Hallitus kaavailee Helsingin Sanomien mukaan leikkauksia kotihoidon tukeen. Lehden saamien tietojen perusteella kaksivuotiaista ei enää maksettaisi kotihoidontukea. Nyt tukea saa, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, jos lapsella ei ole kunnallista päivähoitopaikkaa.
Koska esitystä ei ole vielä julkistettu, laskelmia muutoksen vaikutuksista ei ole saatavilla. Helsingin Sanomien mukaan muutos säästäisi valtion varoja noin 30– 40 miljoonaa euroa vuodessa. Asiantuntijat kyseenalaistavat säästöt.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo, että uudistus olisi huono ja lisäisi kuntien kustannuksia.
– Lasten hoitaminen kotona on selvästi edullisempaa kuin päiväkotihoito.
En säästäisi lapsiperheiden kustannuksella, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sanoo.
Hallituspuolueista kristillisdemokraatit vastustaa muutosta. Myös opposition Keskusta pitää sitä huonona. Puoleen puheenjohtaja Mari Kiviniemen mukaan säästöt ovat silmänlumetta.
– Kotihoidontuki on kunnille ja valtiolle huomattavasti päivähoitoa edullisempi ratkaisu, hän huomauttaa kannanotossaan.
Pikkulapsen hoitokustannusvoi jopa nelinkertaistuaVuonna 2010 miltei joka kolmatta kaksivuotiasta eli noin 22 000 lasta hoidettiin kotona. Yhteensä kotihoidossa oli tilastojen mukaan 97 600 lasta. Tuen saajia oli vajaa 66 000 eli näin monessa perheessä vanhemman päätyö oli lastenhoito.
Yhdestä lapsesta hoitoraha on 330 euroa kuukaudessa. Pienituloiset voivat saada lisäksi hoitolisää korkeintaan 175 euroa kuussa. Alle 3-vuotiaista sisaruksista kustakin maksetaan 98,04 ja ¦yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä sisaruksista 63 euroa kuukaudessa.
Yhden alle kolmivuotiaan hoitamisesta kotona perhe saa siis vajaa 4 000 euroa vuodessa ja sisaruksista selvästi vähemmän.
– On laskettu, että päivähoitopaikka maksaa keskimäärin 10 000 euroa vuodessa. Alle kolmivuotiaiden hoito maksaa 1,7 kertaa tämän, kertoo erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva-Lahtinen Kuntaliitosta.
Pienten hoitaminen on kalleinta, koska he tarvitsevat aikuista eniten eli heidän ryhmissään pitää olla enemmän hoitajia kuin isompien ryhmissä.
Jos ajatellaan, että 22 000 alle kolmivuotiasta hakee päivähoitopaikkaa, paikkojen kustannukset olisivat 374 miljoonaa euroa. Käytännössä kaikki eivät päätyisi päiväkotiin, mutta toisaalta laskelma ei muutenkaan ole näin yksinkertainen.
– Koska samalla on voitu hoitaa alle kouluikäisiä sisaruksia, moni perhe voisi tarvita paikkoja kaksi tai enemmän, Haliseva-Lahtinen huomauttaa.
Valtion säästöjen seurauksetkaadetaan kunnille
Päivähoitokustannukset ovat pääosin kuntien menoja. Valtion avustus vaihtelee kunnan mukaan, mutta on keskimäärin 34,5 prosenttia. Kokonaismenoista asiakasmaksut kattavat 14 prosenttia.
Neuvotteleva virkamies Riitta Säntti sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että oletuksella, että pienet lapset viedään päivähoitoon, valtio säästää, mutta kunnille tulee lisää menoja. Kuntaliitossa tämä närkästyttää.
– Valtionosuuksien leikkaaminen ei ole säästöä. Eikä se, että leikataan etuutta, joka kaatuu suoraan toisen julkisen sektorin osapuolen niskaan, Kietäväinen sanoo.
