Tästä alkaa ahneus Suomessa

Julkaistu:

Pankkiirien ahneus aiheutti talouskriisin, sanotaan. Harva kuitenkaan pystyy kertomaan, mitä ahneus oikeastaan on. Lue, mitä Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat sanovat.


Ahneus herättää tunteita. Toisille se on syy maailman talousmyräkän takana, toisille hyvinvointia tuottava ihmelääke. Sanakirjan mukaan se on muun muassa omaisuutta kiihkeästi haluava, ahnas, rahanhimoinen. Usein myös ajatellaan, että ahneus on ihmisen sisäsyntyinen ominaisuus.

– Ajattelen, että ihmisessä on aina aihio kaikkeen, sekä hyvään että pahaan, kansanedustaja Anna Kontula (vas.) sanoo.

Hän ei kuitenkaan hyväksy näkemystä, että ahneus olisi jotain ikuista, johon ei voi vaikuttaa. Kontulan mukaan ihmisten ahneus vahvistuu, jos sitä ruokitaan uskomuksella ahneesta, omaa etuaan ajattelevasta yksilöstä.

– Suomessakin vielä 70 vuotta sitten ajateltiin, että ihmisen pitää oikeuttaa varallisuutensa siten, että se käyttää huomattavan osan varallisuudestaan johonkin yhteiseen hyvään tai yhteisöllisiin hankkeisiin, Anna Kontula sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Oleellisempi kysymys kuin se, onko ihminen ahne vai ei, on kysyä, voimmeko rakentaa järjestelmiä, jotka palvelisivat yhteistä hyvää. Kontula nostaa esimerkiksi yliopistomaailman. Hänen mukaansa yliopiston perinteinen uramalli on esimerkki siitä, miten ahneus voidaan yhdistää yhteiseen hyvään. Yliopistossa pärjää sitä paremmin, mitä enemmän tuotostaan jakaa ja mitä laajemmalle se leviää, Kontula sanoo.

– Siinä mallissa on yhdistetty oman edun tavoittelu ja yhteinen hyvä.

Ahneuden monet
tulkinnat


Ahneus on sitä, mitä kukin haluaa sen olevan. Turun kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Pekka Pihlannon mukaan ahneus on hyvin subjektiivinen ajatus.

– Ilmeisesti voidaan puhua ahneudesta, kun kohtuuden raja on ylitetty.

Anna Kontula sanoo saman asian toisinpäin. Hänen mukaansa on kulttuurinen asia, mitä pidetään hyvänä ihmisyytenä.

Muun muassa johdon palkkiojärjestelmiä laativan Alexander Groupin toimitusjohtaja Yrjö Kopra pitää ahneutta arvokysymyksenä. Hänen mukaansa hyväksyttävää ahneutta on kaikki se, mikä on lain- ja sääntöjenmukaista toimintaa ja mahtuu eettisesti hyväksyttävän toiminnan piiriin.

– Jos se sitten tuottaa joillekin ihmisille kymmeniä miljoonia, niin sehän ei voi kai olla väärin.

Pihlanto on tarkastellut asiaa useista näkökulmista. Hän sanoo, että tavalla, miten rikkaudet ansaitaan, on väliä. Pihlannon mukaan kohtuus muuttuu ahneudeksi siinä vaiheessa, kun se rupeaa aiheuttamaan haittaa muille. Ahneus ilmenee usein lyhyen aikavälien voitontavoitteluna, kuten ylisuurina optioina, Pihlanto sanoo.

Vastakkaiseksi esimerkiksi hän nostaa hissiyhtiö Koneella rikastuneen Herlinin suvun.

– Ei kenelläkään siitä ole haittaa ollut, että Herlinit ovat rikastuneet. He ovat tuottaneet sekä yhteiskunnalle että ihmisille rahaa, Pihlanto sanoo.

Hänen mukaansa rikastuneiden pitää maksaa yhteiskunnalle niistä puitteista, joissa vaurastuminen on ollut mahdollista.

– Jos verotus toimii, rikastumisessa ei ole mitään väärää.

