Mitä tehdä, kun pomo pyytää lahjomaan? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kun pomo pyytää lahjomaan

Lahjuksen antaminen ja ottaminen on Suomessa rikos, josta voidaan tuomita jopa neljä vuotta vankeutta. Mutta mitä tehdä, jos pomo painostaa antamaan turhankin runsaita "lahjoja" sopimuskumppanille? Pitäisikö sitä irtisanoutua?

21.5.2012 6:01 | Päivitetty 21.5.2012 14:05

Lahjonta on erityisen ongelmallista rikollisuutta, koska se jää piiloon. Tämä johtuu siitä, että lahjonnasta hyötyvät yleensä molemmat osapuolet. Siksi kaikilla on suuri intressi pitää asia salassa. 

– Eipä niistä juuri kukaan lähde aktiivisesti kertomaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja ja Transparency Suomi -järjestön puheenjohtaja Pentti Mäkinen.

Varsinkin viennissä ja kansainvälisessä toiminnassa houkutus lähteä mukaan "paikallisiin tapoihin" voi olla suuri. Ei tarvitse mennä kuin itärajan toiselle puolelle, niin suhtautuminen lahjontaan ja korruptioon on jo paljon leväperäisempää kuin Suomessa.

Transparency Internationalin tutkimuksen mukaan riski korruption esiintymiseen on suurin julkisin varoin toteutetuissa rakennushankkeissa, kuten esimerkiksi teiden rakentamisessa valtion varoin. Muita riskialttiita toimialoja ovat kiinteistöala, kaivostoiminta, raskas teollisuus sekä öljy- ja kaasuala.

"Vetoa lakiin"

Jos korruptio ja lahjonta hyväksytään hiljaisesti yrityksessä ja oma esimies ehkä vielä siihen suoraan tai epäsuoraan painostaa, työntekijä voi olla varsin hankalassa välikädessä.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Anna Leppäsen mukaan painostetun työntekijän kannattaa vedota lakiin ja perustella esimiehelleen, ettei halua olla mukana rikollisessa toiminnassa.

Työntekijä voi myös ilmoittaa asiasta. Mikäli yrityksellä ei itsellään ole ohjeistusta korruptioepäilyistä ilmoittamiselle, kannattaa epäilyistä ilmoittaa yrityksen turvallisuuspäällikölle, sisäiselle tarkastukselle tai poliisille, Leppänen ohjeistaa.

– On tärkeää, että työntekijä ilmoittaa asiasta. Poliisille voi tehdä tutkintapyynnön anonyyminä, jos muut vaihtoehdot tuntuvat epävarmoilta.

Leppänen myöntää, että pelko voi estää ilmoitukset.

 – Työntekijän voi olla vaikea ilmoittaa lahjontaepäilyistä, koska hän voi pelätä saavansa potkut tai pelätä, että hänet savustetaan ulos tai että hän joutuu kiusaamisen kohteeksi, Leppänen sanoo.

– Viimeinen ja ikävä vaihtoehto on työpaikan vaihtaminen, ellei halua olla arveluttavassa toiminnassa mukana. Ilmoituksen voi tehdä myös sen jälkeen.

"Yrityksissä pitäisi olla ilmiantokanava"

Leppäsen mukaan firmoissa ei välttämättä ole etukäteen laadittuja toimintaohjeita korruptiotilanteiden varalle.

– Yrityksissä pitäisi olla kanava, jonka kautta työntekijä uskaltaisi ilmoittaa epävarmastakin korruptiohavainnostaan esimerkiksi tekemällä anonyymin ilmoituksen, jota ei pysty jäljittämään. Yrityksessä pitäisi myös olla henkilö, joka on vastuussa korruptioepäilyistä. Lisäksi korruption vastaisten toimintaohjeiden pitäisi tulla yrityksen ylimältä johdolta, jotta työntekijät olisivat tietoisia johdon sitoutumisesta korruptionvastaisiin toimiin, Leppänen listaa.

Leppänen peräänkuuluttaa myös työntekijöiden koulutusta korruption tunnistamiseen.

Transparency Finlandin puheenjohtajan Pentti Mäkisen mukaan ilmiantojärjestelmiä on käytössä maailmalla suurissa kansainvälisissä yrityksissä. Hänen mukaansa järjestelmiä on käytössä myös joillakin suomalaisyrityksillä.

Mäkisen mukaan EK:n ja Transparencynkin lähtökohta on se, että yritysten pitää luoda etukäteen toimintamalli, jossa on nollatoleranssi lahjontaan ja korruptioon kaikilta osin. Lisäksi henkilökunnan tulee olla siitä tietoinen.

– Vältetään etukäteen ohjeistamalla tilanteita, ja mikäli tällaista [korruptiota] tulee ilmi, siihen puututaan, Mäkinen sanoo.

Lahjuksellaei ole alarajaa

Totuttuja käytäntöjä on usein vaikea kyseenalaistaa ja toisaalta tunnistaa. Lahjuskaan ei välttämättä ole suoranaisesti rahaa, vaan se voi olla jonkin muukin etu, kuten vaikkapa henkilön järjestäminen tiettyyn asemaan organisaatiossa. Toisaalta tiettyjen maiden kulttuureihin kuuluu runsas liikelahjojen käyttö.

Mikä sitten on lahjan ja lahjuksen ero? Mäkinen sanoo, että lahjalle ei ole asetettu mitään täsmällisiä euromääräisiä rajoja Suomessa eikä yleensä muuallakaan. Toisaalta myöskään lahjuksella ei ole laissa mitään alarajaa.

Firmoilla on kuitenkin omia käytäntöjään asiasta.

– Monilla yrityksillä on oma käytäntö, että tavanomaisille lahjoille asetaan muutaman kymmenen euron raja. Myös kestittämiselle on asetettu yrityskohtaisesti rajoituksia. Monissa yrityksissä on jopa nollatoleranssi eli taholle, jonka kanssa on sopimusneuvottelut menossa tai sopimussuhde, ei voi antaa minkäänlaisia etuja, Mäkinen kuvailee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?