Tee lapsellesi palvelus – anna mokata rahan kanssa

Julkaistu:

Se saattoi olla tsoukki. Espoosta huhutaan, että HS:n mielipidesivuilla julkaistu espoolaisteinin kirjoitus 200 euron kuukausirahan putoamisesta 150 euroon solidaarisuusveron takia oli vitsi. Teinien tekemä, kylläkin. Totta tai ei, kirjoitus muistutti siitä, että nuorten kanssa kannattaa neuvotella taskurahasta – puhumattakaan siitä, että rahaa annettaisiin, kun sitä pyydetään.


Säännöllisen viikko- ja kuukausirahan suosio näyttää olevan laskussa suomalaisissa perheissä.

– Aika suuri syy tähän on, että vanhemmat kuvittelevat tekevänsä lapselle palveluksen antaessaan rahaa, kun sitä pyydetään, sanoo yksityistalouden ekonomisti  Anu Numminen Nordeasta. Näin ajatellaan etenkin silloin, jos rahasta ei ole perheessä pulaa.

Kyseessä voi olla kuitenkin karhunpalvelus, Numminen sanoo. Jos rahaa tulee helposti pyytämällä, sen arvoa ei opi ymmärtämään.

Nummisen mukaan lasten ja nuorten olisi hyvä tietää, milloin ja miten paljon he saavat rahaa. Hänen mukaansa viikkorahan antaminen kannattaa aloittaa viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi aloittaa koulun. Kuukausirahaan voi vaihtaa esimerkiksi seiskaluokalle mentäessä, jotta nuori oppii pohtimaan rahan käyttöön pitkäjänteisemmin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ei haittaa, vaikka rahat lipsahtavat sormista jo kuukauden ensimmäisellä tai toisella viikolla parina ensimmäisenä kuukautena – siitä oppii.

– Suunnitelmallisuutta on parempi oppia teini-ikäisenä kuin aikuisena. Jottei käy niin, että vuokranmaksuun ei olekaan rahaa kun tuli kulutettua jo kaikkeen muuhun, Numminen sanoo.

Järjestä taskurahapalaveri,
syynätkää säästöt


Taskurahasta kannattaa järjestää eräänlaiset palkkaneuvottelut, jossa keskustellaan siitä, mihin lapsi rahaa tarvitsee ja mitä ostoksia vanhemmat olettavat lapsen taskurahoistaan hoitavan.

Lisäksi kannattaa sopia pelisäännöt sen varalle, että nuori tarvitsee lisää rahaa. Voiko lisäeuroja tienata jotenkin? Bonuksistakin kannattaa puhua – niitä voidaan luvata vaikkapa paremmasta matikan numerosta, Numminen vinkkaa.

Jälkikasvulle on myös viisasta tehdä selväksi, mikäli säästää heille aikuistumispesämunaa.

– Lapsille pitäisi kertoa, että sen lisäksi, että saat viikko- tai kuukausirahasi, me pistämme säästöön joka kuukausi esimerkiksi 50 euroa. Ja että rahat käytetään myöhemmin ajokorttiin tai vaihto-oppilasvuoteen, Numminen sanoo.

Näin lapsi ymmärtää rahat saadessaan, että niitä on kerätty kauan – sen sijaan, että uskoisi isojen summien irtoavan tuosta vain. Säästöjen kertymistä on myös hyvä seurata yhdessä.

Paljonko on paljon, paljonko
on sopivasti?


Suosituksia taskurahan määrästä Numminen ei anna. Niitä pitää harkita tapauskohtaisesti.

Nordean viime marraskuussa julkistama tutkimus antaa osviittaa yleisistä suuntaviivoista: Viikkorahaa nauttivat 9–11-vuotiaat suomalaislapset saavat keskimäärin neljä euroa, 12–14-vuotiaat seitsemän euroa ja sitä vanhemmat 17 euroa. Kuukausirahaa varhaisteinit taas saavat keskimäärin 28 euroa ja täysi-ikää lähentelevät  57 euroa.

Tutkimuksen mukaan taskurahan odotettiin tavallisesti riittävän makeisiin, huvituksiin ja peleihin.

Entä se mielipidekirjoituksessa mainittu 200 euron kuukausiraha, miten paljon se on?

Kulutustutkija ja professori Terhi-Anna Wilska sanoo, että pelkän summan perusteella on vaikeaa sanoa mitään. Jos sillä pitää kustantaa puhelinlasku ja vaatteet, summa kuulostaa tavalliselta. Jos se on puhdasta taskurahaa, niin sitten se on paljon, hän sanoo.

Enää ei kadehdita Leviksiä vaan
älykännyköitä ja mopoautoja


Yleisesti ottaen lapsilla ja nuorilla ei ole juuri sen enempää rahaa käytössään kuin ennenkään, Wilska sanoo. Sen sijaan perheiden erilaiset tulot näkyvät siinä, mitä jälkikasvulle ostetaan.

Kun 1980-luvulla köyhemmät katselivat kateellisena toisten Leviksiä eli kultakauttaan kulkeneita Levi’s-farkkuja, nyt he jäävät paitsi paljon kalliimmista asioista kuten kalliista älypuhelimista, mopoautoista ja järjestelmäkameroista.

Haloo, Espoo, näkyykö tämä siellä?

– Aiheesta puhuttiin opettajanhuoneessa juuri tänä aamuna, sanoo Tapiolan yläkoulun rehtori Heikki Pihkala. Tarkemmin sanottuna opettajat olivat pohtineet, voisiko nuorten antaa käyttää tietokoneita muistuttavia älypuhelimiaan opetuksessa. Osa opettajista oli kuitenkin sitä mieltä, että se ei käy, sillä kaikilla älypuhelimia ei ole, ja se muistuttaisi eroista perheiden varallisuudessa.

Pihkalan mukaan erot rahankäytössä näkyvät juuri kalliissa mobiililaitteissa. Tuloillaan oleva villitys ovat mopoautot – niitä seisoo nykyään muutaman koulun pihalla.

Wilska huomauttaa, että nykyteinit voivat olla edellisiä sukupolvia vastustuskykyisempiä kulutukseen kohdistuvalle ryhmäpaineelle. Hyvin nuoretkin voivat suhtautua kulutukseen kriittisesti ja erottautua sanomalla, että minuahan eivät älypuhelimet kiinnosta.

Lisäksi asuinalueiden eriytyminen toisistaan voi pehmittää eroja: Kun varakkaammat asuvat samoilla seuduilla ja köyhemmät toisilla, ristiriidat eivät kohtaa niin selvästi, Wilska sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    2. 2

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    3. 3

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    4. 4

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    7. 7

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    8. 8

      Venäläinen Deripaska vie yrityksensä pörssiin – En+ Groupin arvo jopa yli 7,2 miljardia euroa

    9. 9

      Vaisala sai tilauksia heinä-syyskuussa ennätystahtiin

    10. 10

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    8. 8

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää