Oma raha

He ottavat eniten lyhyitä saikkuja töistä

Julkaistu: , Päivitetty:

Lyhyet sairauslomat kertyvät tietyille ryhmille, ainakin kunta-alalla. Työntekijöiden poissaoloihin on paljon syitä, ja työnantajakin voi ratkoa niitä monella konstilla, kertovat asiantuntijat. Lue, ketkä pitävät eniten lyhyitä sairauslomia.


Sairauslomien omavastuusta virisi kiistely, kun kokoomuksen puoluevaltuusto hyväksyi lauantaina aloitteen, jonka mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Seuraavat kaksi viikkoa sairastaja saisi vain 80 prosenttia palkasta.

Kenen kukkarossa karenssipäivä tuntuisi eniten?

Lyhyitä, 1–3 päivän sairauslomia pitävät eniten nuoret ja naiset, selviää kuntien työpaikkoja kartoittavasta Työterveyslaitoksen Kunta10-selvityksestä vuodelta 2010.

Alle 35-vuotiaat ottivat lyhyttä sairauslomaa keskimäärin 2,57 kertaa vuodessa ja yli 55-vuotiaat 1,33 kertaa. Lyhyiden sairauslomien määrä väheni tutkimuksessa tasaisesti siirryttäessä nuorimmasta ikäryhmästä vanhimpaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kunta-alan naiset puolestaan pitivät omaan ilmoitukseen perustuvia 1–3 päivän sairauspoissaoloja keskimäärin 2,05 kertaa vuodessa ja miehet 1,30 kertaa. Luvut sisältävät ainoastaan työntekijöiden omat sairastelut, eivät lasten sairasteluja, jolloin vanhempi joutuu jäämään kotiin hoitajaksi.

Flunssa on
yleisin peruste


Perusteeksi lyhyisiin sairauslomiin merkitään useimmiten flunssa. Esimerkiksi Työterveyslaitoksella ei ole perusteista juuri sitä tarkempia tietoja, koska 1–3 päivän poissaolon työntekijä voi merkitä itse ilman diagnoosia.

Syy juuri nuorten ja naisten tiuhemmille lyhyille sairauslomille ei ole tarkkaan Työterveyslaitoksen tiedossa.

– Ylipäätään voidaan ajatella, että nuorilla on sairauksia, joista toivutaan nopeammin ja vanhemmilla taas pitkäaikaissairauksia, sanoo Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Tuula Oksanen.

Pidempiä sairauslomia sen sijaan pitivät eniten iäkkäimmät työntekijät ja vähiten nuorimmat.

Naisia sairastuu
raskaissa töissä


Naisia työskentelee kunta-alalla monissa henkisesti ja fyysisesti kuormittavissa töissä, mikä voi Oksasen mukaan myös lisätä lyhyitä poissaoloja, vaikka lyhyissä poissaoloissa ei juuri ole ammattiryhmäkohtaisia eroja.

Sairaslomat painottuvat kunta-alalla nimenomaan raskaisiin naisvaltaisiin ammatteihin kuten lähihoitajiin ja kodinhoitajiin. Kunta-alan töissä naisia on 80 prosenttia.

Oksanen arvelee, että naisten lyhyet sairauslomat voivat kunta-alalla joskus johtua siitäkin, että hoitoalan naisvaltaisissa töissä sairaana työskentelyä on voitu rajoittaa potilasturvallisuuden vuoksi enemmän kuin vaikkapa tavallisissa toimistotöissä.

– Esimerkiksi tehohoidon työntekijöillä on varmaan hankalampi tulla flunssaisena töihin, eikä sitä varmaan suositellakaan.

Kunta-alalla 1–3 päivän sairauslomat muodostavat vajaan viidenneksen kaikista sairauspoissaoloista vuosittain. Vuoden 2010 Kunta10-tutkimuksessa oli mukana yli 56 000 kunta-alan työntekijän tiedot kymmenestä esimerkkikunnasta. Mukana olivat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat.

Osa firmoista jättää
ongelmat rehottamaan


Lyhyitä 1–3 päivän sairaslomia kertyy suurin piirtein yhtä paljon kaikissa ammateissa, kerrotaan myös työeläkeyhtiö Ilmarisesta. Sen sijaan eri yrityksissä poissaolojen määrät voivat vaihdella paljonkin, arvioi Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen.

– Kyllä se näkyy myös lyhyissä poissaoloissa, miten yritys tukee työntekijöiden jaksamista, Huoponen sanoo.

Huoposen näkemys perustuu niihin noin tuhanteen yritykseen, joiden kanssa Ilmarinen tekee yhteistyötä työhyvinvointiasioissa.

Flunssakaudelle yritys ei voi mitään. Työnantaja voi kuitenkin reagoida jo varhain siihen, että tietylle työntekijälle alkaa kasaantua lyhyitä poissaoloja normaalia enemmän.

– Se näkyy, miten varhaisen välittämisen malli toimii yrityksissä. Ja miten esimiehet on koulutettu ja miten he osaavat ottaa työntekijän kanssa puheeksi sen, jos sairauspäiviä tuppaa kertymään.

