Siviilipalveluspaikat tarjoavat yhä enemmän täsmätehtäviä erilaisille osaajille - Oma raha - Ilta-Sanomat

Sivarista tuli urashoppailua osaajille

Viettäisitkö sivarivuoden vaikka mediatyöläisenä, atk-spesialistina tai tutkijana väitöskirjaa tehden? Siviilipalveluspaikoista löytyy yhä useammin kovatasoisia täsmätehtäviä. Kysyntää on esimerkiksi viestinnän, graafisen suunnittelun ja markkinoinnin osaajille.

25.8.2012 6:01 | Päivitetty 24.8.2012 15:59

Jos olet osaava ammattilainen tai sellaiseksi opiskeleva, siviilipalvelus voi pakkopullan sijaan olla uralle erittäin hyödyllistä aikaa. Parhaassa tapauksessa vuoden palvelus poikii työkokemuksen lisäksi uusia töitä ja näkemyksen siitä, mitä haluaisi elämällään tehdä.

Siviilipalveluskeskuksen avoimien työpaikkojen perusteella palveluspaikat hakevat sivareita nyt hyvinkin tarkoilla määritelmillä. Palvelukseen halutaan muun muassa proviisoria, sosiaalialan ammattilaista, media-assistenttia ja atk-tukihenkilöä. Lisäksi palveluspaikat hakevat kirjastotyöntekijöitä, virastomestareita ja yleismies Jantusia.

– Nuorilla miehillä on paljon tietoteknistä osaamista, mikä on huomattu myös palveluspaikoissa. Myös viestinnän, markkinoinnin ja graafisen suunnittelun osaamisen kysyntä on noussut viime aikoina, Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen sanoo .

Myös keskuksen tavoite on, että yhä useampi sivari löytäisi yhteiskunnan kannalta mielekkään palveluspaikan.

– Kärjistäen sanottuna tavoitteemme on saada sivarit pois kopiokoneen käytöstä ja kahvinkeittämisestä ihan oikeisiin ja hyödyllisiin töihin, Reijonen sanoo.

Sivarius voi olla oikotieoman alan töihin

Sivareiden ikäkirjo on yhtä laaja kuin armeijassakin. Joukossa on kolmikymppisiä ammattiin valmistuneita ja uunituoreita ylioppilaita.

– Vasta lukiosta tulleille siviilipalvelus on ikään kuin välivuosi missä katsellaan ja tutustutaan työelämään, Mikko Reijonen sanoo.

Hän arvioi, että noin 80 prosenttia ammattiin valmistuneista hakeutuu sivarissa tekemään oman alansa töitä. Varsinkaan kysyttyjen alojen huippuosaajille sopivan räätälöidyn palveluspaikan löytäminen ei tuottane vaikeuksia.

Myös työelämän asenteet siviilipalveluksen suorittaneita kohtaan ovat lientyneet.

– Luulisin, että yleisesti ottaen sivareita ei katsota kieroon. Meitähän on toki moneen junaan. Yhä enemmän kuitenkin ajatellaan, että se on yksi vaihtoehto asepalveluksen rinnalla, henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Malin arvioi.

Sivarit hankkivat palveluspaikkansa itse. Palveluspaikan haku muistuttaa pitkälti työnhakua työhakemuksineen, ansioluetteloineen ja haastatteluineen. 

Pitäisikö sivarit määrätä töihin?

Kaikki sivarit eivät kuitenkaan löydä palveluspaikkaa ennen kuukauden mittaisen peruskoulutusjakson alkamista. Käytännössä he suorittavat palveluksensa Lapinjärven koulutuskeskuksen tehtävissä.

Koulutuskeskuksella riittää hommaa noin viidellekymmenelle, mutta sen jälkeen heille ei löydy järkevää tekemistä. 

Sadankomitean pääsihteerin Eekku Aromaan mukaan osa palveluspaikattomista voitaisiin jatkossa määrätä palvelukseen paikkoihin, joissa sivareille on tarvetta.

– Työmääräystä voisi käyttää heidän kohdallaan, jotka eivät onnistu tai halua löytää palveluspaikkaa. Työmääräyksiä ei missään nimessä pidä käyttää, jos palveluspaikka on jo löytynyt, Aromaa sanoo.

Aromaa haluaa painottaa, että hän kannattaa nykyisen yleisen asevelvollisuuden purkamista. Hän oli jäsenenä myös työ ja elinkeinoministeriön Siviilipalvelus 2020 -ryhmässä, joka pohti siviilipalveluksen tulevaisuutta.

Kuukausi enemmän työpalvelusta?

Sadankomitean Aromaa luopuisi kuukauden koulutusjaksosta kokonaan. Hänen mielestään kuukauden peruskoulutusjakso on tällä hetkellä suurin ongelma nykyisessä siviilipalveluksessa.

– Nykyinen koulutusjakso ei valmenna mihinkään sota-ajan tehtävään tai myöskään itse palvelukseen. Minun mielestäni koko koulutusjakson voisi hyvin korvata yhdellä iltapäivällä, joita järjestäisivät esimerkiksi kansanopistot. Siellä kerrottaisiin sivarin oikeudet ja velvollisuudet sekä hoidettaisiin paperityöt, Aromaa ehdottaa.

Siviilipalveluskeskuksen Reijonen kiistää väitteet, joiden mukaan koulutusjakso ei hyödyttäisi sivareita ja koulutuspaikkoja. Koulutuksessa opiskellaan ensiapua ja lisäksi sivarilla on mahdollisuus valita neljästä valinnaisesta koulutuksesta.

– Kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa käydään läpi sellaisia kokonaisuuksia jotka ehdottomasti hyödyntävät velvollisen tulevaa palvelusaikaa, tulevaisuutta myöhemminkin sekä laajemmin ajateltuna yhteiskuntaa, Reijonen kirjoittaa.

Reijonen pelkää, että lyhyt info jättäisi osan porukasta vaille tietoja. Hän painottaa, että koulutusjakso tukee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka voidaan ohjata tuen piiriin. Aromaa suomii nykyistä koulutusjaksoa siitä, että hyvä koulutus annetaan niin kirjavalle joukolle, että siitä ei ole hyötyä oikein kenellekään.

– Sivaria kehitettäessä ajatellaan usein, että se ei voi olla helpompaa, kivempaa tai lyhyempää kuin armeija. Koulutuksessa on tavoiteltu hyviä asioita, mutta nyt on päädytty rakentamaan järjestelmä, joka ei vastaa nykyisiä tarpeita, hän sanoo.

Fakta: Siviilipalvelus

– Kestää 12 kuukautta– Koostuu kuukauden koulutusjaksosta ja 11 kuukauden työpalvelusta– Suoritetaan kunnilla, valtiolla, seurakunnissa tai järjestöissä– Vuosittain palveluksessa on 2 400 sivaria (noin 7 prosenttia kutsuntaikäluokasta)– maksaa palveluspaikalle 8 000 – 10 000 euroa

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?