Irtisanomisten kova hinta – Tämän Suomi menettää aivovuodossa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Mitä tapahtuu, jos tuhat insinööriä lähtee Suomesta?

Korkeasti koulutetun työvoiman massairtisanomiset ovat Suomessa niin uusi ilmiö, ettei siihen ole löydetty vielä lääkettä. Jos uusia töitä ei löydy kotimaasta, osaava työvoima suuntaa hyvin herkästi ulkomaille. Aivovuodon uhka on todellinen, sanovat asiantuntijat.

16.9.2012 6:01 | Päivitetty 14.9.2012 17:40

Irtisanomisuutisia tulee jatkuvalla syötöllä. Tällä viikolla verkkoyhtiö Nokia Siemens Networks ilmoitti 400 henkilön eropaketista, ja sen emoyhtiö Nokia ilmoitti kesäkuussa irtisanovansa Suomesta arviolta 3 700 ihmistä.

It-jätin ongelmat heijastuvat koko alihankkijaketjuun. SAK:n tilastojen mukaan Suomessa on irtisanottu tänä vuonna jo 11 900 henkilöä.

– Tämä on siinä mielessä ainutkertainen tilanne, että Suomessa irtisanotaan kerralla massiivisesti nimenomaan korkeasti koulutettua työvoimaa, Akavan pääekonomisti Eugen Koev sanoo. 

Kun irtisanottavat ovat suurelta osin korkeasti koulutettuja ja palkastaan rutkasti veroja maksavia ihmisiä, irtisanomiset aiheuttavat lommoja suoraan myös verottajan sekä sosiaaliviraston rahavirtoihin. Veroäyrejä ei enää tule aiempaan malliin, ja työttömyystukia kulutetaan puolestaan aiempaa enemmän.

– Kun ylemmän toimihenkilön palkka on ainakin 50 000 euroa vuodessa, siitä voi laskea tällaisen työpaikan verotuksellisen arvon vastaavan ainakin kahta matalammin palkattua veronmaksajaa, Koev sanoo.

Ilmiö on Suomen taloushistoriassa ennennäkemätön, sillä aiemmin massairtisanomiset ovat koskettaneet ennemminkin tuotantotyössä olevia, eivät tietotyöläisiä.

– Ilmiö on niin kovin uusi, että kokemuksia tällaisen hoitamisesta ei ole. Nokian viimeinen paukku oli niin iso, ettei sellaista ole nähty aiemmin, Uuden Insinööriliiton (UIL) puheenjohtaja Pertti Porokari sanoo.

"Euroopassa kroonineninsinöörivaje"

Samaan aikaan kun korkeasti koulutetun työvoiman tarve Suomessa on vähenemään päin etenkin it-sektorilla, Euroopassa on huutava pula juuri samasta työvoimasta.

– Alalla puhutaan, että Euroopassa on 150 000 it-osaajan vaje. Saksalaiset väittävät, että pelkästään heillä on 100 000 insinöörityöpaikkaa auki, Tekniikan akateemisten TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo.

Työpaikkojen karatessa Suomesta yhä useampi miettii uudelleentyöllistymisen vaihtoehtoja ulkomailla. Kielitaito ei ole ongelma, sillä it-alalla työskennellään joka tapauksessa englanniksi.

– Meillä lähes kaikki ovat kielitaitoista sakkia, ja osa lähtijöistä on ollutkin ekspatteina maailmalla. Voin ihan hyvin kuvitella, että ihmisiä lähtee töihin ulkomaille, NSN:n Oulun ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Risto Lehtilahti sanoo.

– Olemme yrittäneet pitää esillä, että ulkomailla työskenteleminen on realistinen vaihtoehto. Useassa Euroopan maassa insinöörivaje on krooninen, sillä maiden omaa nuorisoa ei kiinnosta insinööriuralle hakeutuminen, TEK:n Kauppi sanoo.

Aivovuodon pääkohteet:Saksa ja Ruotsi

Asiantuntijoiden mukaan ulkomaille suuntautuvien suomalaisten it-ammattilaisten ensimmäiset sillanpääasemat ovat varsin perinteiset: Ruotsi ja Saksa.

TEK:n Kaupin mukaan siviili-insinöörien työttömyys on Ruotsissa häkellyttävän alhainen, 0,7 prosenttia. Myös Norjassa on hänen mukaansa jatkuva pula insinööreistä.

NSN:n Lehtilahti puolestaan muistuttaa Saksan vetovoimasta, sillä kysynnän volyymi on siellä niin paljon suurempi kuin muualla. UIL:n Porokari komppaa.

– Saksa on aina imenyt suomalaisia insinöörejä, olemme siellä hyvässä maineessa, hän sanoo. Yleiskuva on siis kohtalaisen selkeä, tosin pientä liikettäkin tapahtuu.

– Meidän suurimmat ulkomaiset työllistäjämme ovat Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Viime aikoina myös Kiina on ollut kasvussa, ja EU:n päämajan vuoksi Belgia on kohtalaisen merkittävä, TEK:n Kauppi sanoo.

Miten ilmiöönpitäisi puuttua?

Kaikki asiantuntijat myöntävät suomalaisen tietotaidon vuotamisen ulkomaille olevan merkittävä uhka. He ovat kuitenkin sitä mieltä, että ilmiöön voitaisiin vielä puuttua.

– Tämä on tärkeä asia, mutta sen realisoitumisesta ei vielä tiedetä kovin paljon. Asiaa on seurattava tarkasti. Aivovuodon toteutuminen on hyvin vakava uhka, ja maailmalla on markkinoita valmiina, Akavan Koev sanoo.

Hänestä työ- ja elinkeinoministeriöllä on keskeinen rooli ilmiön kartoittamisessa. Tilanteeseen, jossa suomalaisten veronmaksajien varoilla kalliisti koulutettu työvoima uhkaa karata ulkomaille, tulee puuttua nopeasti.

– Prosessi on vielä kesken, eikä sitä ole seurattu tarpeeksi hyvin, Koev sanoo.

Ei pelkästäänkielteinen ilmiö

TEK:n Heikki Kauppi nostaa esille myös ilmiön positiivisen puolen. Hänen mukaansa Suomen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle voi olla paljon hyötyäkin siitä, että ammattilaiset suuntaavat ulkomaille hakemaan oppia ja luomaan kontakteja. Mutta se vaatii, että he palaisivat myöhemmin takaisin kotimaahansa.

– Jos Suomella ei ole tarjota töitä, parempihan on, että lähdetään ulkomaille hankkimaan kokemusta ja kontakteja. Sieltä saatetaan jonain päivänä palata, Kauppi sanoo.

– Vaikka tämä on toisaalta monelle hirvittävä henkilökohtainen katastrofi ja tuskaisa paikka, niin pitää nähdä se mahdollisuus, mikä tässä on.

Ja onhan ulkomaille töihin pääseminen Suomeen työttömäksi jäämisen sijaan parempi vaihtoehto niin yksilölle itselleen kuin suomalaiselle yhteiskunnallekin.

– Jos vaihtoehtona on se, että nämä ihmiset olisivat työttöminä Suomessa, niin eihän tämä silloin ole huono asia, UIL:n Porokari sanoo.

– Mutta kun Suomessa on panostettu tämän alan koulutukseen paljon ja osaaminen on hyvällä tasolla, niin olisi sääli jos sitä massoittain menetettäisiin ulkomaille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?