Näistä merkeistä näet, saatko palkankorotuksen

Julkaistu:

Nykypäivän työpaikoilla käytetään laajasti palkkausjärjestelmiä. Ne eivät välttämättä auta työntekijää ajamaan palkka-asioitaan, vaikka lisäävätkin palkkahaitaria ja tuovat bonuksia. Tiedätkö, oletko palkkakuopassa? Käykö enää koskaan niin, että pomo antaa palkankorotuksen pyytämättä? Katso, mistä merkeistä voit päätellä, onko palkankorotusta näköpiirissä.


Mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin työntekijän palkka riippuu työehtosopimuksen peruspalkan lisäksi yrityksen omasta palkkausjärjestelmästä.

Jos pitää työpaikan sisäisiä suuria palkkaeroja hyvänä asiana ja katsoo, että palkankorotuksia tai bonuksia pitää tulla tehtävien vaativuuden tai hyvien työsuoritusten perusteella, palkkausjärjestelmät ovat hyviä.

Palkkajärjestelmien yleistyneestä käytöstä kertovat palkkaerot, jotka ovat kasvaneet Palkansaajien tutkimuskeskuksen mukaan erityisesti suurissa toimipaikoissa.

Kaikkein pienimmissä yrityksissä työntekijällä on silti parhaimmat mahdollisuudet neuvotella työnantajan kanssa suoraan palkasta ja korotuksista. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan näissä yrityksissä työntekijät ovat tyytyväisimpiä palkkauksensa oikeudenmukaisuuteen.

Finanssialalla palkitsemiskäytäntöjä on nykyään ylivoimaisesti eniten eli käytännössä jokaisessa, Elinkeinoelämän keskusliiton tilastot kertovat.

Tietotekniikkayrityksissä niitä on noin 70 prosentilla ja kemian yrityksissä reilussa 60 prosentilla. Kaupassa, hotelli- ja ravintola-alalla ja liikenteessäkin yli puolet yrityksistä käyttää kirjallista palkkajärjestelmää tai palkkiostrategiaa.

– Vuosien 2007–2008 neuvottelukierroksilla sovittiin yrityskohtaisista eristä, mutta niiden vaikutusta työntekijöiden palkkoihin ei ole tunneta laajemmin. Tällaista selvitystä ollaan meillä aloittamassa, tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta kertoo. 

Palkkausjärjestelmistä ei ole mitään iloa, jos niitä ei ylläpidetä. EK:n tutkimuskielessä ”rämettymisen” tunnusmerkkeinä pidetään sitä, että palkkojen porrastusta ei juuri ole, mutta erillisiä palkankorotuksia on junailtu osalle porukasta. Suomeksi sanottuna palkankorotuksia annetaan pärstäkertoimen perusteella.

Palkkakuoppaa hankala
selvittää


Jos työntekijän palkka on selvästi alle keskiarvon muissa vastaavissa tehtävissä toimiviin verrattuna, palkankorotus on perusteltu. Jos työnantaja ei puutu epäkohtaan, työntekijän kannattaa selvittää vastaavassa asemassa ja tehtävissä tienaavien ansiotaso, jotta palkankorotusvaatimuksen voi perustella. 

– Aika harvassa ammatissa voi selvittää, mitä muut tienaavat. Selkeämpi palkkamalli on tietysti esimerkiksi hoitoalan töissä. En ole varma, onko julkisella puolellakaan UPJ:kään (valtion uusi palkkajärjestelmä) työntekijöille aivan avoin, eli siitäkin voi olla hankala selvittää palkkatasoaan.

– Perinteisesti palkat ovat sellainen asia, joka pidetään salassa. Työntekijät haluavat näin, ja niiden julkisuus on hankala kysymys.

Kauhasen mukaan työntekijä voi selvittää mahdollista palkkakuoppaansa esimieheltä tai luottamusmieheltä. Ammattiliitoilla on palkkakartoituksia erilaisista työtehtävistä ja vaatimustasoista.

– Niistä saa aika hyvän kuvan mikä on palkkahaitari millaisissakin tehtävissä.
 
