Näillä taidoilla insinööristäkin saisi hyvän esimiehen

Julkaistu:

Perinteisten laskutikkujohtajien aika alkaa olla ohi: uuden tutkimuksen mukaan pelkkä matemaattinen älykkyys ei takaa, että ihmisestä tulisi hyvä teollisuuspomo. Teekkareita kouluttavan tutkijan mukaan insinöörillekin voi ja pitää opettaa tunneälyä.


Hyvä teollisuuspomo ei ole välttämättä älykäs ja looginen vaan sosiaalinen ja läsnä. Hyviä esimiehiä yhdistävät yllättäen varsin usein traagiset elämänkokemukset.
Nämä käyvät ilmi väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin esimies- ja alaistestien avulla hyvää johtamista. Tutkimuksen tehnyt Pia Lappalainen väittelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa maaliskuussa.
– Älykkyystestin ja hyvän johtamisen välillä ei syntynyt positiivista korrelaatiota, vaan päinvastoin useat alaisten mielestä hyvät esimiehet pärjäsivät huonosti älykkyystestissä, Aalto-yliopistossa tulevia diplomi-insinöörejä opettava Lappalainen sanoo.
– Sen sijaan tunneälytestissä hyvin pärjänneet esimiehet olivat alaisten näkemysten mukaan hyviä esimiehinä. Myös persoonallisuustestistä paljastui, että esimiehen sosiaalisuus ja kyky inspiroida korreloivat voimakkaasti hyvän johtamisen kanssa, hän sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Lappalainen selvitti hyvää johtamista esimiesten matemaattis-loogisten älykkyys-, tunneäly- ja persoonallisuustestien avulla. Esimiesten testituloksia verrattiin alaisarvioihin.
Tunneälyllä tarkoitetaan kykyä havainnoida omaa käytöstään ja mukauttaa sitä ympäristön merkkien mukaan. Tutkimuksessa käytetty testi mittasi esimiesten tunneälykästä viestintää.
Traagiset kokemukset
yhteistä esimiehille

Tunneälytestin voimakkaimmat korrelaatiot muodostuivat tunnepitoiseen läsnäoloon ja kykyyn levittää positiivista energiaa ympäristöönsä. Erittäin selkeästi korostuivat myös esimiesten jämäkkyys ja viestinnän suoruus.
– Alaiset haluavat, että ikäviäkin asioita kerrotaan mahdollisimman suoraan ja kiertelemättä sekä turhaan pehmoilematta, Lappalainen sanoo.
Tutkimuksesta paljastui, että hyvillä esimiehillä ovat yhteistä traagiset elämänkokemukset. Yli puolella hyviksi katsotuista oli taustalla isoja henkilökohtaisia menetyksiä.
Lappalainen kertoo, että johtajat itse katsoivat, että elämänkouliman on helppo suhtautua työhön työnä ja kritiikkiin tietona, josta voi oppia. Hyvistä johtajista myös henki nöyryys.
– He eivät pahastuneet alaistensa kritisoinnista. Sen takia alaiset arvostivat viestinnän avoimuutta.
Hyväksi esimieheksi
voi oppia

Esimiehistä ja heidän alaisistaan lienee ilahduttavaa, että moni hyvään esimieheen liitetyistä ominaisuuksista on taitoja, joita voi oppia.
– Sisäänpäinkääntyneestä ei saa ulospäinkääntynyttä, mutta sosiaalisuuden puutetta voi korvata hyvillä sosiaalisilla taidoilla, Lappalainen sanoo.
Lappalainen katsoo, että nykyisille teekkareille eli mahdollisille tuleville teollisuuden esimiehille pitäisi opettaa nykyistä enemmän itsensä kehittämistä ja motivaatiota. Nykyiset neuvottelu- ja esiintymistaitokurssit kehittävät vain sosiaalisia taitoja.
Tunneälyn ja sosiaalisten taitojen oppiminen jatkuu Lappalaisen mukaan koko eliniän. Siksi myös nykyiset pomot pystyvät kehittämään esimiestaitojaan. Tutkimuksessa näkyi, että esimerkiksi esimiehen tunnepohjainen läsnäolo paranee iän myötä. Sen sijaan sosiaalisuus vähenee hänen ikääntyessään.
– Kun ihminen vanhentuu ja viisastuu, hänelle ei ole enää niinkään tärkeää vuorovaikutussuhteiden määrä vaan laatu, Lappalainen tulkitsee iän vaikutusta.
Jännittäjäkin voi
olla hyvä pomo

Esiintymiskammoinenkin voi harjaantua hyväksi johtajaksi. Eräs testattu toimitusjohtaja kertoi jännittävänsä esiintymistä ja sosiaalisia tilanteita, mutta sai alaisiltaan ylistävät palautteet. Lappalainen arvioi arvostuksen johtuvan siitä, että johtaja oli avoimesti ja rohkeasti kertonut jännittämisestä organisaatiossa.
Aineistossa oli paljon hyviksi esimiehiksi kehuttuja johtajia, jotka olivat uupuneita.
– Tähän saattaa liittyä pelottava ilmiö, että rankkaa työntekoa ja suorittamista ihaillaan epäterveesti, Lappalainen sanoo.
Pia Lappalainen väittelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 10. maaliskuuta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    7. 7

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    8. 8

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    9. 9

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    10. 10

      Kommentti: Sopeutumiseläkkeistä viis – eläkejärjestelmä on antelias kaikille hyvätuloisille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää