Suomi on tutkintouskovainen maa. Kuitenkin ihmiset oppivat myös työelämässä, järjestötoimissa ja harrastuksissa vastaavia ammatillisia taitoja, joita tutkinnon suorittamalla saa.
Monella kokeneella ammattilaisella saattaakin olla kiistaton käytännön pätevyys työhönsä. Mutta kun tutkinto puuttuu, korkeakoulutusta vaativan alan työpaikkaa on turha hakea.
Ammattijärjestöt harmittelevat, ettei ylemmän koulutuksen aloilla osata mitata tutkinnon ulkopuolista osaamista. Ammattikouluväki pystyy osoittamaan pätevyytensä näyttötutkinnolla, tekemällä työnäytteen.
– Ammatillisella puolella periaate toimii, mutta kun mennään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, homma ei olekaan niin yksinkertainen, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Heinikoski sanoo.
Korkeakoulut ovat suhtautuneet nihkeästi ajatukseen, että osaamista voisi mitata myös työnäytteillä. Sehän tarkoittaisi, että myös korkeakoulujen ulkopuolella voisi pätevöityä akateemista ajattelukykyä vaativiin tehtäviin.
Heinikosken mielestä osaamisen tunnistaminen ei olisi sen kummallisempaa kuin tenttivastauksen arvostelu. Siihen on olemassa lukemattomia välineitä.
– Korkeakoulut voisivat tehdä pientä opintomatkaa ammatillisen koulutuksen puolelle, hän toteaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Tarja Tuominen sanoo, että korkeakoulut arastelevat ottaa vastuuta tutkinnon ulkopuolisen osaamisen arvioinnista.
– Henkilöllä, joka arvioi aikaisemmin opittua, pitää olla hyvä reaalitaju siitä, mitä työelämässä tai elämässä muuten voi oppia. Pitäisi luottaa arvioitsijan omaan harkintakykyyn, Tuominen sanoo.
Ammattikoulupuolella pätevyydenvoi osoittaa työnäytteellä
Ammattikoulualoilla näyttötutkintojärjestelmä on toiminut jo vuodesta 1994 asti.
– Kyse on osaamisen tunnistamisjärjestelmästä, Opetushallituksen opetusneuvos Seppo Hyppönen sanoo.
Näyttötutkinto antaa saman pätevyyden ja jatkokoulutuskelpoisuuden kuin kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto. Eri alojen tutkintoja on nelisensataa, ja vuosittain sellaisen suorittaa liki 20 000 ihmistä.
Hyppösen mukaan ihmisen oikeusturvan kannalta on järkevää hankkia näyttötutkinto, jos muunlaista tutkintopaperia ei ole vielä. Tällä on merkitystä muun muassa työpaikkaa vaihtaessa.
– Vaikka jossain työpaikassa voisi tehdä töitä ilman tutkintoa, toisessa ei välttämättä voi, Hyppönen sanoo.
Korkeakoulumaailma ei vielä ole valmis näyttötutkintoihin
Korkeakouluissa ei vastaavaa näyttötutkintojärjestelmää ole, eikä varmaan tulekaan.
Turun yliopisto kuitenkin hallinnoi AHOT korkeakouluissa -hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää aiemmin hankitun osaamisen (lähinnä eri paikoissa suoritettujen opintojen) tunnistamista edes korkeakoulujen sisällä.
– EK:n mielestä hanke etenee aivan liian hitaasti, Tuominen sanoo.
STTK:n Heinikosken mukaan suunta on oikea, mutta ajattelutavan muutokseen on vielä matkaa.
– Se on tahdosta ja halusta kiinni, hän sanoo.
Työmarkkinoiden kannalta aluksi edes pienten osaamiskokonaisuuksien tunnustaminen olisi tärkeää.
– Ei se osaamisen kehittäminen tarvitse aina kokonaista tutkintoa. Osaamiskokonaisuuksista saatu tutkinto ja niistä saatu todistus ovat usein riittäviä, Heinikoski sanoo.
Tutkintouskovaisessa maassa kun ollaan, ei Heinikoski ole valmis heittämään kokonaisia tutkintoja romukoppaan.
– Tutkinto on hyvä asia ja semmoinen kannattaa omistaa. Tutkinto on todistus jonkinlaisesta osaamisesta.
EK:n Tarja Tuominen tiivistää asian.
– Suomi on sellainen maa, että pitää olla suorittanut jonkun muunkin tutkinnon kuin ylioppilastutkinnon tai peruskoulun päättötodistuksen. Sillä osoitat, että olet ollut kiinnostunut kehittämään itseäsi.
