Pikkujoulu on maineensa veroinen juhla - Oma raha - Ilta-Sanomat

Juhlat työkaverien kanssa – näin siinä käy

Julkaistu: 3.11.2012 6:01, Päivitetty 3.11.2012 14:38

Ilmaista alkoholia firman juhlissa ja siitä se sitten lähti? Kun juomaa on tarjolla, juhlissa näkyy elämän koko kirjo. Pöydillä tanssiminen, työkavereiden välinen hellyys, seksikin sekä itkut ja tappelut ovat osa monen työyhteisön juhlaa. Pomot pakenevat paikalta heti illallisen jälkeen. Joko teillä on juhlittu?

Järjestyksenvalvojan mielestä pikkujoulut ovat maineensa veroiset. Ukemix järjestyksenvalvonnan Itä-Suomen aluepäällikkö Henry Korpinurmi kertoo, että alkoholi määrittelee pitkälti tahdin.

– Jos juhlissa tarjoillaan alkoholia, illan kulun voi ennustaa, hän sanoo.

Ilmainen alkoholi villiinnyttää edelleen. Ravintolanjohtaja Markku Valkamo helsinkiläisestä Primula ravintoloihin kuuluvasta Bakersistä toteaa, että ilmainen juoma näyttää menevän päähän enemmän kuin omalla rahalla ostettu.

Yritykset ovat niukentaneet tarjoiluaan. Piikki auki -juhlia on yhä vähemmän. Jos alkoholia tarjoillaan, se voi rajoittua ruokajuomiin. Turun Osuuskaupan hotellien ja ravintoloiden toimialajohtaja Mikko Eskelinen kertoo, että tilaaja tietää paitsi budjettinsa myös sen, miten homma pysyy hanskassa.

Silmäpeli kuuluupikkujouluun

Pikkujouluja on yhtä monenlaisia kuin työyhteisöjäkin. Iloisuus, riehakkuus ja arkirajojen vähintään pieni ylittäminen on osa työporukan juhlaa.

Eskelisen mukaan ravintoloissa pikkujoulu on vähän normali-iltaa riehakkaampi. Hän huomauttaa, että joulujuhla on monelle ainoa kerta vuodessa, jolloin juhlitaan työkokoonpanolla.

– Silloin voi helpommin sattua ja tapahtua kaikenlaista, hän sanoo.

Työpaikoilla kyteneet suhteet pulpahtavat pintaan ja uusiakin solmitaan. Vähintään flirttailu näyttää Valkamon mukaan kuuluvan pikkujouluihin. Hänestä silmäpeliä edistää, kun tilassa on muitakin kuin työkavereita. Korpinurmi sanoo, että jutut pikkujoulusuhteista eivät ole tuulesta temmattuja. Hänestä niistä on tullut jopa ikään kuin hyväksyttävää. Juhlissa parisuhteet ja sormukset eivät paljon paina. 

– On yllättävänkin yleistä, että pikkujoulussa pussaillaan työkaverin kanssa ja vaihdetaan muutakin kuin helliä sanoja, Korpinurmi kertoo.

”Yleensä ainakin jokuintoutuu strippaamaan”Moni haluaa tanssia ja osa pöydilläkin. Korpinurmen mielestä se on osa hauskanpitoa, jota ei rajoiteta, jos se sopii paikan omistajalle.

– Järjestyksenvalvojien tehtävänä on vain katsoa, että kukaan ei satuta itseään tai toisia.

Tanssiessa tulee kuuma. Joillakin vaatteiden vähentäminen jatkuu strippaukseen asti.

– Kyllä yleensä aina joku senkin suorituksen tekee, Korpinurmi sanoo.

Vaatteet jäävät helposti myös juhlissa, jossa on mahdollisuus saunomiseen. Loppuillasta on usein vain kimppasaunoja.

Korpinurmi kuvaa, että juhlien alussa miehillä on solmiot suorassa ja naisilla jalat yhdessä. Pikkutunneilla kravatit on heitetty pois, eikä istuta, vaan ennemminkin maataan pöydillä – tai niiden alla.

– Yhdyntöjä nähdään hyvinkin julkisissa tiloissa. Ne ovat vähintään joka vuoden ihme.

Naiset heittävät juomat,tukistavat ja tappelevatUsealla työpaikalla on kiireistä ja kireää. Moni on stressaantunut tai tuntee tulleensa epäreilusti kohdelluksi. Vaikka ollaan juhlissa, ihmisillä voi olla kova tarve puhua työasioista.

Mitä huonommin asioita käsitellään työpaikalla, sitä todennäköisemmin ne vyöryvät pintaan juhlissa. Eskelinen kertoo, että tunnekuohut ja itku ovat tavallisia.

– En ole ollut pikkujouluissa, joissa ei olisi vuodatettu kyyneleitä, Korpinurmi sanoo.

Etenkin esimiehet voivat saada päälleen pitkään pidätellyn kaunan. Siksi käytäntönä on, että johto poistuu illallisen jälkeen, kun vapaa illanvietto alkaa.

Korpinurmen mukaan eniten yhteenottoja on tehtaitten pikkujouluissa, joissa on niin tuotannon kuin toimistonkin väki.

– Heidän kesken vallitsee pieni kisailu, joka usein purkautuu pikkujouluissa, hän kuvaa.

Käsirysytkään eivät ole tavattomia. Korpinurmen mukaan kaksi kolmasosaa tappeluista on naisten välisiä. Usein tilanne alkaa, kun suukovun jälkeen yksi heittää juomansa toisen kasvoille. Toinen voi vastata samalla mitalla tai tukistaa. Sitten ehkä jo painitaan.

Ravintolajuhlintaon siistiytynyt

Eskelinen huomauttaa, että pikkujoulut tuovat ravintolaan ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet käymään niissä. Osalla ei ole käsitystä omasta alkoholinsietokyvystä. Usein jollekin tulee paha olo, mutta yleensä hän ehtii ajoissa vessaan.

Vaikka pikkujoulut ovat keskimäärin melko railakkaat juhlat, porukka ja paikka vaikuttavat paljon.

Ravintoloitsijoiden mukaan ravintolassa ilottelu on keskimäärin aiempaa fiksumpaa. Helsinkiläisen La Bamban johtaja Sirkku Efrat sanoo, että viime vuosina juhlat ovat olleet aika siistejä. Hänestä näyttää siltä, että ihmiset haluavat pitää työimagonsa juhlissakin.

– Ehkä tiukentunut työtilanne heijastuu siihen, että työyhteisön nähden ei haluta töpeksiä vapaa-ajallakaan, Efrat miettii.

Eskelisen mielestä yleensä yritysväki käyttäytyy fiksusti. Hänestä alkoholi ei ole enää hyväksyttävä puolustus mokailulle.

Vaikka osin juhlakäytöksen paraneminen johtuu vieraanvaraisuuden rajoittamisesta, Valkamon mielestä alkoholin käyttö on muutenkin yhä kontrolloidumpaa, eivätkä prosentit ole enää ykkösasia. Yhä useampi tilaa mietoja juomia tai coctaileja.

– Enää pikkujouluissa ei ole sellaista kuin kymmenen vuotta sitten, hän lisää.

Pikkujoulu ontärkeä juhla

Kun tiukka taloustilanne varjostaa, onnistuneet juhlat voivat auttaa harmaiden päivien yli. Valkamon mielestä pikkujoulu on iso asia henkilökunnan fiiliksen ja yhdessäolon kannalta.

– Pikkujoulut ovat tärkeitä juhlia, joista riittää juttua moneksi kuukaudeksi, Eskelinen sanoo.

Ravintoloista kerrotaan, että yritykset ovat varanneet alkavalle juhlakaudelle tiloja melko hyvin, mutta ne ovat säästäneet tarjoilusta ja ohjelmasta.

Eskelisen mielestä olennaista pikkujouluissa on rentoutuminen ja yhdessäolo. Usein ihmisillä on suuri tarve puhua työkavereidensa kanssa, eikä ohjelma saisi vaatia liikaa keskittymistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?