Pohjois-Suomessa työpaikat koetaan turvattomimmiksi – Itä-Suomessa potkuja pelätään vähiten - Oma raha - Ilta-Sanomat

Pelkokartta kertoo, missä odotetaan potkuja

Potkuja, irtisanomisia, vähennyksiä – näitä on pelätty tänä syksynä Suomessa kovemmin kuin vielä kesällä. Yt-puhurin pelko on kuitenkin tarttunut toisiin kovemmin kuin toisiin, ja yhdellä alueella Suomessa ollaan hurjasti optimistisempia työpaikkojen säilymisestä kuin vielä loppukesästä. Tämä selvisi Taloussanomien kyselystä.

13.11.2012 6:01 | Päivitetty 13.11.2012 8:38

Se alkaa yleensä etelästä. Yritysten luottamus notkahtaa ja ensimmäiset irtisanomisuutiset nousevat otsikoihin. Ihmisiä alkaa pelottaa: eurotaloudessa myrskyää, Suomi on taantumassa, miten minun työpaikkani käy.

Tänä syksynä alakulo näyttää iskeneen pohjoisen työntekijöihin vahvimmin. Taloussanomien tutkimusyhtiö CINT:illä teettämän kyselyn perusteella Pohjois-Suomen suuralueella pelko työpaikan menettämisestä on noussut selvästi elokuun puolivälistä.

Marraskuun alussa jopa 15 prosenttia pohjoissuomalaisista ei pitänyt työpaikkaansa turvattuna. Vielä elokuussa näin koki kymmenen prosenttia vastaajista. Muualla maassa turvattomuus oli marraskuun alussa 9–11 prosentin välillä.

– Meidän yritykset tekevät paljon erilaisia alihankintatöitä, ja kerrannaisvaikutuksia muualta tulee helposti. Lisäksi esimerkiksi kotimaan matkailu on hirveän lyhyellä aikavälillä tapahtuvaa toimintaa, Rovaniemen ja Itä-Lapin Te-toimistojen johtaja Kaija Kukkola selittää tilannetta.

Etelässä potkut saanut tai varman päälle pelaava ei lähde joululomalle pohjoiseen, vaan jää kotiin. Se näkyy nopeasti Pohjois-Suomelle tärkeässä matkailussa. Pientä helpotusta saadaan venäläisturisteista, joita saapuu pohjoiseen ympäri vuoden.

Ongelmia on myös rakennusalalla. Kukkolan mukaan pohjoisen rakentaminen on seisahdustilassa. Isoja investointeja ei ole saatu.

– Rahoituksen saanti on kiristynyt. Se on aiheuttanut aika paljonkin asioita, arvioi Oulun kaupungin elinkeinopolitiikan liikelaitoksen Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula.

Hän uskoo myös, että negatiivisella uutisoinnilla on ollut osansa pessimismissä. Juuri ennen haastatteluviikkoa saksalainen energiayhtiö E.ON vetäytyi Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja asiasta uutisoitiin laajasti. Tieto oli kova isku Pyhäjoen seudulle, joka kuuluu kyselyssä Pohjois-Suomeen.

Hallitusohjelman uhka vai mahdollisuus

Siinä missä pelkokerroin on pohjoisessa korkealla, Itä-Suomessa se on laskussa. Marraskuun alussa 48 prosenttia alueen vastaajista uskoi työpaikkansa olevan turvattu. Se on enemmän kuin missään muualla Suomessa, ja peräti yhdeksän prosenttia enemmän kuin elokuun puolivälissä, jolloin Taloussanomat kysyi asiaa edellisen kerran.

Turvallisuudentunnetta saattaa lisätä yllättävä asia, nimittäin kuntaliitokset.

– Esimerkiksi Savonlinnan seudulla on kuntaliitos tulossa vuoden vaihteessa. Työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja, joten nyt liitos ei vaikuta ihmisten huoleen, arvioi työvoimasuunnittelija ja Savonlinnan TE-toimiston johtajan sijainen Raija Pennanen.

Vuodenvaihteessa myös Kitee ja Kesälahti yhdistyvät, samoin Kuopio ja Nilsiä sekä Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi. Nämä kaikki ovat jo päätettyjä liitoksia, joista on kerrottu ja kuulutettu. Kuntien työntekijöillä ei ole epäselvyyttä tilanteestaan, vaan pikemminkin irtisanomissuojan tuoma varmuus.

Pohjois-Suomessa tilanne on ristiriitaisempi. Oulun seudulla on tiedossa vuoden vaihteessa suuri kuntaliitos, mutta siitä pohjoiseen vallitsee epävarmuus.

Lapin TE-johtaja Kaija Kukkola arvioi, että monessa kunnassa heikko talous ja hallituksen kuntaliitossuunnitelmat aiheuttavat pelkoa työpaikoista yleisesti.

– Esimerkiksi hoiva-alalla on työvoiman tarvetta, mutta siinä kuntien talous ja kuntauudistus vaikuttavat siihen, miten ne ratkaistaan, hän sanoo.

Kukkolan mukaan kunta-ala on pohjoisessa kasvanut jo lakipisteeseensä. Lisää työntekijöitä tuskin tulee, ja kuntatalous leijuu limbossa niin kauan kuin kuntaliitoista ei saada päätöstä suuntaan tai toiseen.

Hyvä, paha kaivosala

Kaivosalasta on useaan otteeseen povattu Pohjois-Suomen pelastajaa. Asiantuntijoiden mielestä ala kannatteleekin tällä hetkellä heikkoja näkymiä, mutta alakuloa voivat lisätä Talvivaaran vaikeudet.

Vaikka Talvivaaran viimeisimmät ympäristöongelmat eivät vaikuta kyselyn tuloksiin, kertoi yhtiö lokakuun loppupuolella nikkelintuotannon jäävän tavoitteista. Samassa kuussa muistutettiin myös päästöistä.

– Nyt kysymys on, miten uudet kaivokset ja niiden ympäristöasiat muuttuvat, kun Talvivaarassa on ollut ongelmia, Lapin TE-johtaja Kukkola sanoo.

Itä-Suomessa kaivoksista ajatellaan valoisammin. Ruotsalaisomisteisen Endominesin kultakaivos Ilomantsissa ja australialaisen Altona Miningin kuparikaivos Polvijärvellä ovat saaneet louhia rauhassa otsikoilta. Joensuun seudun kehittämisyhtiön Josekin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen sanoo, että alueilla ollaan lähinnä ylpeitä kaivostoiminnasta.

"Itäsuomalainen työvoima on sitoutunutta"

Itä-Suomen hyvää uskoa työpaikkoihin ei selitetä yksin kuntaliitoksilla tai kaivoksilla. Ensi alkuun vaikuttaa siltä, että toivo on virinnyt silkasta epätoivon puutteesta.

– Positiivisia uutisia ei ole kuulunut, mutta meillä ei ole ollut hirveän negatiivisiakaan. Etelä-Suomeen taantumat ovat aina tulleet ensin, mutta nyt ne ovat ohittaneet Itä-Suomen ja menneet pohjoiseen, Savonlinnan TE-toimiston Raija Pennanen arvioi.

Myös Joensuun TE-toimiston johtaja Jarmo Valtonen kertoo, että "yt-puhuri" on osunut Pohjois-Karjalaan vasta muutama viikko sitten, juuri kun kyselyä tehtiin. Sitä ennen näytti, että alue selviää pahimmasta.

Osansa on ollut myös matkailulla, josta pohjoisessa kannetaan huolta. Itä-Suomessa venäläisten turistien osuus on suurempi, eikä virralle rajan yli näy loppua.

Irtisanomisten tuolla puolen Itä-Suomikaan ei toki ole. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan prikaati lakkautetaan ja hälytyskeskus siirtyy muualle. Joensuun seudun kehittämisyhtiön Pekka Nuutinen uskookin, että positiivisuuden takana on vahva usko selviytymiseen.

Asenne kumpuaa Nuutisen mukaan Perloksen irtisanomisista ja niiden jälkihoidosta. Komponenttivalmistaja lopetti tehtaansa Joensuussa 2007. Yli 1 700 jäi työttömäksi, mutta suurin osa selviytyi uusiin töihin.

– Nykyisin henkilöstön sitoutuminen yritykseen ja yrityksen sitoutuminen henkilöstöön on molemminpuolista. Jos tulee tiukat paikat, ensisijaisesti lomautetaan, ei irtisanota, Nuutinen sanoo.

Tätä on käytetty myös alueen vetovoiman edistämisessä. Nuutinen kertoo, että Itä-Suomea on markkinoitu sitoutuvan työvoiman lähteenä.

– Itäsuomalainen työvoima ei heti lähde 10 tai 20 sentin perään työpaikkaa vaihtamaan.

Suuralueiden tuntemukset kartalla

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?