutkimuksensa Lievestuoreella, joka on 1980-luvulla lakkautetun sellutehtaan ympäristöön syntynyt. Siellä sen paremmin julkiset kuin yksityisetkään työnantajat eivät työllistä kuten ennen vanhaan.

Haastatellut olivat muun muassa hoivatyössä, myyjinä ja sosiaali- sekä koulutusalalla. Vaikea työllistyminen omille aloille sai monet naiset vetäytymään työelämästä perheen pariin.

– Töissä koettiin kaltoin kohtelua, hirveän tiukkaa kontrollia, huonoa työilmapiiriä, huomasi saavansa vähän palkkaa. Yleensä ne naiset hoitivat keikkansa loppuun ja vetäytyivät sitten vähin äänin.

Perhe tarjosi tutkimuksessa naisille paikan, jossa he kokivat olevansa tärkeitä ja hyödyksi sekä saavansa hyväksyntää. Kotiäiteinä moni teki töitä tehdäkseen omasta, läheistensä ja naapureidensa elämästä parempaa.

Kivelä haluaakin sanoa, ettei tutkimusten naisten elämä ollut kokonaisuudessaan traagista. Kotona moni nainen oli luova ja aktiivinen: esimerkiksi marjoja poimimalla, naapurin hiuksia leikkaamalla ja ompelemalla elämään saatiin sisältöä.  

Pinnan alla kytee
"hoivakapina"


Vaikea tilanne työelämässä sai monet Kivelän tutkimuksen naiset suunnittelemaan muutosta, jota Kivelä kutsuu "hoivakapinaksi".

– Se on yleensä työelämäkriittistä suhtautumista. Aletaan hakea muita elämänpiirejä, joissa voidaan päteä, kokea olo mielekkääksi ja olla avuksi paikallisyhteisölle.

Kivelä haluaa hoivakapinalla purkaa myös myyttiä siitä, että hoiva-ala olisi kutsumustyö, joka palkitsee tekijänsä. Hänen mukaansa ala ei suinkaan ollut kaikille haastatelluille mielekäs.

Samalla pohditaan reittejä sapattivapaalle tai varhaiseläkkeelle. 

– Työn puitteet ovat niin rankkoja, että koko elämää ei haluta uhrata työlle, Kivelä sanoo.

Naiset toivoivat tutkimuksessa myös enemmän arvostusta työlleen, työssäjaksamista edistäviä toimia ja parempaa palkkaa.

Kenen pitäisi
parantaa?
 

Hoivakapina on ongelmallinen ajatus, jos suomalaisten työuria tulisi pidentää väestön vanhetessa ja yhä harvemman ollessa työelämässä. Kivelä näkee, että tutkimuksen esiin tuomien ongelmien ratkaisuja pitäisi hakea kaikilta osa-alueilta, eli työvoimapoliittisesta järjestelmästä, työntekijöistä itsestään sekä työnantajista.

Esimerkiksi kodin piirissä moni nainen vietti aktiivista elämää, mutta sen muuttaminen rahaksi oli vaikeaa, vaikka halujakin olisi ollut.

– Tukijärjestelmissä on samaa joustamattomuutta kuin työmarkkinoilla. Työvoimapolitiikka ei monessa elämäntilanteessa toimi aktivoivasti. Jos tulee vaikka ajatus, että hankin lisätienestejä kutomalla mattoja, niin tällaiseen pieneen omaehtoiseen yrittelijäisyyteen se ei kannusta, Kivelä sanoo.

Työntekijät voisivat myös itse parantaa tilannettaan. Naisten elämäntilanteisiin ja tulevaisuuden näkymiin sisältyi myös tyytymistä ja tilanteiden aiheuttamaa passiivisuutta.

– Jatkuva riskien välttäminen johtaa siihen, että oma tilanne pitkittyy. Paljon on liian itsekriittiisiä näkemyksiä, jolloin ei pystytä näkemään niitä vaihtoehtoja, Kivelä selittää.

Myös osaamista voisi Kivelän mukaan päivittää, koska varsinkin, jos on ollut pitkään kotona, ovat työelämän vaatimukset muuttuneet.  

Työnantajien puolelta Kivelä toivoisi parempaa sitoutumista työntekijään. Nyt riskit sälytetään hänen mielestään liikaa työntekijän vastuulle.

– Työn tarjonnan puoli ei niinkään jousta tai sitten täytyy tyytyä olemaan työmarkkinoiden ulkopuolella, Kivelä sanoo.   

Yksittäiselle ihmiselle Kivelä toivoo parempaa ratkaisujen räätälöintiä. Tutkimuksessa jo nykyiset tukityötoimet ovat toimineet, kun ajoitus on ollut oikea. Jos tilanne työmarkkinoilla on vaikea, tarvitaan pienellä paikkakunnalla työelämään paluuseen moniulotteisia ratkaisuja.

– Puhutaan siitä, että ruohonjuuritasolta lähdetään, mutta se tuntuu vielä aika kaukaiselta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    4. 4

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    7. 7

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    8. 8

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    9. 9

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    10. 10

      Nordea sulki uusnatsien pankkitilin Ruotsissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    6. 6

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    7. 7

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    8. 8

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    9. 9

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    10. 10

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    11. Näytä lisää