Koulutettujen suomalaisten ostovoima Länsi-Euroopan huonointa – miksi? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Koulutettu, ole iloinen huonosta palkastasi

Suomen koulutetun työväestön heikko ostovoima selittyy asiantuntijoiden mukaan useammallakin seikalla. Suomalaisessa yhteiskunnassa on silti paljon houkuttelevuutta, he sanovat. Halpa koulutettu työvoima on Suomelle jopa kilpailuvaltti maailmantaloudessa.

10.2.2012 6:01 | Päivitetty 10.2.2012 8:46

Koulutettujen suomalaisten palkan ostovoima on Länsi-Euroopan heikoimpien joukossa. Tieto ilmenee korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan tilastojulkaisusta.

Akavan mukaan vajaat 3 000 euroa ansaitsevissa toimihenkilöissä suomalaisten työntekijöiden ostovoima jää 78 prosenttiin Länsi-Euroopan keskiarvosta ja noin puoleen esimerkiksi sveitsiläisten ja luxemburgilaisten ostovoimasta. (Katso tilastot jutun lopusta.)

Reilut 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat keskijohdossa tai muissa vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät suomalaiset jäävät ostovoimaltaan koko Länsi-Euroopan viimeisiksi. Heidän palkkansa ostovoima on vain 71 prosenttia koko alueen keskiarvosta.

– Suomalaisten palkat eivät ole nimellisesti kovin korkeita, ja Suomessa on korkea hintataso ja kireä verotus. Palkat ovat lähtökohtaisesti alle Länsi-Euroopan keskiarvon, ja sitten kun pistetään nämä muut seikat päälle, jää ostovoima pieneksi, Akavan pääekonomisti Eugen Koev sanoo.

Pohjoismaat tilastojenhäntäpäässä

Pohjoismaat loistavat tilastojen häntäpäässä koulutetun työväestön ostovoimaa mitattaessa. Esimerkiksi keskijohdon ja asiantuntijoiden ostovoimassa Länsi-Euroopan neljä viimeisintä maata ovat Norja, Ruotsi, Tanska ja pahnanpohjimmaisena Suomi.

Asiantuntijoiden mukaan Pohjoismaiden sijoittuminen ostovoiman häntäpäähän johtuu institutionaalisista seikoista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto katsoo, että sijoitukset kertovat täkäläisen yhteiskuntamallin rakenne-eroista muihin Euroopan maihin verrattuna.

– Julkiset palvelut on Suomessa suunnattu enemmän koko väestölle kuin vaikkapa EU-alueella keskimäärin. Palvelut eivät rajoitu vain toimeentulotukeen tai muihin tulonsiirtoihin vähävaraisille, vaan mukana on palvelutuotanto koko kansalle, hän sanoo.

Vaikka pohjoismainen yhteiskuntamalli heijastuu työntekijän palkkapussille korkeana verotuksena ja korkeina hintoinakin, tarjoaa se myös verrattomia etuja.

– Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa pitää itse maksaa terveydenhoito ja koulutus, toisin kuin Pohjoismaissa. Tämä varmasti näkyy ostovoimavertailussa, Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asiantuntija Niilo Hakonen sanoo.

– Kyllä varmaan pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa on jotain vetoavaa, koska ihmiset jäävät tänne töihin eivätkä riennä liksan perässä Amerikkaan, Eero Lehto kommentoi.

Koulutettu työvoima onSuomessa halpaa

Hintataso ja verotuskin poisluettuina korkeakoulutettujen suomalaisten palkat eivät huimaa Euroopan mittakaavassa päätä. Tämä johtuu pitkälti suomalaisen yhteiskunnan järjestyksestä, jossa tuotantotyöntekijöilläkin on kohtalaisen hyvä asema.

Koulutetun työvoiman elintaso ei ole yhtä korkealla kuin vaikkapa Ranskassa tai Britanniassa, sillä Suomessa tehdään suuria tulonsiirtoja. Tasa-arvoinen yhteiskunta rahoittaa itsensä pitkälti keskiluokan työllä.

– Muissa maissa on paljon isommat tuloerot. Esimerkiksi Britannian eriarvoisuus tarkoittaa, että koulutettujen suomalaisten varallisuus on koulutettuja brittejä heikommalla tasolla, mutta Suomessa duunarien tulot ovat englantilaisia kollegoitaan korkeammalla tasolla, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Lehto sanoo.

Koulutetun työvoiman kohtalaisen alhainen palkkataso toimii myös Suomen kansainvälisenä kilpailuvalttina.

Tuotantotyöntekijät eli niin sanotut tehdasduunarit joutuvat globalisaation vuoksi kilpailemaan samoilla työmarkkinoilla koko maailman kanssa. Kuten ajankohtaiset uutiset esimerkiksi Nokiasta osoittavat, menestys on usein heikkoa.

– Jos tästä haluaa löytää jotain positiivista, niin Suomen vahvuus on nimenomaan halvan koulutetun työvoiman tarjonta. Yritysten kannattaa tehdä täällä tutkimusta ja tuotekehitystä, Lehto sanoo ja mainitsee esimerkkinä Oulun teknologiaklusterin.

Lehdon mukaan Suomen työmarkkinoille on kohdistunut negatiivista šokkia, kun "yksi iso yritys" on epäonnistunut 2–3 viime vuoden aikana. Halvalla koulutetulla työvoimalla Suomi voi kuitenkin houkutella investointeja ja pärjätä maailmantaloudessa.

Mitä ontehtävä?

Asiantuntijoiden mukaan tilanteen muuttaminen ei ole erikoisen vaikutelman antavista tilastoista huolimatta tarpeen. Heidän mukaan suomalaisilla menee hyvin, ja tuloja pitää aina verrata yhteiskunnan sisällä eikä yhteiskuntien välillä.

– Hyvätuloisuus on suhteellinen käsite ja riippuu siitä, mihin verrataan. Korkeakoulutetut suomalaiset eivät tienaa kansainvälisesti kovin kummoisia summia, mutta suomalaisittain palkka on hyvä, Akavan Eugen Koev sanoo.

EK:n Niilo Hakosen mukaan ihmisiä ei tulisi rangaista siitä, että he ansaitsevat enemmän. Sama ongelma vaivaa hänen mukaansa niin ylempää keskiluokkaa kuin kaikkein vähiten ansaitseviakin.

– Olisi hyvä, että aina kun tekee paremmin töitä, siitä jäisi myös jotain käteen. Tämä ei ole vain koulutettujen pulma, vaan myös tulojen alapäässä tulee erilaisia kannustinloukkuja, hän sanoo.

Hakosen mukaan on kuitenkin muistettava suhteellisuudentaju ja verrattava tilannetta myös aiempaan.

– Kyllähän suomalaiset ovat tällä hetkellä vauraampia kuin koskaan aikaisemmin. Ostovoima perheillä ja palkansaajilla on noussut hyvinkin paljon, hän sanoo.

Akavan Koev sanoo, että jäsenliiton intresseissä olisi koulutetun työväen ostovoiman parantaminen. Eero Lehto muistuttaa, että ammattiliittojen kampanjointiin on suhtauduttava varauksella.

– Omasta mielestäni olisi parempi, että ostovoima parantuu sitä mukaa, kun työmarkkinat kohenevat. Joudumme ottamaan tuotantotyön karkaamisen maailmalle nyt vastaan, eikä tällaisessa tilanteessa voisi kuvitella palkkoja nostettavan hirveästi, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?