Yhä useampi yritys on viime aikoina ilmoittanut irtisanomisista, eikä eurokriisi näytä helpottavan. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen arvioi viikonloppuna, että nyt voidaan olla vasta puolimatkassa jopa kymmenen vuoden kriisiä.
Uutta palkankorotusta saa luultavasti odottaa pitkään sen jälkeen, kun raamisopimuksen mukaiset viimeiset korotukset on tänä vuonna maksettu.
– Olisi toivottavaa, että olisi muutama vuosi, että korotukset olisivat matalampia keskimäärin kuin kilpailijamaissa, jotta kilpailukykyä pystyisi parantamaan, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.
– Palkkamaltti olisi nyt hyödyllistä. Suomen kilpailukyky euroalueen sisällä on viime vuosina heikentynyt, ja nyt voisi olla perusteltua kilpailukyvyn näkökulmasta, että palkkojen nousu alittaisi tuottavuuden nousun ja hintojen nousun summan jonkun aikaa, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Jyrkimmin palkankorotukset tyrmää Metsäteollisuus.
– Korotusvaraa ei ole. Jotta pystytään palauttamaan vienti- ja metsäteollisuuden kilpailukyky, kyllä se tarkoittaa sitä, että palkkoja ei voida korottaa, sanoo Metsäteollisuuden varatoimitusjohtaja ja työmarkkinajohtaja Jari Forss.
Hiukan valoa tunnelin päässä nähdään Palkansaajien tutkimuslaitos PT:ssä. Tilanne on heikko, mutta se voi muuttua piankin, PT:ssä uskotaan.
– Jos nyt olisi käytävä neuvottelut, teollisuuden neuvotteluasemat olisivat huonot. Mutta se voi muuttua kevääseen mennessä. Ei se ole kirkossa kuulutettu, että eurokriisi kestää useita vuosia, sanoo PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto.
Lehdon mukaan taloustilanne on jo parantunut Yhdysvalloissa ja todennäköisesti myös Aasiassa. Sen pitäisi piristää Suomen teollisuutta.
– Vientiteollisuudessa tilanne on aika epävarma, mutta en sulkisi pois parantumista. Ennustan, että näkymät paranevat jonkun verran siihen mennessä, kun palkoista seuraavan kerran neuvotellaan, Lehto sanoo.
– Mutta kaikki eivät ole samaa mieltä tästä, hän lisää.
"Ei helpotustauseaan vuoteen"
Ainakaan Metsäteollisuudessa ei nähdä vuosikausiin sellaista piristymistä, joka mahdollistaisi palkankorotukset. Forss korostaa, että Suomen bruttokansantuote romahti vuosina 2008–2009 eikä ole vielä palannut taantumaa edeltävälle tasolle.
– Siitä huolimatta palkkoja on korotettu jatkuvasti. Tämä on sellainen kansantaloudellinen yhtälö, että näin ei voi enää jatkua, Forss sanoo.
Forssin mukaan palkankorotuksista neuvotteleminen edellyttäisi merkittävää bruttokansantuotteen kohoamista ja työn tuottavuuden nousua uudelle tasolle. Hän uskoo, että tiukka tilanne kestää useamman vuoden.
– Sitten täytyy ottaa huomioon, että rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015, mikä tuo metsäteollisuudelle 200 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset, Forss huomauttaa.
Etlassakin ollaan huolissaan Suomen kilpailukyvystä. Kotilaisen mukaan Suomen kilpailukyky on heikentynyt viime vuosina ja markkinaosuuksia on menetetty.
– Tuotantoa on siirtynyt matalampien kustannusten ja paremman logistiikan maihin. Suomessa on ollut negatiivisia sokkeja esimerkiksi Nokian tuotannossa ja metsäteollisuudessa, Kotilainen sanoo.
Kilpailukyky on suhteellinen käsite. Suomen palkankorotukset riippuvat siitä, mitä muut maat tekevät varsinkin euroalueella.
– Kyse on tuottavuudesta, työvoimakustannuksista ja valuuttakursseista – kolmesta tekijästä, Kotilainen listaa.
Hoitajat vahvoilla,paperimiehet heikoilla
Palkansaajien neuvotteluasemat vaihtelevat eri aloilla. Vahvoilla ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, uskoo PT:n Eero Lehto.
– Kun terveyspalvelut saivat aika paljon 2007 ja nyt on hyvä kysyntätilanne työvoimasta, heillä on neuvotteluvoimaa. Varmaan tulee näkymään jatkossa, että he tulevat olemaan aika vahvoilla, kun palkoista neuvotellaan, Lehto sanoo.
Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaaran mukaan vielä on vaikea ennakoida, miltä taloustilanne näyttää sen jälkeen, kun voimassaoleva sopimus päättyy vuonna 2014. Suuria muutoksia lienee luvassa myös kuntasektorilla, jolla työskentelee 80 prosenttia Tehyn jäsenistä.
Uusissa neuvotteluissa ainakin tunnusteluvaihe lienee käynnissä jo ensi syksynä.
– Lähdetään siitä, että miesten ja naisten samapalkkatavoite täytyy huomioida ja henkilöstön palkat saada lähelle tehtävien vaativuuden edellyttämää tasoa. Vuonna 2007 päästiin lähemmäs, mutta tekemistä on vielä, Maarianvaara sanoo.
Heikommat neuvotteluasemat on esimerkiksi paperiteollisuudella.
– Paperiteollisuus oli aikoinaan vahva, jopa johtaja, jota muut seurasivat. Tilanne on muuttunut. Alalla joudutaan olemaan tyytyväisiä, jos saadaan se, mitä muutkin, PT:n Lehto sanoo.
Lehto uskoo kuitenkin, että jos talousnäkymät todella piristyvät, paperiteollisuus voi olla ensimmäisiä hyötyjiä yhdessä muun raskaan teollisuuden kanssa.
– Elpyminen saattaisi näkyä ensimmäiseksi raskaassa prosessiteollisuudessa: Metsä ja paperi, sahatavarateollisuus, perusmetalliteollisuus ja metallien jalostus, hän luettelee.
Vaikeampaa sen sijaan on kapeammilla toimialoilla, jotka ovat olleet riippuvaisia yhden tai muutaman yrityksen menestyksestä. Näitä ovat Lehdon mukaan esimerkiksi Neste Oilista riippuvainen öljynjalostus ja Nokiasta riippuvainen elektroniikkateollisuus.
Erot voivat kasvaaalojen sisällä
Etlan Markku Kotilaisen mukaan on vaikea nimetä tiettyjä aloja, joilla palkankorotuksia voisi olla luvassa muita ennen. Vaihtelua voi esiintyä enemmän alojen sisällä, hän uskoo.
– Yksittäisillä aloilla voi olla hyvin tai huonosti menestyviä yrityksiä, enemmän kannattavuus on ihan yrityskohtaista. Minkälainen palkkaratkaisu on, miten keskitetty tai hajautettu, onko yrityskohtaisia eriä, näistä varmaan ensi vuonna keskustellaan, Kotilainen sanoo.
Myöskään PT:n Eero Lehto ei usko, että toimialojen väliset erot kasvavat Suomessa. Ainakaan, jos se on työnantajasta kiinni.
– Työnantajat haluavat jonkinlaista joustoa liittojen ja toimialojen sisällä, työntekijäpuoli taas tasaisempia korotuksia kautta linjan. Esimerkiksi metalliteknologia, joka on suuri vientiteollisuus, on hyvin heterogeeninen. On hyvin ja huonosti menestyviä. Työnantaja haluaa lisää eroja näihin, Lehto arvioi.
