Tänään koitti paluu töihin – eniten ahdistaa kaikki - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tänään koitti paluu töihin – eniten ahdistaa kaikki

Kuvituskuva
Julkaistu: 6.8.2012 6:01, Päivitetty 3.8.2012 16:37

Tulitko tänään lomalta? Nukuit huonosti, ruoka ei maistu ja ahdistaa? Ei se mitään. Se on ihan normaalia, vaikka tykkäisikin työstään. Ainakin, jos ahdistus menee ohi hyvissä ajoin. Kuinka pitkään normaali ahdistus voi kestää?

Parempi hyväksyä se heti: Loman päättyessä siirtymä velvollisuuksien maailmaan vie aikansa. Tutkimusten mukaan kestää usein parikin viikkoa sopeutua takaisin töihin, Terveystalo Kampin vastaava työterveyspsykologi, psykoterapeutti Kari Kaarento kertoo.

Töihinpaluun jälkeinen vastahakoisuus alkaa monilla hellittää ensimmäisen viikon lopulla. Kun saa vielä latautua viikonlopun, toisella viikolla rutiinit tuntuvat jo helpommilta. Kovin paljon sen pidempään totuttelun ei pitäisi kestää.

– Parin viikon jälkeen miettisin kyllä mistä on kyse, jollei yhtään huvita mennä töihin, vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta sanoo.

Jos arki ei ala sujua, loma ei ehkä ole ollut tarpeeksi pitkä. Tai sitten töissä voi olla jotain oikeasti vialla.

Kaarento neuvoo kääntymään työterveyshuollon puoleen, jos uupumus ja ahdistus eivät väisty parin viikon jälkeen. Taustalla voi olla pidempään hautunutta uupumusta, piilevää masennusta tai ongelmia työyhteisössä.

Alakulo OK,itkuisuus ei

Jos loma oli kiva, sen päättymistä seuraa haikeus. Kaarennon mukaan luopumisen tunne ja lievä alakulo ovat normaaleja tunteita loman päättyessä.

Lisäksi uuteen vuorokausirytmiin totuttelu voi tuoda univaikeuksia. Sen vuoksi päivällä on väsynyt eikä jaksa keskittyä. Kehoon hiipivä stressi voi myös tehdä ärtyisäksi, viedä ruokahalun ja jopa ahdistaa.

Oireilu pahenee, jos elämäntavat ovat päässeet luiskahtamaan monialaisesti epäterveellisempään suuntaan. Jos viime viikot on syönyt ja nukkunut epäsäännöllisesti, liikkunut vähän ja juonut paljon, töihin paluussa on sopeuduttavaa. Monen voimia vievät vielä ihmissuhdeongelmat, sillä parisuhteet tapaavat ajautua kriisiin juuri lomilla.

Aihetta huoleen on vasta, jos ahdistus häiritsee normaalia toimintaa. Herättää öisin tai pitää valveilla koko yön ja tekee itkuiseksi päivällä.

– Ne ovat oireita, jotka vaativat muutakin apu kuin vain ajan kulumista, Kaarento sanoo.

Hyväksyjähmeys

Vähemmällä pääsee, kun ottaa ensimmäisen viikon niin rauhallisesti kuin mahdollista ja sallii itselleen kielteiset tuntemukset.

– Kannattaa suoda itselleen pehmeä siirtymä. Ei nollasta sataan kaikilla rintamilla, Ahola muistuttaa.

Ylimääräiset velvollisuudet saa suosiolla jättää myöhemmäksi. Ensimmäisellä viikolla energia saa kulua töihin, ja illat voi luvan kanssa laiskotella. Suosittu kikka on tulla töihin keskellä viikkoa, ettei ensimmäinen viikko olisi niin pitkä.

Syksy ei tunnu niin pitkältä ja pimeältä, jos suunnittelee sille mukavaa tekemistä ja alkaa jo hahmotella seuraavaa lomaa. Elämä ei toki ole pelkkää lomasta lomaan sinnittelyä, mutta mieluisa kiintopiste sopivan matkan päässä tuo perspektiiviä vaikeimpaan jaksoon.

Avuksi on myös mukaviin muistoihin palaaminen ja niistä puhuminen. Monelle lomalta palaajalle olisi tärkeää, että hän saisi kertoilla työkavereilleen puuhistaan. Työn ei tarvitsisi olla täysin irrallinen saareke muusta elämästä.

Ongelmatapauksellekalenteri käteen

Jos tietää ahdistuvansa loman loppumisesta joka vuosi, tulevaa koitosta pystyy helpottamaan toimimalla hyvissä ajoin. Ennen työpisteen jättämistä voi suunnitella, mistä sille palatessaan aloittaa.

Joka loman lopussa koittava kohtuuton tunnemyrsky voi myös olla merkki puutteista elämänhallinnassa. Jos normaalisti vain paahtaa työtehtävästä toiseen, laajemman kokonaiskuvan hahmottaminen auttaa.

Käytännössä työtehtäviä voi jäsentää ottamalla kalenterin käteen ja katsomalla viikoittain tai kuukausittain, mitä on tulossa ja kuinka seuraava lähtee liikkeelle.

Muutos väsyttääjoka kerta

Kun arjen kiire helpottaa, on paremmin yhteydessä sisimpäänsä ja ehtii miettiä, mitä työltä ja elämältä oikeasti haluaa. Töihin paluu taas merkitsee muutosta, ja muutos vie aina energiaa. Näin on, vaikka se olisi kohti parempaa, Ahola muistuttaa.

Ihminen solahtaa kuitenkin nopeasti takaisin arjen kuvioihin. Se on osoitus sopeutumiskyvystä, mutta samalla katoaa usein kyky tarkastella omaa elämäänsä ulkopuolelta.

– Hyvää näissä taitekohdissa on juuri se, että niissä ihminen on avoimempi muutoksille, Kaarento sanoo.

Vapaiden tuoman tarmon ja näkemyksen voi hyödyntää töiden suunnitteluun työyhteisössä. Kun tekee yhdessä ja tuntee, että pystyy vaikuttamaan tehtäviinsä, voi innostua työstään uudelleen.