Näissä ammateissa rikostausta ei haittaa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näissä ammateissa rikostausta ei haittaa

Toimittajien ja portsareiden mahdolliset rikostaustat ovat puhuttaneet viime päivinä viihdelehtiä ja yökerhoja koskevissa uutisissa. Uutiset ovat nostaneet esille kysymyksen, millainen ihminen saa työskennellä missäkin ammatissa. Lue, miten tarkkaan työnantaja tarkistaa taustasi ja missä ammateissa rikostausta ei ole este.

26.10.2012 6:01 | Päivitetty 26.10.2012 10:07

Ainakaan lain mukaan useimmissa ammateissa rikostausta ei ole este. Työnantajalla ei ole edes oikeutta tarkastaa työnhakijan rikosrekisteriä paitsi poikkeustapauksissa.

Näitä poikkeuksia ovat esimerkiksi työt, joissa ollaan tekemisissä alle 18-vuotiaiden kanssa.

– Luulen, että sellaisessa työssä rikoksentekijän edessä on varmasti uudelleen kouluttautuminen ja alan vaihto, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiö Kritsin toiminnanjohtaja Jukka Mäki.

Lisäksi joidenkin töiden ja valtion virkojen täyttämistä varten poliisi tekee turvallisuusselvityksen, jossa rikosrekisteriä katsotaan. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi lentoliikenteessä, atomienergiassa, oikeushallinnossa ja keskuspankissa.

Rikosrekisterissä rikokset säilyvät vakavuudesta riippuen korkeintaan 20 vuotta, jos uusia rikoksia ei tule.

Periaatteessa lähes kaikkiin muihin kuin yllä mainittuihin töihin voi hakea rikostaustalla. Jos menneisyyden rikos selviää työnantajalle sen jälkeen, kun työntekijä on jo palkattu, se ei ole laillinen irtisanomisperuste.

Käytännössä rikostausta voi silti haitata jo työnhakuvaihetta. Esimerkiksi opettajan työssä uran voi pilata sellainenkin rikos, josta ei tule merkintää rikosrekisteriin. Tieto leviää omalla alalla.

– Tosiasia on, että ennakkoasenteet ovat voimakkaita. Joiltain osin se on aiheellista, joiltain osin aiheetonta, Mäki sanoo.

Mäen mukaan pieneen rikolliseen hairahdukseen sortunut ihminen voi olla erinomainen ammatti-ihminen.

Isokin pomovoi hairahtua

Sakkotuomiotkin voivat päätyä näkyvään julkisuuteen, jos ne rapsahtavat tarpeeksi korkealle taholle. Esimerkiksi matkapuhelinyhtiö Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo sai ennen toimitusjohtajan pestiään reilun 30 000 euron sakot lievästä veropetoksesta yritettyään tuoda Suomeen yli 11 000 eurolla tavaraa tullin ohi vuonna 2004.

Julkisuuteen tapaus nousi vasta vuonna 2006, kun Kallasvuo oli jo noussut Nokian toimitusjohtajaksi. Nokia ei halunnut kommentoida tapausta, eikä sillä näyttänyt olevan vaikutusta Kallasvuon uraankaan.

Myös muun muassa kansanedustajia on tuomittu erilaisista rikoksista.

Ruotsissa lähes 23 prosenttia eli lähes joka neljäs pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä tai ylimmästä johdosta on aikaisemmin tuomittu rikoksista ehdottomaan tai ehdolliseen vankeuteen tai sakkoihin, kertoo tänään ilmestynyt Kanava-lehti. Kaikkien ruotsalaisten keskuudessa vastaava luku on suurin piirtein yhtä suuri, 24 prosenttia.

Kritsin Jukka Mäen mukaan on oikein, että ihmistä ei tuomita yhden hairahduksen takia.

– Missään tapauksessa se ei saisi leimata loppuelämäksi. Kyllä meillä on kokemusta ja tutkimustietoa, että rikokseen syyllistyminen kerran ei tarkoita, että ihminen lähtisi siitä rikolliselle uralle, Mäki sanoo.

Mäen mukaan moni on lapsena tai nuorena varastanut tai hajottanut jotakin.

– Suurimmalla osalla tavallisista ihmisistä on tällaista taustaa. Sitten on vain käynyt niin, että he eivät ole jääneet kiinni eivätkä tulleet leimatuiksi, ja ihan hyviä aikuisia heistä on kasvanut.

Pieniä mokia annetaan anteeksi esimerkiksi poliisikoulussa. Hakuehtojen mukaan suojelupoliisi tekee hakijasta perusmuotoisen turvallisuusselvityksen, johon vaikuttaa muun muassa rikosrekisteri.

– Sanotaan, että pari-kolme ylinopeusjuttua ei haittaa, jos ne eivät ole törkeitä piittaamattomuuksia. Myös joku alaikäisenä tapahtunut näpistys annetaan anteeksi, kertoo ylitarkastaja Jouko Pohjoismäki Poliisiammattikorkeakoulusta.

Pohjoismäen mukaan hakijoita on joskus hylätty esimerkiksi voimassaolevien ajokieltojen takia, mutta saatettu lopulta hyväksyä parin-kolmen vuoden jälkeen uudessa haussa.

Epäilys voi herätätyöhaastattelussa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS tarkastaa lain mukaan rikosrekisterit työnhakijoilta, jotka hakevat työtä lasten ja nuorten parista. Tarkastukset koskevat niin lääkäreitä, hoitajia, puheterapeutteja, ohjaajia kuin kaikkea muutakin henkilökuntaa, joka sijoittuu lasten ja nuorten osastoille.

– Asiasta ilmoitetaan etukäteen hakijoille, joten rikosrekisterin omaavat ihmiset eivät yleensä hae näitä paikkoja, kertoo HUS:in palvelussuhdejohtaja Anne-Maria Mäkinen.

Mäkisen mukaan hakijoista ei voida muuten selvittää rikostaustoja.

– Jos haastattelun yhteydessä alkaisi herätä epäilys siitä, että onko kaikki ihan kohdallaan, täytyisi asiaa yrittää selvittää asianomaiselta henkilöltä itseltään. Työnhakijan luvalla voidaan olla yhteydessä entisiin työpaikkoihin, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan joskus voi käydä niin, että kun henkilö on jo töissä, joku antaa vinkin tämän rikoshistoriasta.

– Jos olisi kyse talouspetoksesta ja henkilö vastaisi meillä rahoista, kyllähän siinä alettaisiin keskustella, vaikuttaako asia tehtävän hoitoon.

Työtehtäviä voitaisiin ehkä järjestellä uudelleen, Mäkinen sanoo. Jos kävisi ilmi, että hakija on antanut väärää tietoa työnhakuvaiheessa, se voisi johtaa työsuhteen päättymiseen.

Vankilatuomio eikaunista CV:tä

Ehdoton vankeustuomio haittaa työnhakua vielä sen jälkeen, kun tuomio on suoritettu. CV:hen jää aukko, jota on vaikea selittää.

– Työnantajat katsovat tarkkaan, miten aikaisempi työura on mennyt. Jos on vaikka vuoden tauko, kysytään, missä on sen ajan ollut, Kritsin Jukka Mäki sanoo.

Mäen mukaan rikoksensa sovittanut henkilö haluaisi usein olla rehellinen ja kertoa, että on jättänyt sen vaiheen taakseen. Jos hän on avoin, paikka voi jäädä saamatta.

– Usein on parempi olla puhumatta ja selittää tauko jollain muulla tavalla. Siinä on varmaan hyvin yksilöllisiä vastauksia, että on pidetty välivuosia tai hoidettu omaista tai jotain muuta.

Se, miten tarkkaan CV tarkastetaan, vaihtelee yrityksestä toiseen. Esimerkiksi energiayhtiö Fortumilla CV:ssä mainitut työsuhteet saatetaan tarkastaa, kertoo yhtiön viestintäpäällikkö Karoliina Lehmusvirta.

– Henkilöstön taustan tarkastaminen on tavanomainen osa rekrytointiprosessia. Siinä varmistetaan esimerkiksi se, että henkilö on ollut töissä sellaisessa paikassa, jossa hän sanoo olleensa, Lehmusvirta sanoo.

Lehmusvirran mukaan selvitystä varten pyydetään lupa työnhakijalta. Ilman lupaa tarkastuksia ei saa lain mukaan tehdä.

Lisäksi Fortumin Loviisan ydinvoimalaan palkattaville ihmisille tehdään lainmukainen poliisin turvallisuusselvitys. Myös siihen pitää pyytää lupa hakijalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?