Kodin hätävarapakettiin tarvitaan nyt lisää käteistä rahaa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tonnikalaa, jodia ja 1 000 euroa – näin selviät kriisistä

Julkaistu: 2.12.2011 6:02, Päivitetty 2.12.2011 15:19

Jos eurojärjestelmä murentuu tai pankkiautomaatit tilttaavat, luottokortin varassa olija on hetkeksi pulassa. Poikkeustila-asiantuntijan mielestä käteiskassan kerääminen kotiin ei ole mitenkään liioiteltua. Katso, mistä valuutoista kodin rahakätkö kannattaa koota.

Joditabletteja, purkkiruokaa, vettä, paristokäyttöinen radio – tämänkaltaisia kotivaratuotteita pitäisi viranomaistenkin neuvojen mukaan löytyä joka torpasta. Koska jos myrsky tai muu luonnonmullistus vie vaikka sähköt, arki mutkistuu.

Nyt eurokriisi on nostattanut uudenlaisia varautumispulmia. Hetkellisiä rahahuolto- ja maksuliikennekatkoja voi nimittäin tässä valuuttamyrskyssä tulla.

– Jokaisen kotitalouden tärkein asia yhteiskunnan tilapäisten heilahtelujen varalta on pitää kunnollista kotivaraa, jonka avulla selviää viikon. Tai mieluummin pitemmän aikaa, sanoo selviytymisoppaita laatinut tietokirjailija ja erityisopettaja Pasi Karosto.

Siihen kuuluu tietysti myös sellaisessa muodossa oleva raha, joka kelpaa vaikka nettipankki ja maksukorttipäätteet olisivat mykkinä.

Survivalistien eli selviytymisharrastajien keskustelupalstoilla on jo pohdittu, mitä käytännössä tapahtuu sinä päivänä, jona nykyeuro mahdollisesti iskeytyy tuulettimeen.

Jos Kreikka potkitaan pois eurosta, menevätkö Suomessakin kiertävät kreikkalaiset eurosetelit arvottomiksi? Jos rahaliitto murenee ja ihmiset eri puolilla Eurooppaa nostavat talletuksiaan pankeista, riittääkö käteistä kaikille? Suljetaanko pankkien rahaliikennettä niiksi päiviksi, kun Kreikan eroamista eurosta toteutetaan?

Ehkä, ei ja kyllä. Tai sitten ei kaikkiin – oikeaa vastausta ei kukaan varmasti tiedä.

Pienissä kriiseissä pärjäänoin tonnilla

Pasi Karoston mielestä tavalliselle pariskunnalle sopivankokoinen kotivarakassa voisi olla kooltaan vaikkapa tuhat euroa.

– Sillä pärjää jo jonkin aikaa lyhytaikaisessa, esimerkiksi lakon aiheuttamassa häiriötilanteessa. Perheen koko luonnollisesti sanelee myös käteisvarannon suuruuden.  Yksineläjä pärjää tonnilla pitkään, mutta suurperhe käy vain muutaman kerran kaupassa, hän sanoo.

Tämä on aika lähellä sitä, mitä Suomen Pankki on liikkeelle lasketun käteisrahan perusteella arvioinut kotitalouksien rahamääräksi.

– Keskimääräiset kotitalouden käteisvarat olivat vuoden 2010 lopulla 1 544 euroa, sanoo pankin maksuvälineosaston tutkija Kari Takala.

Tosin keskiarvo ei kerro totuutta: joillakin on patjan alla kymppitonneja, toisilla ei lompakostakaan löydy kuin pikkuhiluja. Käteisellä pyörivä harmaa talous myös sotkee tilastoja.

– Käteisen hallussapitoa tai jakautumista ei suoraan voida todentaa, vaan laskelmat perustuvat oletuksiin ja arvioihin, Kari Takala muistuttaa.

Pieniä seteleitähajautetuissa valuutoissa 

Jos euroalue hajoaa, kovan rahan tarve kasvaa.

– Siinä puhutaan jo aivan toisen suuruusluokan tilanteesta, jolloin muutaman satasen tai tuhannen käteisvaranto on täysin riittämätön, Pasi Karosto laskee.

Suomalaiseen joka kodin selviytymispakettiin pitäisi valikoida myös euroalueen ulkopuolisia valuuttoja, kuten dollareita, puntia sekä Ruotsin ja Norjan kruunuja.

– Silloin yhden maanosan kriisi ei välttämättä heiluttelisi muita valuuttoja niin voimakkaasti, tai voisi jopa vahvistaa niitä kompensoiden yhden alueen valuutan arvon laskua.

Itärajan lähellä asuvat voisivat tietysti jemmata ruplia, mutta muualla maassa länsinaapurien valuutat lienevät käyttökelpoisempi valinta.

Sen sijaan isommalle kullan ja hopean hamstraukselle ei ole kovin paljon järkisyitä. Tietysti niiden sijoitusarvo kasvaa, mutta kaupankäynti jalometalleilla on aina hankalaa. Ja on aika varmaa, että suomalainen pankkijärjestelmä ja rahatalous pysyvät katkoista huolimatta pystyssä.

Ei monttuun, vaan kassakaappiin

Rahavarojen kotisäilytyksessä on riskinsä.

– Jos on varaa säilyttää kotona suuria summia rahoja, kannattaa hankkia kunnollinen paloturvallinen kassakaappi, Pasi Karosto neuvoo. Siinä voi säilyttää muutakin arvotavaraa ja asiapapereita.

Eikä kotijemmasta kannata huudella baarissa.

Mutta näiden varotoimien jälkeen voi aika levollisesti jäädä odottelemaan, miten euro-paralle käy ja mitkä maat lopulta rahaliittoon jäävät.

Sinä aikana voi vaikka huvikseen tutkia, löytyykö omasta lompakosta "vahvojen" tai "heikkojen" maiden euroseteleitä.

Liikkeellelaskijamaan pystyy helposti tunnistamaan seteleissä olevan maakoodin avulla. Koodit on lueteltu oheisessa taulukossa.

Maatunnus kertoo eurosetelin kotimaan Euroseteleiden sarjanumeroiden alkuun painettavat maatunnukset.

EuromaaMaatunnusBelgiaZEspanjaVHollantiPIrlantiTItaliaSItävaltaNKreikkaYKyprosGMaltaFPortugaliMRanskaUSaksaXSlovakiaESloveniaHSuomiL Lähde: EKP