Mene pyytämään! Voit saada pomosi eläkkeen

Jos ansaitset 3 000 euroa, voit päästä nauttimaan lisäeläkkeestä. Lisäeläkkeet eivät ole enää ainoastaan johtajien ja asiantuntijoiden etu, vaan monet yritykset tarjoavat sitä myös keskipalkkaisille, osa jopa koko henkilöstölle. Mene siis pyytämään. Työnantaja voi päättää täysin mielensä mukaan, kuka lisäeläkkeen saa.

| Päivitetty

Lisäeläke mielletään ylimpien johtajien eduksi ja sitä se on pääasiassa ollutkin vuosia. Viime vuosina etu on kuitenkin yhä useammin ulotettu koskemaan myös muita henkilöstöryhmiä, kuten keskijohtoa tai asiantuntijoita.

– Nyt on alettu keskustella järjestelyn ulottamisesta jopa koko henkilöstöön, henkivakuutusyhtiö Mandatum Lifen suurasiakasyksikön johtaja Tarja Tyni kertoo.

Hänen mukaansa on täysin mahdollista, että keskipalkkainen 3 000 euroa ansaitseva voi päästä nauttimaan lisäeläkkeestä. Jossakin yrityksissä kaikkein pienipalkkaisimmatkin on otettu järjestelmien piiriin. Kovin tavallista tämä ei silti ole.

– On selvästi tavallisempaa, että yrityksessä on poimittu tietyt ryhmät, joille lisäeläke myönnetään, Tyni sanoo.

Edun saajat ovat täysin yrityksen päätettävissä, sillä lisäeläke on vapaaehtoinen. Yritys voi määritellä potin suuruuden ja ehdot. Käytännössä lisäeläkkeen saavat yleensä ne, jotka ovat työnantajan näkökulmasta merkityksellisimpiä.

Asema näkyylisäeläkkeen koossaVaikka pienipalkkainen puurtaja saisi lisäeläkkeen, etu on tuskin lähellekään vastaa edes suhteessa sitä, mitä johtajat saavat.

Esimerkiksi pörssiyhtiöissä lisäeläkkeiden osuus voi johtajilla olla 10–20 prosenttia vuosipalkasta. Kun koko henkilöstölle tehdään järjestelyjä, ryhmäeläke tarkoittaa yleensä yksittäiselle palkansaajalle 2–5 prosentin lisäsiivua.

Etua voi kasvattaa summan sijoittaminen. Koska lisäeläke maksetaan vasta työuran päätyttyä, siihen laitetusta pääomasta voi korkoineen kasvaa merkittävä potti.

Lisäeläke on yksi kannustin ja moni yritys pyrkii sen avulla sitouttamaan väkeään. Ylimmässä johdossa lisäeläke mitoitetaan osaksi kokonaiskompensaatiota, mutta alemmissa palkkaryhmissä se mielletään enemmän palkan lisäksi maksettavana etuna.

Tyni muistuttaa, että työehtosopimukset ovat sitovia.

– Työehtosopimuksen alaisilla henkilöillä palkkausmalli ja palkankorotukset ovat aika pyhiä asioita, hän sanoo.

Verotuksellisesti lisäeläke on työntekijälle vaikkapa bonuksia edullisempi vaihtoehto varsinkin, jos järjestelyä laadittaessa ja noudatettaessa ollaan tarkkoja.

– Lisäeläkkeen verosäännökset ovat hyvin tarkkoja ja järjestely kannattaa rakentaa huolella, Tyni sanoo.

Hänen mukaansa on mahdollista, että edun saaja maksaa jopa tuplaten veroja edullisimpaan vaihtoehtoon verrattuna.

Lisäeläke ei ole"ilmainen lounas"Kuten tulos- tai osakepalkkioilla tai palkalla, myös lisäeläkkeellä pyritään sitouttamaan yritykselle tärkeitä henkilöitä. Entä, jos palkansaaja silti vaihtaa työpaikkaa?

– Lisäeläke on tyypillisesti kyseisen työnantajan antama etu. Riippuu uudesta työnantajasta ja sen palkitsemistavoista, voiko etua jatkaa, Tyni sanoo.

Lisäeläke voi siis säilyä tai olla säilymättä työpaikan vaihdoksen yhteydessä.

Jos henkilö ei olekaan niin arvokas yritykselle kuin häntä palkatessa ajateltiin, voiko hyvä etu jarruttaa hänen lähtöään?

– Absoluuttisia eläkelupauksia yleensä ei enää anneta. Yrityksellä on mahdollisuus muuttaa palkitsemispalettia tai henkilön roolia yrityksessä tilanteen mukaan, Tyni sanoo.

Lisäeläke voi antaa yritykselle mahdollisuuden hallita palkansaajansa eläkeikää. Erityisesti johdon ja keskijohdon eläkeiällä voi olla yritykselle suuri merkitys. Tyni myöntää, että tässä suhteessa ”ilmaisia lounaita ei ole”.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?