Väitös tutki etuuksien epäämisen eli poiskäännyttämisen kokemuksia - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kafkamainen juttu – väitös tutki väliinputoajia virastoviidakossa

Kuvituskuva
Julkaistu: 13.9.2012 17:16, Päivitetty 13.9.2012 17:20

Uusi väitöstutkimus osoittaa, että ongelmiin ajautuneet ihmisryhmät voivat joutua niin pahasti sosiaaliturvajärjestelmän rattaisiin, että se johtaa yhä pahenevaan noidankehään. Mitä useampia ongelmia, sitä kafkamaisemmalta tilanteet tuntuvat asiakkaiden näkökulmasta.

Perjantaina väittelevä Anne Määttä selvitti yhteiskuntapolitiikan alan tutkimuksessa, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksessa kuvattiin, millaiset tekijät johtivat etuuksien epäämiseen eli poiskäännyttämiseen.

Määtän päätelmänä on, että yhdenmukaisuus ei toteudu, koska etuuksien hakemiseen liittyy henkilö- ja sektorikohtaista ”byrokratiaa ja portinvartiointia”.

– Tuen hakeminen on monimutkaista, eri etuuksia haetaan eri paikoista ja tuenhakijan on osoitettava oikeutensa etuuteen, tutkimuksessa todetaan.

– Toimeenpanovaltaa käyttävät viranomaiset tekevät irrallisia ja toisistaan poikkeavia päätöksiä, ja tuen hakemisen käytännöt vaihtelevat etuus-, toimisto- tai jopa virkailijakohtaisesti.

Väitösaineisto kattoi 194 kertomusta, joissa ihmiset kuvasivat epäkohtia ja väliinputoamisen kokemuksia. Kolmea tyyppitapausta kuvattiin tarkemmin: kotiäitiä, mielenterveysongelmaista opiskelijaa ja työkykynsä menettänyttä yrittäjää.

Esimerkiksi yrittäjän kokemusten perusteella työkyvyttömyyseläkkeen epääminen johti vuosia kestäneeseen paperisotaan ja perheen velkaantumiseen. Yritys oli ajettava alas ennen toimeentulotuen saamista. Perheen velkoja ei laskettu menoksi, joten harkinnanvaraista toimeentulotukea ei myönnetty. Vasta velkaneuvontaan pääsy auttoi.

Jo aiemmin Suomessa on tunnistettu väliinputoajaryhmiä, jotka ongelmista kärsiessään putosivat kaikkien tukien ja myös tilastojen ulkopuolelle. Tämän jälkeen "heitä ei virallisesti ollut enää olemassa'".

Ongelmia aiheuttaa Määtän mukaan kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun vähentyminen, kun palveluita keskitetään ja siirretään sähköiseksi. Viranomaiset voivat myös tulkita etuusperusteita omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi ohje harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämättä jättämisestä on voi vaihdella toimistokohtaisesti, vaikka se ei ole lainmukainen.

– Tuen hakeminen voi muodostua siirtojen, sulkeumien ja torjuntojen loputtomaksi kierteeksi.

– Kontaktien määrän lisääntyminen ei tarkoita tarjolla olevan avun lisääntymistä. Päinvastoin, se vaikeuttaa ja pitkittää avun saamista entisestään.

Lisäksi etuudet vaativat jatkuvaa dokumentointia ja uusia etuushakemuksia, Määttä toteaa.

Tuoreimmat osastosta