Runsaiden pienten poissaolojen taustalta voi paljastua esimerkiksi työuupumusta, alkoholiongelmia, vaikeuksia perhepiirissä tai muita syitä. Huoposen mukaan osa firmoista katsoo poissaoloja enemmän läpi sormien, osa ottaa ne täsmällisesti esille.

– Mitä nopeammin ongelmiin tartutaan, sitä parempiin lopputuloksiin päästään.

”Omailmoitus vähentää
sairauspäiviä”


Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring kertoo, että järjestön jäsenten keskuudessa 1–3 päivän sairauslomat muodostavat vain 10–15 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista.

– Tavallisia syitä lyhyille poissaoloille ovat erilaiset tarttuvat taudit kuten nuhakuumeet ja ripulit. Sen sijaan esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet johtavat yleensä pidempiin sairauslomiin, Haring sanoo.

Yksi toimiva keino lyhyiden sairauslomien vähentämiseen on Haringin mukaan työntekijöiden omailmoituskäytäntö. Kun työntekijä ilmoittaa itse esimerkiksi kuumeesta tai vastaavasta sairaudesta esimiehelle ilman, että hänen tarvitsee hankkia lääkärintodistusta, sairausloma jää usein joitakin päiviä lyhyemmäksi kuin muuten.

– Siinä on varmaan se, että kun ihminen menee terveydenhuoltoon, lääkäri kirjoittaa sairaslomaa sen verran, ettei saman ihminen todennäköisesti tule hakemaan jatkoa sairaslomalle. Sitten ihminen ajattelee, että hänen pitää olla vielä toipilaanakin kotona, kun lääkäri on niin kirjoittanut, Haring sanoo.

– Mutta kun ihminen on sairauslomalla omalla ilmoituksella, hän menee töihin, kun hän on taas terve.

Myös influenssarokotukset vähentävät lyhyitä poissaoloja influenssakautena. Vaikutusta on silläkin, miten työpaikalla huolehditaan sisäilman laadusta.

Työntekijä sairastaa
Ruotsissakin eniten


Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lla ei ole erillisiä tilastoja lyhyistä 1–3 päivän poissaoloista, kertoo EK:n lainsäädännön ja työelämän asiantuntija Seppo Saukkonen.

Ruotsissa EK:ta vastaava elinkeinoelämää edustava järjestö Svenskt Näringsliv on kuitenkin tutkinut myös lyhyitä sairauspoissaoloja. Ruotsin tuorein tilasto on vuodelta 2009 ja lyhyeksi on määritelty 1–5 päivän sairauspoissaolo.

– Kun katsotaan kaikkia sairauspoissaoloja, kummassakin maassa työntekijöillä on selvästi enemmän poissaoloja kuin toimihenkilöillä, Saukkonen sanoo.

Työntekijöillä ja toimihenkilöillä lyhyiden poissaolojen osuus oli kuitenkin jokseenkin sama eli noin 40 prosenttia sairauspoissaoloista.

Naisilla oli Ruotsissakin enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä. Lyhyitä poissaoloja oli molemmilla sukupuolilla kuitenkin suhteellisesti yhtä paljon.

– Vertailu Suomeen on tietysti epävarmaa, kun ei tiedetä, onko poissaolokäyttäytyminen meillä samanlaista, Saukkonen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    4. 4

      Wahlroos pörssinoususta: ”Näyttää epäilyttävästi kuolleen kissan pompulta”

    5. 5

      Mytty kaapissa olikin 150 000 euron arvoinen – perinnön voi hassata hätiköinnillä

    6. 6

      Suomalaisen tislaamon toimitusjohtaja: ”Toivon, että britit tulevat järkiinsä”

    7. 7

      Nokia ilmoitti yli 1 300 työntekijän vähentämisestä – ”Etumatkaa ei saa antaa kaverille lainkaan”

    8. 8

      Petrus Pennanen myi tekoälyfirman miljoonilla – Juhli kauppoja yllättämällä tuntemattomat asiakkaat Alepassa

    9. 9

      HS-mielipide: Väärään ruutuun merkitty rasti voi laukaista työttömän syöksykierteen: ”Onko kohtuullista jättää ihminen kokonaan ilman tuloja?”

    10. 10

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    2. 2

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    3. 3

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    4. 4

      Nokia aloittaa yt-neuvottelut – aikoo vähentää 350 Suomessa

    5. 5

      HS-mielipide: Väärään ruutuun merkitty rasti voi laukaista työttömän syöksykierteen: ”Onko kohtuullista jättää ihminen kokonaan ilman tuloja?”

    6. 6

      Petrus Pennanen myi tekoälyfirman miljoonilla – Juhli kauppoja yllättämällä tuntemattomat asiakkaat Alepassa

    7. 7

      Nokia ilmoitti yli 1 300 työntekijän vähentämisestä – ”Etumatkaa ei saa antaa kaverille lainkaan”

    8. 8

      Wahlroos pörssinoususta: ”Näyttää epäilyttävästi kuolleen kissan pompulta”

    9. 9

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    10. 10

      Mytty kaapissa olikin 150 000 euron arvoinen – perinnön voi hassata hätiköinnillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suosittu muoti­kauppa lopettaa yllättäen, takana huippu­tulos – omistaja Pauliina lataa nyt suorat sanat bisneksestä

    2. 2

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    3. 3

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    4. 4

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    5. 5

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    6. 6

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää