Pillerillä töihin – miten elämästä tuli tällaista?

Julkaistu:

Kun potilas valittaa masennusta, hän saa pillerireseptin. Vaikka suomalaiset popsivat kymmenen kertaa enemmän masennuslääkkeitä kuin 20 vuotta sitten, vaiva ei kaikkoa. Mitä se kertoo – meistä, työelämästä, ajasta? Tai lääkkeiden tuputtamisesta?


Syötkö masennuslääkkeitä? Jollet, mitä todennäköisimmin tunnet jonkun, joka niitä syö. Viime vuonna 442 000 suomalaista sai Kela-korvausta mielialaan vaikuttavasta lääkityksestä. Määrä on pari prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Kasvu on jatkunut pitkään.

– Suomen lääketilaston mukaan vuosina 1990–2010 masennuslääkkeiden kulutus 10-kertaistui, kertoo johtava lääkäri Pekka Koivisto Kelasta.

Psykologiliiton puheenjohtaja, psykologian lisensiaatti Tuomo Tikkanen sanoo, että ilmiö on hurja.

Kertovatko luvut siitä, että suomalaisten pahoinvointi on kasvanut roimasti parissa vuosikymmenessä?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Ei. Oikea johtopäätös on, että masennusoireiden hoito lääkkeillä on kasvanut räjähdysmäisesti, Tikkanen sanoo.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kirsi Ahola huomauttaa, että masennuslääkkeitä myönnetään moniin muihinkin sairauksiin kuin masennukseen. Reseptejä kirjoitetaan syömishäiriöihin, paniikkihäiriöihin, ahdistukseen ja vaihdevuosiongelmiin. 

Lääkkeet eivät
paranna masennusta


Lääkkeiden käytön laajeneminen ei Mehiläisen kuntoutusjohtajan, johtavan työpsykologin Aku Kopakkalan mielestä selitä käyttäjäjoukon jatkuvaa suurenemista.

– On suuri mysteeri, miksi ihmiset eivät parane, jos lääkehoito on tehokas?

Tikkanen sanoo, että masennuslääkkeet eivät minkään tutkimuksen mukaan paranna ketään.

– Ne vain lievittävät pahan olon oireita, hän sanoo.

Masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin. Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä voidaan hillitä mielialan vaihteluita.

Tikkasen mukaan masennus ei parane, eikä elämä helpotu aivojen kemiaa säätelemällä. Jos näin olisi, masennus ei olisi kansantautimme, sillä alkoholikin vaikuttaa aivojen kemialliseen tasapainoon.

– 80 vuoden ajan alkoholi on ollut Suomen suosituin masennuslääke. Sitä käytetään sekä ahdistus- että masennusoireiden hoitamiseen, hän sanoo.

Alkoholi ei kuitenkaan näytä auttavan, vaan tutkimusten mukaan varsinkin suurina annoksina vahvistaa masennusoireita.

Masennus on osa elämää,
sairaus vasta lamauttaessaan

Masennuslääkkeet eivät muuta tosiasiaa, että elämässä ei ole aina kivaa. Ahola muistuttaa, että masennus on luonnollinen reaktio ihmiselämän vastoinkäymisiin.

– Jos menettää työnsä, perhe hajoaa, tulee taloudellisia vaikeuksia tai läheinen kuolee, ei ole vaikeaa ymmärtää, että ilo ja energia tuntuu katoavan elämästä, Tikkanen sanoo.

Hänen mukaansa masennus määritellään sairaudeksi, kun se lamauttaa toimintakykyä.  

Ahola huomauttaa, että masennus on usein yksi osa kokonaisuutta ja liittyy usein muihin sairauksiin. Esimerkiksi pitkittyvä tai jatkuva työstressi voi johtaa siihen.

Masennuksen syynä on Tikkasen mukaan yleensä se, että ihminen ei koe oloaan hyväksi, itseään arvokkaaksi ja elämäänsä merkitykselliseksi ja elämisen arvoiseksi. Nämä tunteet voivat kummuta työelämässä, ihmissuhteissa tai rakkaudessa koettujen pettymysten vuoksi.

– Naiiveimmat biologistit luulevat, että masennuksen ydin on, että aivoissa on vikaa, Tikkanen sanoo.

Hänen mielestään on pelottavaa, että ongelmaa yritetään hoitaa kemiallisesti.

Lääkkeet ehkä auttavat
masennusta uusiutumaan


Kopakkala suhtautuu kriittisesti masennuslääkkeisiin. Hän kertoo, että masennus tuppaa uusimaan, ja suuri joukko ulkomaisia tutkijoita on sitä mieltä, että lääkkeet kroonistavat.

– On kiistanalaista, mikä osuus lääkkeillä on masennuksen uusimisessa, hän sanoo.

Lääketeollisuus pyörittää valtavaa liiketoimintaa. Kopakkalan mukana lääketehtaat suosittelevat jatkuvaa ylläpitolääkitystä.

– Jos vähän karrikoidaan, lääketeollisuus on keksinyt valtavan rahasammon määritellessään, että viidennes maailman väestöstä tarvitsee jatkuvan lääkekuurin, Tikkanen sanoo.

Hänen mukaansa jatkuva lääkitys on yleensä tarpeen vain vaikeimmissa mielenterveyden ongelmissa kuten psykoosiin taipuvaisten hoidossa.

Alun perin lääkkeet onkin tarkoitettu lyhyeen, ei elämän mittaiseen käyttöön. Tikkasen mukaan lääke voi olla hyvä, jos se auttaa pahimman murheen alhon yli.

Resepti käteen on helpoin
tapa selvitä potilaasta


Masennus on yleinen ongelma länsimaissa. Tikkanen huomauttaa, että lääkkeitä käytetään runsaasti etenkin maissa, joissa on niiden korvausjärjestelmä.

Myös nykyinen terveydenhoitokulttuuri tukee lääkkeiden käyttöä. Kun potilas puhuu alakulostaan ja täydestä puhdittomuudestaan, uni- ja syömisongelmistaan, lääkäri selviää 15 minuutissa, kun kuuntelee hetken ja kirjoittaa reseptin. Jos hän jäisi keskustelemaan potilaan kanssa, häneltä menisi monta tuntia.

– Tilanne menee paljolti näin. Tämä on helpoin tapa selvitä ihmisestä, Kopakkala sanoo.

Hänestä lääkehoitoa paljon paremmin tepsisi psykoterapia. Jo muutama käynti voi auttaa. Tikkanen arvioi, että keskustelu 5–10 kertaa psykologin tai psykoterapeuttisen koulutuksen saaneen erikoissairaanhoitajan kanssa voisi selvittää monen elämän solmuja niin, että pillereitä ei tarvittaisi.

Vaikka keskusteluun menee aikaa ja terveydenhuollon varoja, Kopakkala sanoo, että pitkän ajan kuluessa terapia tulisi paljon halvemmaksi kuin lääkitseminen.

Tikkanen huomauttaa, että masennuksen ydin on arvottomuuden tunne. Potilasta voi pönkittää jo pelkästään se, että hänen tarinansa on kuulemisen arvoinen.

Suorituskyvyn notkahdus
ei sovi työelämään


Kopakkalan mukaan masennusta ei vielä 1970-luvulla juuri esiintynyt. Harvoista tapauksista todettiin, että onneksi vaiva paranee.

– En usko, että maailma on muuttunut stressaavammaksi paikaksi kuin aikaisemmin. Aina ihmiset ovat kokeneet, että eletään vaikeita aikoja. Eivät nämä meneillään olevat ajat näytä erityisen vaikeilta, hän sanoo.

Ahola huomauttaa, että luonnollisena reaktiona masennuksen pitäisi mennä ohi omia aikojaan.

Tikkanen kritisoi sitä, että potilas jätetään lääkkeineen yksin sairauslomalle vellomaan ongelmissaan. Töissä käynti ei silti välttämättä onnistu.

– Työelämässä ei ole joustoa normaalille suorituskyvyn aaltoilulle, vaan jokaisen pitäisi olla jatkuvasti tehokas, Ahola huomauttaa.

Tikkasesta tehokkuusvaatimus on älytön. Kaikki eivät pysty täyttämään sitä ja ajautuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennus ja mielenterveysongelmat ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan masennuksen vuoksi jäi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle noin 3 600 ja muiden mielenterveyssyiden takia 2 900 suomalaista. Heidän osuutensa on 29 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä.

Onko yksin jättäminen
normaalia?


Tikkasen mielestä koko yhteiskuntaa pitäisi tarkastella kriittisesti.

– Hoidammeko pahaa oloa säätelemällä aivokemiaamme ja hyväksymällä, että yhteiskuntamme ja kulttuurimme rakenteiden vuoksi osa meistä jää yksinäisiksi ja onnettomiksi?

Masentunut voi tarvita hoitoa, mutta hän tarvitsee myös ystävien ja perheen tukea ja rakkautta. Tilannetta tukee paljon jo se, että perusasiat, syöminen, uni, liikunta ja toimeentulo ovat kunnossa.

Tikkanen puhuu jakautumisesta menestyjiin ja osattomiin. Jos ihminen tuntee olevansa merkityksetön, hän on lähellä masennusta.

Työttömyys on suuri arvottomuuden tunteen tuoja. Suomalaista kahdeksan prosenttia on ilman työtä.

Tikkasen mukaan on turhaa kuvitella, että markkinavoimat takaavat täystyöllisyyden. Ne työllistävät vain tehokkaimmat.

– Markkinavoimien dynamiikka näyttää päinvastoin johtavan juuri tähän lopputulokseen eli masennukseen, työkyvyttömyyteen ja ikääntyvien työttömyyteen, hän sanoo.

Muututaanko vai napataanko
yhä nuoremmat lääkeputkeen?


Suomessa masennus on otettu vakavasti. Vuosina 2008–2011 sosiaali- ja terveysministeriö järjesti laajan Masto-hankkeen, jolla etsittiin keinoja masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen. Ahola uskoo parempaan tulevaisuuteen.

– Aina on mahdollista tehdä uusia valintoja. Se voi tarkoittaa, että jostain pitää luopua ja alkaa toimia toisella tavalla, hän sanoo.

Työelämää pitäisi Aholan mielestä tarkastella pitkän tähtäimen päämäärien perusteella.

– Kun esimerkiksi työpaikalla otetaan aikalisä ja mennään koulutukseen opettelemaan vaikkapa uusi ohjelma, menetetään ehkä päivän työaika, mutta voidaan säästää tulevaisuudessa paljon, hän sanoo.

Tikkanen arvioi, että masennuslääkkeiden käyttö vähenisi, jos ihmisille tarjottaisiin yhä useammin mahdollisuus psykoterapiaan. Nykyisin Kela korvaa noin 18 000 suomalaisen psykoterapian, mutta kyseessä on yleensä vähintään vuoden kestävä terapia.

Nykymenolla trendi ei muuttune. Kopakkalan mukaan lapsetkin saavat yhä enemmän diagnooseja, joita hoidetaan mieleen vaikuttavilla lääkkeillä.

– 25-vuotiaista joka seitsemäs syö tai on syönyt mielialalääkkeitä. Suomi menee niiden käytössä Yhdysvaltain perässä, hän arvioi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    8. 8

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    9. 9

      HS: Pankkien väliset tilisiirrot nopeutuvat maaliskuussa

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää