Pahinta on räyhääminen: "Työntekijät pelkäävät kostoa"

Julkaistu: , Päivitetty:

Työpaikoilla karsastetaan turhaan kritiikkiä, eikä kehuja kehdata antaa tai ottaa. Padottu kiukku ryöpsähtää monesti ulos vasta nimettömässä kyselyssä. Asiantuntijoiden mukaan parempiakin tapoja toimia olisi.


Rakentavaksi tarkoitettu palautekysely poiki ikimuistoisen välikohtauksen eräällä työpaikalla. Kun pomo sai nimettömän kyselyn tulokset käsiinsä, syttyi raivo. Salamointi ei jäänyt keneltäkään huomaamatta, kun esimies juoksenteli räyhäten ympäriinsä vaatien nimiä esiin.

Pomo oli sitä mieltä, että joku oli puhunut suunsa liian puhtaaksi.

– Tapaus oli esimerkki siitä, kun esimies ei osaa ottaa palautetta vastaan. Tällainen vaikuttaa varmasti siihen, että alaiset eivät anna enää palautetta, sanoo konsultti Meri Vehkaperä kuulemastaan välikohtauksesta. Vehkaperä on perehtynyt palautteen antoon eettisen johtamisen konsulttiyritys Juuriharjassa.

Räyhääminen on pahinta, mitä työpaikan palautekulttuurille voi tehdä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Työntekijät alkavat pelätä kostoa. Epäsuosion uskotaan huonontavan palkitsemista, työtehtäviä, työvuoroja ja niin edelleen, Vehkaperä sanoo.

Erityisesti yksinäiset johtajat saattavat kuvitella olevansa erehtymättömiä.

Seuraavaksi pahimmat palautteen antamisen torppaajat ovat kiire sekä tunne siitä, että palaute ei koskaan vaikuta mihinkään.

Paljastuuko nimi
sittenkin?


Usein sanotaan, että Suomessa puhutaan suoraan ja Ruotsissa vain diskuteerataan. Suomalaisten työpaikkojen ongelma on kuitenkin se, että suoraan puhutaan vain asioista. Kun puhutaan ihminen ihmiselle ja on aika antaa henkilökohtaista palautetta, suu menee suppuun.

– Ei haluta helposti loukata toista. Suomalaiset antavat palautetta yleensä vain, kun on mennyt joko todella hyvin tai todella huonosti, Vehkaperä kertoo.

Yritysvalmentaja Tapio Aaltonen Novetos-konsulttiyhtiöstä on samaa mieltä siitä, että suomalaiset puhuvat esimiehelle tai alaiselle luontevammin asioista kuin kyseisen ihmisen ominaisuuksista.

– Varsinkin, jos esimiehen käyttäytymisessä on joku systemaattinen hankala piirre. Se voi olla vaikka se, että esimies kiinnittää huomion vain negatiivisiin asioihin, eikä lainkaan irtoa kiitosta, kun toinen onnistuu, Aaltonen sanoo.

Vastaavia hankalia puheenaiheita ovat Aaltosen mukaan esimerkiksi se, että ei tervehditä tai kommunikoidaan valheellisesti yhteen suuntaan yhtä ja toiseen toista tai liioitellaan ja vähätellään asioita.

Jatkuvan palautteen kulttuuri on harvinaista. Sen sijaan moni työpaikka käyttää esimerkiksi vuosittaisia tai vielä harvemmin tehtäviä 360:n tai 270:n asteen arviointeja.

Arvioinnit on yleensä tarkoitettu nimettömiksi, jotta puhuttaisiin suoraan. Tästä huolimatta työntekijä voi pelätä, että nimi paljastuu kuitenkin.

– On sellaisia tiimejä ja ryhmiä, joissa on kohtuullisen helppo tietää tai selvittää, kuka on antanut palautteen, sanoo Meri Vehkaperä.

Vehkaperän mukaan suomalaiset yritykset yleensä kunnioittavat kyselyjen nimettömyysperiaatetta, samoin kuin kyselyjä toteuttavat tutkimuslaitokset. Avoimesta palautteesta voi silti joskus tunnistaa henkilön sanamuotojen perusteella, vaikka tekstejä käsitellään joskus tunnistamattomammiksi.

Viekö palaute
palkankorotuksen?


Kasvokkain palautetta käsitellään suomalaisilla työpaikoilla kehityskeskusteluissa, niin ikään yleensä kerran vuodessa. Kehityskeskustelujen ongelmana voi olla, että samassa tilaisuudessa keskustellaan myös palkkauksesta.

– Ei ole kovin todennäköistä, että työntekijä antaisi kriittistä palautetta, koska se voisi pahoittaa esimiehen mielen ja vaikuttaa suorituksen arvioimiseen ja sitä kautta myös palkitsemiseen negatiivisesti, Vehkaperä sanoo.

Monelle esimiehelle 360-arviointi voikin olla ainoa kerta vuodessa, kun hän saa aidosti palautetta alaisilta. Vehkaperän mielestä olisi parempi, että palautetta annettaisiin arjessa usein, eikä vain kertarysäyksenä vuosittain.

Tapio Aaltosen mukaan esimies voi joskus yllättyä, kun saa 360-arviossa paljon kuraa päälleen.

