Tämä aika ajaa miehet ahdinkoon - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tämä aika ajaa miehet ahdinkoon

Kun talous kompuroi, miesten työpaikat ovat ensimmäisenä vaarassa. Näin näyttää käyneen nytkin. Lue, miten eri tavalla talouden myrsky kohtelee miehiä ja naisia.

1.11.2012 6:01 | Päivitetty 31.10.2012 18:21

Foxconn irtisanoi sata, samoin Outokumpu. Tiedolta sai lähteä viitisensataa, Nokialta pari tuhatta. Päälle UPM, Metsä Group, Air Finland ja Finnair – noin esimerkeiksi. Tuliko tästä miesten talouskriisi?

Siltä näyttää – eikä se ole yllätys. Talouden horjahtelu osuu yleensä ensin miehiin, sanoo neuvotteleva virkamies Petri Syvänen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Irtisanomisten vaikutuksia naisiin ja miehiin ei tilastoida. Tätä voi yrittää päätellä työttömien työnhakijoiden määrästä.

Ministeriön tilastojen mukaan työttöminä ja työnhakijoina oli syyskuussa 5 400 naista eli viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Miesten määrä taas oli kiivennyt kahdeksan prosenttia eli 10 200 ihmisen verran.

Vielä toukokuussa mentiin samaa tahtia, ja siitä lähtien ero on leventynyt, Syvänen kertoo.

Asiantuntijat painottavat, että irtisanomisten osumisesta naisiin ja miehiin on vaikeaa saada tietoa. Heistä näyttää kuitenkin siltä, että potkujen kohdentuminen teollisuuteen ja tuotantoon kielii juuri siitä, että meneillään oleva talouskurimus kurittaa kovemmin miehiä.

Miesalat reagoivat liukkaasti– hyvään ja pahaan

Maailma näyttää toimivan näin – tai ainakin Suomi. Suomen työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten- ja miesten töihin. Ja kun talous notkahtaa, ensimmäiset irtisanomiset iskevät miesvaltaisiin toimialoihin, kuten vientiteollisuuteen ja rakentamiseen, Syvänen sanoo.

Naisia taas työskentelee huomattavasti enemmän julkishallinnossa, sosiaali- ja terveyspuolella ja palvelualalla. Ne reagoivat talouden sykleihin hitaammin.

Syväsen mukaan tämä näkyi jo 1990-luvun alun lamassa ja selvästi taantumavuonna 2009.

– Miehillä nähtiin silloin todella kovia muutoksia, jopa 50 prosentin nousua vuodessa. Naisilla se oli maksimissaan 20 prosenttia, Syvänen sanoo parin vuoden takaisesta tilanteesta.

Kolikon toinen puoli on, että miesvaltaiset alat alkavat vetää työntekijöitä varsin nopeasti, kun talous lähtee hyrräämään.

Naisten saralla kompastelu ja piristyminen näkyvät viipeellä. Jos huonot ajat jatkuvat, kotimainen kulutuskysyntä alkaa hiipua, ja tämä alkaa syödä palvelualan vauhtia. Julkisella sektorillakin edetään hitaammin. Ja kun vauhti taas kiihtyy, työ palaa hidastellen.

Tämä taas näkyy selvästi vuoden 2009 jälkeen: Miesten työttömyys oli laskussa jo kesäkuussa 2010, mutta naisten työttömyys kasvoi edelleen.

Ei tämä pelkkääaallonpohjaa ole

Osa niin sanotuista miesten töistä voi kuitenkin olla mennyttä. Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen SAK:sta huomauttaa, että tämän vuoden irtisanomisissa ei ole kysymys pelkästä aallonpohjasta vaan myös rakenteellisesta muutoksesta.

– Kännykänvalmistus näyttää kerta kaikkiaan vähentyneen Suomessa, hän sanoo. Tukiainen lisää, ettei ole myöskään nähnyt yhdenkään suljetun paperikoneen käynnistyneen uudestaan, ja tässä mielessä toiveet uudesta noususta ovat heikot.

Tukiainen huomauttaa, että aallonpohjateoriaa hälventää sekin, että Suomen työllisyysaste ei ole notkahtanut vaan jopa hiipinyt ylöspäin. Työtä on tullut hänen mukaansa esimerkiksi matkailupuolelle.

– Näin ollen voisi jälleen kuvitella, että työttömyyden kasvu kohdistuu erityisesti miehiin, Tukiainen sanoo.

Häntä huolettaa se, että ihmisten ostovoima näyttää pienenevän ensi vuonna. Se näkyisi jo palvelualalla ja iskisi naisiinkin, Tukiainen miettii.

Naisten osaaminen joustaa,työllistyminen samoin

Suomen jakautuminen naisten ja miesten aloihin näkyy myös siinä, että työttömiksi jäätyään naiset työllistyvät nopeammin.

Miehet pääsivät uusiin töihin viime vuonna keskimäärin 16 viikossa, naiset yhdessätoista, kertoo tutkimus- ja työjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä tilastoihin perustuen.

– Naiset ovat paljon joustavampaa työvoimaa kuin miehet, Räisänen sanoo.

Monissa palvelualan töissä tarvittavat taidot on helpompi päivittää uuden työn tarpeisiin, mutta esimerkiksi teollisuustöissä tämä ei välttämättä käy kädenkäänteessä.

Räisänen arvelee, työllistymisen nopeuseroa voi selittää myös se, että naiset olisivat valmiimpia muuttamaan uuden työn perässä.

Ehkä jako naisten ja miesten aloihin alkaa tasoittua tulevaisuudessa, asiantuntijat arvioivat. Nuoret ovat ehkä avoimempia valintojensa kanssa – ja toisaalta työpaikat näyttävät lisääntyvät palvelualoilla, mutta esimerkiksi teollisuudessa eivät.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?