Hän arvioi, että jos muutos toteutuu, se lisää kuntien paineita nostaa kuntalisiään. Noin kolmannes kunnista maksaa kuntalisää. Lisien suuruus vaihtelee 73 eurosta 264 euroon kuukaudessa.
Laura Miettusen Lasten kotihoidon tuen kuntalisät osana suomalaista päivähoitojärjestelmää -tutkimuksen mukaan lisää maksavat kunnat ovat tyypillisesti suuria, muuttovoittoisia kuntia, joissa on paljon pieniä lapsia, hyvä työllisyystilanne ja pieni veroprosentti. Toisaalta myös pienten kuntien joukossa on suurten kuntalisien maksajia.
Etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa on viime aikoina tuskailtu täysien päiväkotiryhmien kanssa. Hoitopaikkoja ei ole tarpeeksi ja henkilökunnasta on pulaa.
Uudistus vähentääperheiden vaihtoehtoja
Uutinen kotihoidontuen leikkauksista herätti heti huolta kunnissa. Haliseva-Lahtinen kertoo, että Harjavallasta soitettiin heti aamulla ja tuskailtiin, että tehdaspaikkakunnalla tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa ja se on kallista ja erittäin raskasta lapselle.
– Soittaja muistutti myös, että pienet lapset sairastavat paljon ja hän ihmetteli, mitä uudistus tarkoittaisi työelämässä? Haliseva-Lahtinen lisää.
Hän uskoo, että ehdotus varmasti kuohuttaa tunteita niin kunnissa kuin perheissäkin. Kodinhoidontuki on Väestöliiton perhebarometrin mukaan yksi perheiden parhaina pitämiä etuuksia.
– Se antaa perheelle vaihtoehtoja ja lapselle mahdollisuuden olla omien vanhempien kanssa, Maria Kaisa Aula sanoo.
Mari Kiviniemen mukaan perheillä on oltava oikeus valita itselleen sopivin tapa lastensa hoitamiseen. Aulan mielestä ei välttämättä ole lapsen etu, että vanhempia patistetaan mahdollisimman nopeasti töihin. Hän muistuttaa, että päiväkodeissakin on ongelmia. Muun muassa isot ryhmäkoot lisäävät niitä.
– Ehdotus näyttää sen suuntaiselta, että työuran pidentämis- ja tehostamisratkaisuja lähdetään hakemaan lapsiperheiltä. Pidän sitä huonona, Aula sanoo.
Keskusta ottaa ehdotuksensodanjulistuksena
Asiasta on määrä päättää kehysriihessä muiden säästöjen yhteydessä maaliskuun lopussa.
Helsingin Sanomien mukaan tuen lyhentämistä perustellaan paitsi säästöillä, myös sillä, että se olisi rakenteellinen uudistus ja patistaisi naisia tuottavaan työhön ja kasvattamaan valtion verotuloja.
Aula toivoo, että työuran pidennystä ei vietäisi ajasta, joka lapsilla ja vanhemmilla on mahdollisuus viettää keskenään.
Kietäväinen kyseenalaistaa työllisyys- ja verotulohyödyt. Jos vanhemmalla on ollut kotiin jäädessään vakituinen työpaikka, hän saa lain mukaan palata entiseen työhönsä hoitovapaan jälkeen. Sillä aikaa joku muu hoitaa työt, mikä tarkoittaa, että sijaisella on töitä.
Tammikuussa työttömyysaste oli 7,8 prosenttia, eikä sen ole arvioitu juuri kutistuvan lähiaikoina.
– On vaikea arvioida, mikä olisi kokonaistyöllisyysvaikutus, Kietäväinen sanoo.
– Mikäli Helsingin Sanomien uutinen pitää paikkansa, Keskusta ottaa sen sodanjulistuksena. Me tulemme tekemään kaikkemme, että suomalaisia perheitä ei kyykytetä, Kiviniemi huomauttaa.