– Kun työyhteisössä on kulttuuri, että asioista jupistaan selän takana, eikä esimies ole ymmärtänyt pieniä vihjeitä, palaute tulee sitten isona ryöppynä. Esimiestä halutaan nöyryyttää, ja häntä saatetaan haukkua hyvinkin epäasiallisesti, Aaltonen sanoo.

Kehujakin hävetään
Suomessa


Suomalainen ominaispiirre on sekin, että hyvääkään palautetta ei kehdata antaa tai vastaanottaa. Kun suomalaiselle lausutaan kehu, hän usein vaivautuu ja vähättelee asiaa.

– Pitäisi opetella vain sanomaan kiitos, Vehkaperä sanoo.

Työpaikalla voidaan jopa ajatella, että eipä nyt haluta vaivaannuttaa toista hyvällä palautteella, eikä sitten sanota yhtään mitään.

– Kun tiedetään, että toisen on vaikea ottaa kehuja vastaan, ei haluta aiheuttaa sellaista ahdistavaa tilannetta.

Tapio Aaltosen mukaan kiitokset ovat tärkeitä uskottavuuden kannalta. Jos annetaan pelkkää kritiikkiä, tulee helposti olo, että palautteen antajalla on jotain toisen koko persoonaa vastaan.

Vehkaperä uskoo, että nuorten sukupolvi voi olla vähän reippaampaa palautteen antamisessa. Nuorten työelämätutkimuksessa vastaajat sanoivat myös kaipaavansa itse palautetta.

Palautteen anto ja vastaanotto ovat taitoja, joita voi ja pitäisi opetella. Myös negatiivinen palaute pitää osata ottaa vastaan, eikä vain vääntää asiaa vitsiksi tai väittää vastaan.

Palaute unohtuu
kiireessä


Palautetta on vaikea yhtäkkiä antaa tai pyytää, jos se ei ole ollut työpaikalla tapana. Palautekulttuurin määrittää johdon ja esimiehen esimerkki, ja he eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi asiaa.

– Tuollainen kulttuuri muuttuu hitaasti. Palautteelle täytyy olla kiireettömiä hetkiä, kuten erikseen sovittuja tapaamisia tai viikko- tai kuukausipalavereja, joihin on varattu hetki aikaa palautteelle, ja sitä myös odotetaan siellä, Vehkaperä sanoo.

Aaltosen mukaan esimiehet ovat hirveän erilaisia.

– Yksi ääripää on sellainen esimies, jolla on asenne, että "minä olen esimies ja minä olen oikeassa". Niitä on valitettavasti jatkuvasti. Hän saattaa sanoa, että minulle saa antaa palautetta, mutta jos niin tehdään, hän ottaa nokkiinsa.

Toisessa ääripäässä on esimies, joka osaa sekä pyytää palautetta että ottaa sen vastaan.

Jos parantamisen varaa on, työntekijätkin voivat tuoda esille vaikka ryhmänä, että he haluavat palautetta.

– Myös työntekijällä on vastuu ryhtyä aktiivisesti antamaan palautetta, sanoo Meri Vehkaperä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Karri, 31, viihtyy töissä Varsovassa – ”Voi elää leveämmin”

    2. 2

      Osa suomalaisista peruu jo varhennettuja eläkkeitään – ”Täysin uusi ilmiö”

    3. 3

      Ruotsin keskuspankki varoittaa taas velasta – yhä useammalla velkaa yli 600 prosenttia tuloihinsa verrattuna

    4. 4

      Euro ylitti 10 kruunun rajan ensi kertaa tänä vuonna

    5. 5

      Sipilä: Pienipalkkaisen työn lisääntyminen tosiasia

    6. 6

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    7. 7

      Fortumin toimitusjohtaja Uniperin lausunnosta: ”Emme näe mitään syytä nostaa hintaa”

    8. 8

      Kuuden lapsen äiti Seija tilaa kaikki joululahjat verkosta – säästää satoja euroja vuodessa

    9. 9

      Oletko yksi 55 000 suomalaisesta, jonka tilinumero puuttuu verottajalta? Pari päivää aikaa ilmoittaa, jotta saa tilille veronpalautuksen

    10. 10

      Ericsson irtisanoo 51 Suomessa yt-neuvottelujen päätteeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osa suomalaisista peruu jo varhennettuja eläkkeitään – ”Täysin uusi ilmiö”

    2. 2

      Kuuden lapsen äiti Seija tilaa kaikki joululahjat verkosta – säästää satoja euroja vuodessa

    3. 3

      Näin paljon sama suosikkilahja maksaa eri verkkokaupoissa – katso vertailu

    4. 4

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    5. 5

      Technopolis jättää Jyväskylän – liiketoiminta myydään 104,5 miljoonalla eurolla

    6. 6

      Oletko yksi 55 000 suomalaisesta, jonka tilinumero puuttuu verottajalta? Pari päivää aikaa ilmoittaa, jotta saa tilille veronpalautuksen

    7. 7

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    8. 8

      Karri, 31, viihtyy töissä Varsovassa – ”Voi elää leveämmin”

    9. 9

      Uniper aikoo hylätä Fortumin ostotarjouksen – korotusta ei luvassa

    10. 10

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    8. 8

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    11. Näytä lisää