"Moralistinen
lyömäase"


Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksisen mukaan ahneudesta on tullut moralistinen termi, jota käytetään julkisuudessa lyömäaseena. Airaksisen mukaan termi oman voiton pyyntö kuvastaa yksilöiden oman edun ajamista ahneutta paremmin.

– Oman voiton pyyntö on kapitalistisessa yhteiskunnassa täysin hyväksyttävä asia, kunhan voitontavoittelussa ei mennä hyvän tavan ja moraalin ulkopuolelle, Airaksinen sanoo.

– Jos rupeaisin tekemään huume- tai ihmiskauppaa, se olisi todellista ahneutta.

Airaksinen on samoilla linjoilla kuin toissa viikonloppuna Helsingin Sanomissa (12.2.) esiintynyt Sammon ja Nordean hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos. Wahlroos provosoi monia sanomalla, että ihmiset luulevat puhuvansa analyyttisesti, kun tuovat keskusteluun mukaan tunnepitoisia sanoja kuten ahneus.

Emeritusprofessori Pekka Pihlanto ymmärtää, että kaikki taloustieteilijät eivät käsitettä hyväksy.

– Ahneudessa on uskonnollispohjainen kaiku, uskonnot saarnaavat ahneuden syntiä, Pihlanto sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ahneus ja muut tunteet vaikuttavat oleellisesti ihmisten taloudelliseen toimintaan.

– Ihminen operoi tunteidensa pohjalta, Pihlanto sanoo.

Pohdinta kohtuudesta
on vaikeaa


Perinteisesti varakkuudelle on haettu hyväksyntä osallistumalla yhteisiin menoihin.

– Nykyisin tällaista ajatusta ei ole, Anna Kontula sanoo.
Kontulan mukaan jokaisen, jolla on riittävästi varallisuutta, pitäisi miettiä, mitä on kohtuus. Pohdinta vaatii ihmiseltä aiempaa enemmän.

– Nyt kun olemme maallistuneet, meidän pitäisi olla riittävän vahvoja tekemään se harkinta. Enää ei ole piispaa, joka sanoo, että eläkää ihmisiksi ja älkää olko ahneita, Kontula toteaa.

– Kohtuuteen pyrkiminen edellyttää pysähtymistä ja miettimistä, että mikä elämässä on tärkeää.

"Ihmiset ovat
ahneita vallalle
"

Filosofian professori Timo Airaksinen ei usko täysin kohtuuteen. Hänen mukaansa kohtuullisuus on keskiluokkaista puurtamista, liiallinen kohtuullisuus taas itäsaksalaista. Myös kohtuuttomuuksia tarvitaan, mutta ei kuitenkaan liikaa, Airaksinen sanoo.

– Jos taas ollaan täysin kohtuuttomia, ollaan kuten Libyassa, Airaksinen sanoo.

Vaikka Airaksinen ei halua käyttää ahneus-sanaa korvikkeena termille oman voiton pyyntö, hän korostaa, että rahalla on joskus liian suuri merkitys.

– On lukuisia esimerkkejä rikkaista, jotka eivät koskaan kuluta mitään. Heille raha on kuitenkin erittäin merkityksellistä, koska raha on vallan ja aseman symboli, Airaksinen sanoo.

– Ihmiset ovat ahneita vallalle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Autoliiton testi: kahdelle turvaistuimelle surkea arvosana – istuin lensi halki testilaboratorion

    3. 3

      Työtön Jouni, 26, haki töitä: päätyi joulupukiksi Kiinaan – ”Päivällis­pöydässä on isketty eteeni jo koiraakin”

    4. 4

      CNN: Pohjois-Korea pyörittää outoa bisnestä Afrikassa – pronssipatsaita ja sosialistista realismia

    5. 5

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    6. 6

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    7. 7

      Rautelle yli 21 miljoonan euron tilaukset Venäjältä

    8. 8

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    9. 9

      Euroalueen teollisuuden tuotanto yllättäen kiihdyttänyt kasvuaan

    10. 10

      UPM kohensi tulostaan – liikevaihto jäi odotuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    4. 4

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    5. 5

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    6. 6

      Työtön Jouni, 26, haki töitä: päätyi joulupukiksi Kiinaan – ”Päivällis­pöydässä on isketty eteeni jo koiraakin”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    9. 9

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    10. 10

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää