Nosto ei edennyt – täällä kuluttaja maksaa enemmän - Oma raha - Ilta-Sanomat

Nosto ei edennyt – täällä maksat yhä enemmän

Kuvituskuva
Julkaistu: 27.10.2012 6:03, Päivitetty 26.10.2012 15:57

Neljä vuotta sitten Suomeen pyrki kaksi uutta käteisautomaattiketjua. Kummastakaan ei ole toistaiseksi kasvanut vakavaa kilpailijaa Otto-automaateille. Nosto-automaatteja pyörittävän yhtiön mielestä syy on pienten pankkien epäreilussa hinnoittelussa. Pankit kiistävät väitteet.

Suomessa toimii kaksi nostoautomaattiketjua. Pankkien omistama Automatia Pankkiautomaatit pyörittää Otto-ketjua, jolla on noin 1 700 käteisautomaattia. Sen haastaja on Eurocash-yhtiö Nosto-automaatteineen.

Nosto saapui Suomeen suurien puheiden kanssa vuonna 2008. Tuolloin R-kioskien yhteyteen luvattiin 500 Nosto-automaattia.

Samaan aikaan Nostojen kanssa markkinoille julistivat tulevansa Suomen Käteisnoston Anna-automaatit. Ne eivät koskaan saapuneet.

Nosto-automaattien määrä jäi parhaimmillaankin noin 50 automaattiin, eikä ole sittemmin kasvanut. Ongelmaksi muodostui hinta. Nosto-automaateista rahan nostaminen maksaa kortista riippuen vähintään 60 senttiä per kerta. Pienempien pankkien korteilla nostaminen on kalliimpaa.

– Suomessa yksikään pankki ei suoraan omista automaatteja. Automatian ulkopuoliset pankit meidän näkemyksen mukaan suosivat Otto-automaatteja. He saavat vapaasti päättää veloituksestaan. Otto-automaateille nostot ovat ilmaisia, mutta meiltä peritään maksu, Eurocashin toimitusjohtaja Jukka Rinne sanoo.

"Ei lukkarinrakkautta kumpaakaan kohtaan"

Automatia Pankkiautomaattien enemmistön omistavat OP-Pohjola ryhmä, Nordea ja Sampo Pankki tasaosuuksin. Ne asettivat aluksi korkeita maksuja Nosto-automaateista tehdyille nostoille, mutta Kilpailuvirasto puuttui asiaan vuonna 2009.

Nykyisin OP-Pohjolan, Nordean ja Sampo Pankin palvelumaksut Nosto-automaateille ovat 0,60–0,90 euroa. Muita pankkeja Kilpailuviraston päätös ei sitonut. Ne perivät euron maksun ja lisäksi 1–2 prosentin provision.

Pienemmät pankit eivät niele Eurocashin Rinteen väitteitä suosimisesta.

– Meillä ei ole mitään erityistä lukkarinrakkautta kumpaakaan kohtaan, Handelsbankenin korttiasioista vastaava johtaja Jari Kollani sanoo.

Kollanin ja Aktian johtajan Teemu Kortteen mukaan hintaeroa selittää se, että Nosto-automaattien maksuliikenne kulkee muun muassa Visa- ja Mastercard -järjestelmien kautta. Välikädet laskuttavat osansa, ja pankki siirtää kulut Nosto-automaattien käyttäjille.

Suurten pankkien ja pienten pankkien hintaeroa Kollani selittää esimerkiksi Visan, Mastercardin ja Luottokunnan eri hinnoittelulla eri pankeille.

– Pienet tapahtumamäärät maksavat suhteessa enemmän kuin suuret tapahtumamäärät. Suurilla pankeilla on lähes pari miljoonaa korttia. Meillä ei ole lähelläkään sitä määrää, joten maksamme myös toisenlaisia kuluja kuin he.

Kilpailuviraston mukaan pankkien hinnoittelussa ei ole mitään ongelmaa, jos ne päättävät asioista itsenäisesti.

– Meidän näkökulmasta tarkastellaan kilpailua rajoittavaa yhteistyötä ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Jos näitä ei ole, niin asia ei tule kilpailulainsäädännön soveltamisen piiriin, Kilpailuviraston tutkimuspäällikkö Arttu Juuti sanoo.

Euroopan unionin (EU) komissiolla on myös asetus, jonka mukaan pankit voivat valita eri hinnat omalle automaattiketjulleen, mutta vierasketjujen hinnoittelun on oltava yhtenäinen. Juutin mukaan on kuitenkin mahdollista, että omaksi automaattiketjuksi voidaan laskea myös ostettu palvelu, koska näin useat pankit toimivat muualla Euroopassa.

Kilpailuvirasto ei ole joutunut virallisesti ottamaan komission asetukseen kantaa.

Miten käykäteisen?

Eurocashin Rinteen mielestä hinnoittelun taustalla on myös pankkien halu vähentää käteisen rahan käyttöä. Kollani sanookin, että Handelsbanken toivoo kuluttajien käyttävän kortteja ensisijaisesti maksamiseen eikä rahan nostamiseen.

– Toivomme, että asiakas aina harkitsee, koska käteistä tarvitsee.

Pankkien mukaan hinnoittelun syynä on kuitenkin yksinomaan korkeammat kulut.

Rinne toivoo, että Suomessa siirryttäisiin Ruotsin tai Norjan malliin käteisautomaateissa. Ruotsissa nostaminen on ilmaista kaikista automaateista, ja pankit tasaavat kulut taustalla. Norjassa pankeilla on omat automaattinsa, ja kaikki perivät toisiltaan vierasautomaattimaksuja. Norjalaiset ovatkin niihin tottuneita.

Pankkialaa edustavan Finanssialan keskusliiton mukaan käteisen käyttö on vähentynyt yli puolella viimeisten kymmenen vuoden aikana. Rinne kuitenkin uskoo yhä automaattiensa menestykseen. Eurocash on lanseerannut myös Cash-automaatit, joissa se perii myös oman palvelumaksun käteisnostoista.

– Vähintään kaksinkertaistamme automaattien määrän seuraavan vuoden aikana. Kun lähdetään kohti taantumaa, käteisen käyttö lisääntyy.

Tuoreimmat osastosta