Taloyhtiöiden vastikkeiden korotuspaine 5–10 prosenttia tänä vuonna - Oma raha - Ilta-Sanomat

Taloyhtiö tarvitsee sinultakin 31 euroa lisää kuukaudessa

Yhtiövastikkeesi pitäisi nousta tänä vuonna jopa 31 euroa kuukaudessa, jos olet keskivertokerrostaloasukas. Isännöintiliiton mukaan hoitovastikkeen nousupaine johtuu siitä, että kaikki sen sisältämät menot suurenevat.

19.1.2012 15:27 | Päivitetty 19.1.2012 15:27

Asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeissa on Isännöintiliiton mukaan on 5–10 prosentin korotuspaine.

Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen asunnon koko on vajaa 80  neliötä. Nyt hoitovastike on keskimäärin 3,90 euroa neliöltä kuukaudessa eli keskivertokolmiossa asuva maksaa 310 euroa. Jos taloyhtiön yhtiökokous päättää sysätä kulut osakkaiden maksettavaksi, tyypillisen kodin hoitovastike nousee 15,50–31 euroa kuukaudessa.

Isännöintiliiton puheenjohtaja Jari Porthén kertoo, että odotettavissa on monia tariffimuutoksia.

– Miltei kaikki hinnat nousevat. Esimerkiksi kaukolämpö, sähkö, vesi, huoltoyhtiöiden palkkiot, vakuutusyhtiöiden maksut ja verot kohoavat, hän luettelee.

Porthénin mukaan yksittäiset muutokset eivät välttämättä ole erityisen suuria, mutta yhdessä niistä kertyy selvä nousupaine.

Kaikki eivät peri hoitovastikettaRiippuu taloyhtiöstä ja yhtiökokouksen päätöksistä, mistä rahat otetaan. Suomessa on 70 000–80 000 asunto-osakeyhtiötä, ja niissä asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Porthén huomauttaa, että yhtiöt ovat keskenään hyvin erilaisia.

Jos yhtiöllä on vaikkapa vuokratuloja tai ylijäämiä aiemmilta vuosilta, vastiketta ei ehkä koroteta.

– On taloyhtiöitä, jotka eivät peri ollenkaan vastiketta, koska niillä on niin paljon vuokratuloja, hän kertoo.

Pääosa yhtiöistä siirtää kuitenkin kulujaan osakkeilleen, mutta ei välttämättä kokonaan. Yhtiöt kuittaavat näitä myös esimerkiksi autopaikoista tai pesutupamaksuista saamillaan tuloilla.

Porthénin Realco-isännöintiyritys hoitaa noin 15 taloyhtiötä. Niiden tilinpäätösten perusteella Porthén arvioi, että asunto-osakemuotoisessa kerrostaloissa kiinteistönhoitokulut olivat viime vuonna pääkaupunkiseudulla 4,74 euroa neliöltä.

Suurimmat kuluerät olivat energia ja vuosittaiset pienehköt korjaukset. Kumpaankin upposi keskimäärin 1,50 euroa neliöltä kuukaudessa. Ostettuihin palveluihin meni euro. Kiinteistöveroon hupeni 0,35 euroa ja loput menivät hallinnollisiin kuluihin.

Putkiremonttejauhkaa lykkääminenMonessa taloyhtiössä osakkaat vastustavat aina yhtiökokouksessa vastikkeen nostoa. Isännöintiliiton mukaan tämä on lyhytnäköistä ja johtaa talon rapistumiseen ja sen arvon alenemiseen.

Liiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo, että kerrostalohuoneisto maksetaan 50 vuoden aikana toiseen kertaan kiinteistön hoitokuluina.

– Isojen remonttien vuoksi ostohinta maksetaan vielä kolmanteen ja mahdollisten lainanhoitokulujen vuoksi ehkä neljänteenkin kertaan, hän lisää.

Porthénin mukaan monessa taloyhtiössä hallitus ja osakkaat pelkäävät tehdä päätöksiä. Taloustilanteen epävarmuus saattaa pahentaa tilannetta.

– Taloustilanne on uhka. Sen vuoksi taloyhtiöt saattavat lykätä tärkeitä peruskorjauksiaan, hän sanoo.

Valtio voisi taas tarjotakorjausporkkanoita

Jo vuosia on puhuttu taloyhtiöiden korjausvelasta. Heikkilä arvioi, että asunto-osakeyhtiöt investoivat korjauksiin vuosittain yli miljardi euroa. Hänen mukaansa tulevina vuosina summa on selvästi alakanttiin, sillä remontoitavaa on paljon.

Porthén suosittelee, että osakkaat katsoisivat taloustilannetta kokonaisuudessaan. Hän muistuttaa, että rahoitusta on saatavilla ja korot ovat matalalla ja tilanne näyttää jatkuvan.

Koska rakennusyhtiöt jarruttelevat uusien asuntojen rakentamista, työvoimaa on tarjolla. Porthénin mukaan työkustannukset ovat vakaat tai jopa alenevat.

Porthén toivoo, että valtio alkaisi tarjota porkkanoita remontoijille samaan tapaan kuin finanssikriisin jälkeen. Tuolloin taloyhtiöt saattoivat saada  suhdanneluontoista korjausavustusta. Valtio myönsi kymmenen prosentin korvauksen remonteista, jotka alkoivat määräaikaan mennessä.

Avustuksella pyrittiin helpottamaan rakennusalan työllisyystilannetta. Porthén huomauttaa, että se tällainen elvyttäminen paitsi maksaa myös tuo valtiolle verotuloja useaa polkua pitkin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?