Älä anna potkumyrskyn yllättää – näin varaudut

Talouden näkymät ovat heikentyneet syksyllä. Vientiteollisuus yskii ja työttömien määrän uskotaan nousevan keväällä yli 200 000 hengen. Pohdittavaa riittää, sillä kyse ei ole vain suhdanteista, vaan useammasta laihasta vuodesta. Kuinka esimerkiksi omalle kohdalle sattuvien potkujen varalle voisi varautua? Ja olisiko niin pitänyt jo tehdä?

15.11.2012 6:01 | Päivitetty 14.11.2012 16:55

Suomen taloustilanne jatkuu haastavana lähivuodet, arvioi valtiovarainministeriö syyskuun katsauksessaan. Kuluvan ja ensi vuoden kasvu jää heikoksi, ja työttömyys noussee yli kahdeksan prosentin.

Ekonomistit pitävät talouden tilaa huolestuttavana. Ylen haastattelemat ekonomistit esimerkiksi arvioivat vientiyritysten näkymät "tosi huonoiksi". Arvioiden mukaan talouden yskimisessä ei ole kyse vain suhdanteista, vaan laajemmasta "työn ja tuotannon uusjaosta".

Talouden epävarmuus näkyy myös kotitalouksien turvattomuuden tunteena. Pankkikonserni OP-Pohjolan lokakuun kotitalousbarometrin mukaan suomalaiset tunnistavat taloudellisessa varautumisessaan puutteita.

Varautumista työttömyyteen, sairastumiseen tai esimerkiksi eläkeajan toimeentuloon pidetään tärkeänä, mutta harva on kuitenkaan tyytyväinen varautumisensa tasoon. Miten esimerkiksi omalle kohdalle sattuvaan työttömyyteen voisi varautua?

Säästä ja kuluta!

Suomen Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus pitää taloustilannetta heikkona, mutta toppuuttelee turhaa ylireagointia. Laihempiin aikoihin ja yllättäviin tilanteisiin on kuitenkin syytä varautua.

– Kotitalouksien kannattaa varautua yllättäviin tilanteisiin kohtuullisella rahapuskurilla. Yleisesti on puhuttu noin kolmen kuukauden palkkaa vastaavasta summasta. Se tuo joustavuutta arkeen, Brotherus sanoo.

Tätä suurempia puskureita Brotherus ei välttämättä pidä tarpeellisina. Säästäminen toki kannattaa, mutta kuluttaakin pitäisi. Suomen talouden kasvu on nyt pitkälti kotimaisen kulutuksen varassa.

Brotherus ei siten suosittele liikaan varovaisuuteen kulutuksessa, jos rahapuskuria tililtä jo löytyy.

– Jos kotimainen kulutus heikkenee, talousvaikeudet ja työttömyystilanne saattavat vaikeutua entisestään.

Ihanne siis on, että rahaa riittää niin säästöön kuin kuluttamiseen. Monilla tilanne saattaa kuitenkin olla se, ettei rahaa meinaa riittää kunnolla kumpaankaan. 

Kuinka käy asunnon kun työttömyys iskee?

Omasta työpaikastaan huolestuneen kannattaa pitää huolta myös asianmukaisesta työttömyysturvasta. Yksityisistä työttömyyskassoista saa tarpeen tullen lisäturvaa ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen päälle.

Merkittävä huoli työttömyyden osuessa kohdalle on asuntolaina ja sen lyhennysten hoitaminen. Tätä varten on myös omat vakuutuksensa.

– Ei kannata nyt lähteä ylivakuuttamaan kotitaloutta, mutta kannattaa tarkistaa oman vakuutusturvan riittävyys. Esimerkiksi lainaturvavakuutus on yksi, jota kannattaa miettiä, vakuutusyhtiö Fennian varatoimitusjohtaja Eero Eriksson sanoo.

Työttömyydeltä suojaavia lainaturvavakuutuksia myyvät pääosin pankkivakuutusyhtiöt, ei esimerkiksi Fennia. Danske Bankissa lainaturvaa saa, mutta vain kuoleman tai vamman varalta.

– Monenlaista suojatuotteita on pankeista riippuen tarjolla. Vaikeuden koittaessa lainaturva kattaa lyhennysmaksut tai tarjoaa joustoa lainanmaksuun. Näin vältetään vaikeassa tilanteessa asunnon pakkomyynti, Brotherus kertoo

Kuluttajaviraston mukaan lainaturvaa saa monesti myös laajana, joka kattaa turvan muun muassa yllättävän työttömyyden iskiessä. Mutta mitä laajempi vakuutus, sen kalliimmaksi se tulee. Lainaturvavakuutusta ottaessa kannattaa myös tutkia, millaisia ehtoja turvaan liittyy.

Jos sitten potkut osuvat omalle kohdalle, eikä lainaturvaa löydy, lainanmaksuun ja lyhennyksiin kannattaa neuvotella lisäaikaa ja joustoa. Kuluttajaviraston mukaan kaikenlaisten maksukykymuutosten järjestely on nykyään arkipäivää.

Yhteiskunnan tukiverkko ei kanna entiseen tapaan?

Fennian Eero Erikssonin mielestä sukanvarteen kannattaa laittaa varoja myös siltä varalta, etteivät yhteiskunnan palvelut yllä tulevaisuudessa tasolle, johon Suomessa on pidemmän aikaa jo totuttu. Valtion velkaantumisen pysäyttäminen ei käy kivuttomasti. 

– Kyllä tilanne sopeutumista vaatii. Velalla elämisen aika on kyllä pitkälti ohi. Julkisia menoja joudutaan leikkaamaan, kun velkaantuminen pyritään saamaan kuriin ja talouskasvu hiipuu, Eriksson sanoo.

Erikssonin mukaan kannattaa valmistautua siihen, että kaikkia tänä päivänä nautittuja palveluja ja tulonsiirtoja ei jatkossa enää olekaan.

– Voi olla, että jatkossa on varauduttava paremmin esimerkiksi sairaus- ja koulutuskustannuksiin. Yhteiskunnan tukeen ei välttämättä voi jatkossa luottaa entiseen tapaan.

Eriksson painottaa, ettei kyse ole tahtotilasta, vaan talouden vaikeuksista ja sitä kautta yhteiskunnan heikentyvästä kyvystä tarjota ja rahoittaa totuttuja palveluja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?