Villan super-laatuluokitus ei kerro koko totuutta kankaan laadusta - Oma raha - Ilta-Sanomat

Suuri supervillahuijaus

Super-luokituksen korkea luku viittaa kankaan hienouteen.

Julkaistu: 2.7.2012 11:30, Päivitetty 2.7.2012 11:30

Villan laatuluokituksesta on tullut helppo keino hämätä miesten asusteiden ostajaa. Kehnon valmistajan Super 150–villalaadusta tehty vaate voi olla tasoltaan ja käytettävyydeltään paljon heikompaa kuin hyvän valmistajan Super 100–luokiteltu asu.

Materiaali on tärkeä osa vaatteiden ulkonäköä ja olennaisessa osassa käyttömukavuutta. Kaupassa komissiopalkalla työskentelevät myyjät usein kehuvat pukuja asiakkaalle, jos niiden kangaslätkässä materiaalin mainitaan olevan Super 100 –villaa.

– Tämä on muuten super sata –villaa, ei mitä tahansa tavaraa.

Ihan mukavaa, mutta super-skaala on vain yksi keino kankaiden luokituksessa. Hintavan valmistajan Super 100 –villa voi olla paljon laadukkaampaa kuin kehnomman valmistajan Super 150 –kangas.

Super-luokituksessa korkeampi luku viittaa langan hienouteen. Mitä korkeampi luku, sitä enemmän lankoja on käytetty neliömetrin valmistamiseen ja sen ohuempaa sekä kevyempää villa on.

Laatujalostettujenlampaiden villaa

Kaikki lähtee liikkeelle lampaista, sillä jalostuksen ansiosta tietyt rodut kasvattavat hienompaa villaa. Korkealaatuisinta villaa tuottavat lampaat löytyvät Australiasta, Tasmaniasta, Uudesta-Seelannista ja Italiasta. Näissä maissa villabisnekseen suhtaudutaan vakavasti ja kunnianhimolla.

Keritty villa käydään lävitse ja luokitellaan kuidun paksuuteen perustuen. Mikroskoopin alla villan hienous mitataan mikrometreinä laajalti hyväksyttyjen standardien mukaan. Mikroniskaala taas kääntyy numerosarjoiksi, jotka isketään kaupoissa myytävien pukujen vuoreen.

Minkä tahansa raakavillan, jonka mitataan olevan hienompaa kuin 18.5 mikronia, sanotaan olevan vähintään 100-luokkaista. Skaala kuitenkin jatkuu aina Super 200 –villaan asti, joka onkin todella harvinaista materiaalia.

Suuri super-luku voituoda käytettävyyspulmia

Mitä enemmän villassa on superia, sitä pienempi sen paksuus mikrometreissä on. Suuri super-luku tuo kuitenkin mukanaan suuria ongelmia: hienoimmat pukukankaat rypistyvät, hankautuvat ja repeilevät helposti.

Niitä on myöskin vaikeampi korjata. Vaate täytyy leikata tyköistuvammaksi, jottei se läpätä tyhjänä kuin muovipussi. Oma vaikutuksensa on myös lämpötilojen vaihtelulla sekä käyttäjän kehon lämmönsäätelyllä.

Mikäli löytää kaupasta Super 100 –kankaisen puvun hyvin halvalla (eikä kyseessä ole alennusmyynti) on syytä huolestua. Diili on liian hyvä ollakseen tosi.

Valmistaja on joko säästänyt kangaskuluissa tai sitten valmistuksessa, jolloin joko vaatteen kangas on kehnoa tai sitten sisärakenne liimakangasta täynnä. Todennäköisesti valmistajan kangas on vain Super 90-, 80- tai vielä kehnompaa kamaa.

Alihankkijoiden ja paikallisten ostajien käyttäminen on suurten ketjujen tapa vierittää syy alemmille tasoille. Pääkonttorin väki voi nostaa mukavat bonukset ja pyöritellä peukkuja, mikäli ongelmia ilmenee.

Mielestäni Super 100 -tasoinen kangas on ohuin, josta kannattaa valmistaa pukuja. Tätä hienompi materia lähentelee jo kikkailua, joka ei kestä jokapäiväisen käytön tuomaa rasitusta ja maksaa tautisesti.

Kestävämmät kankaat taas takaavat pitkän käyttöiän, jolloin vaate maksaa itsensä sijoituksena takaisin. Nämä paksummat ja karheammat kankaat ovat useimmiten alle Super 100 –rajan, jonka vuoksi valmistajat eivät niihin erillistä super-lätkää lisää.

Kaikki luokitteluvaiva nähdään ja tehdään mieluiten vain voiton ja superhuijauksen tähden.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?