”Esimiehen tehtävä
huolehtia palkitsemisesta”


Eteläkarjalaisessa Auto-Kilta-konsernissa  työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet palkkaansa on pyritty viemään niin pitkälle organisaation kuin mahdollista. Yrityksessä on 130 työntekijää.

Toimitusjohtaja Ossi Raution mukaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa on palkitsemiskäytäntöjen laajentaminen muihinkin työntekijäryhmiin kuin myyntiväkeen.

– Intressit ovat yhtenäiset koko henkilöstöllä. Kun talolla menee hyvin, työntekijällä menee hyvin. Asiakas maksaa kaikkien palkat, joten mitä paremmin häntä palvellaan, sitä paremmat edellytykset on palkita hyvää työsuoritusta palkan muodossa. Meillä tavoitteena ovat olleet alan keskimääräistä tasoa paremmat palkat, mutta samalla halutaan myös keskimääräistä parempaa tulosta ja parhaita mahdollisia työntekijöitä.

Raution mukaan palkkakriteereitä ovat asiakastyytyväisyys, myynnin volyymi ja henkilökohtainen tehokkuus myyjillä ja asentajilla.  Varaosapuolella osien saatavuus ja varaston kierto ovat avaintekijöitä palkitsemisjärjestelmässä.

Kaikkia työntekijöitä  palkitaan myös tulokseen perustuvalla ryhmäeläkeosuudella, jossa on huomioitu työssäoloaika. 

– Taloushallinnossa  tehokkuuden mittaaminen on vaikeammin toteuttavissa, mutta ryhmäeläkeratkaisu ulottuu myös sinne. Talouspäälliköllä on valta palkita harkintansa mukaan hyvästä suorituksesta esim. vuoden lopussa jaettavana kertabonuksena.

– On esimiehen tehtävä huolehtia  työntekijän palkankorotuksesta ja palkitsemisesta. Silloin on esimies epäonnistunut tehtävässä, jos alaisen pitää tulla pyytämään palkankorotusta. Esimiehellä on valta ja vastuu huolehtia tästä asiasta.  

Tilaukset romahtivat,
unohda haaveet


Jos yrityksellä tai toimialalla menee huonosti, työnantaja ei jakele palkankorotuksia. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin laskusuhdanne vaikuttaa nopeimmin, jolloin palkkakustannukset pannaan ensimmäisenä jäihin.

Palkkojen jäädyttäminen ei aina koske ylintä johtoa. Keskisuomalaisen keväisen selvityksen mukaan yritysjohtajien palkat nousivat viime vuonna kymmeniä prosentteja. Johtajille voidaan – ainakin virallisissa perusteluissa – antaa palkankorotuksia tai bonuksia yritystä kannustimeksi luovia läpi vaikean markkinatilanteen.

Tällä hetkellä taantuma näyttää jo iskeneen PK-yrityksiin. Moni PK-yrityksistä, joilta Taloussanomat kyseli palkankorotuskäytäntöjä, piti aihetta liian vaikeana kommentoitavaksi synkän tilanteensa takia.

Taantuma antaa tietyillä aloilla myös oikeuden perua jo sovitut palkankorotukset.  Esimerkiksi metallialalla työehtosopimuksen teksteistä löytyy tällainen pykälä, jota voidaan käyttää yrityksissä, joilla on taloudellisia vaikeuksia. Palkankorotuksien siirtäminen tai niistä luopuminen edellyttää, että asiasta sovitaan pääluottamusmiehen kanssa.

Epämukavat työajat
nostavat palkkaa


Hoitohenkilöstöllä palkankorotukset näkyvät yleiskorotusten lisäksi lähinnä yksittäisinä kertaerinä tai ikälisinä.

Työehtosopimuksissa, esimerkiksi hoitoalan KVTES:ssa työntekijäkohtainen palkanlisä on Tehyn edunvalvontajohtajan Jukka Maarianvaaran mukaan pelkkää ikälisää. Viiden vuoden palveluksen jälkeen saa viiden prosentin ja 10 vuoden jälkeen 10 prosentin korotuksen.

– Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi henkilökohtaista lisää työsuorituksen arvioinnin johdosta on käytettävissä 1,1 prosenttia, mikä on tietysti hyvin vähän eikä kaikilla työpaikoilla käytetä tätäkään lisää.

– Totta kai hoitoalallakin työntekijä voi mennä pyytämään palkankorotusta, ja kannattaakin yrittää. Aika nihkeätä on kuntien suhtautuminen. Sitä kehotamme tekemään varsinkin, jos työtehtävät muuttuvat vaativammiksi. Tätä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollossa nyt paljonkin, kun toimintoja yritetään kehittää tuloksellisemmiksi.

Hoitoalalla palkka nousee, jos saa niin kutsuttuja epämukavan työajan lisiä. Ne voivat nostaa palkkaa useilla sadoilla euroilla kuukaudessa. Tyypillistä on, että sairaanhoitajat tekevät usein vuorotyötä kun taas esimerkiksi fysioterapeutit eivät yleensä tee.

Päiväuni – pomo kertoo
palkankorotuksesta


EK rummuttaa palkkaratkaisujen siirtämistä työpaikkatasolle. Näin yritykset voivat suhdanteessa sopeuttaa joustavammin toimintansa tuotannon vaihteluihin.

EK:n mielestä yrityskohtaisessa mallissa toteutuu paremmin myös työntekijän etu, koska se palkitsee hyvästä työstä ja kohdistaa korotukset sinne, missä on eniten tarvetta. Nykyään palkansaajista jo 80 prosenttia  on työehtosopimusten määrittelemien yrityskohtaisten palkkaratkaisuiden piirissä.

– Työehtosopimusten kautta on totuttu ohjaamaan valtaosaa palkankorotuksista. Sopimusten ylittävät korotukset ovat säännöllisesti jääneet hyvin pieniksi. Esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna meillä on yrityspuolella paljon pienemmät mahdollisuudet jakaa henkilökohtaisia palkankorotuksia, EK:n asiantuntija Niilo Hakonen sanoo.

Hakosen mukaan tämä on pääsyy siihen, että  Suomessa palkkatyytyväisyys on heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa.

– Henkilökohtaisia palkankorotuksia jaetaan jo muutaman vuoden takaista enemmän, mutta vielä aivan liian vähän. Palkkatyytymättömyyttä aiheuttaa henkilökohtaisten korotusten puuttuminen. On vain haavekuvaa, että joskus vielä minulle.

– Vientialalla on uusia palkkamalleja käytössä. Siellä on nähty selvä yhteys siihen, miten työ ja tuottavuus paranevat palkitsemisen myötä ja myös työtyytyväisyys. Finanssi ja rahoitusalalla on kehitetty omapalkkakeskustelumallia, joka on suosittu Ruotsissa.

Tanskassa painotus on yritysten omissa palkkaratkaisuissa. Euroopan työolotutkimuksessa työelämän laatu on Hakosen mukaan Tanskassa arvioitu Euroopan parhaaksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hallituksen päätös parafiinisesta dieselöljystä sai Yrittäjät ja SKAL:n takajaloilleen: ”Yllätysläpsäisy dieseliä käyttävien poskelle”

    2. 2

      Ruotsissa hallitus julkaisi ylijäämäbudjetin ensi vuodelle

    3. 3

      Fiva huolestui asuntolainojen matalista marginaaleista – ”Yli 30 vuoden asuntolainoja on onneksi erittäin vähän”

    4. 4

      Budjetin hintalaput julki: Keskiluokan verot kiristyvät, bensavero nousee

    5. 5

      Stockmannin asiakas osti 600 eurolla vaatteita, ei saanut muovi­kassia ilmaiseksi – ”Varakkaampien ei kuulu joutua maksamaan samoja pikku­juttuja kuin muiden?”

    6. 6

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    7. 7

      Finanssivalvonta: Asuntolainojen ehdot löystyneet, pankkien pidettävä huolta kannattavuudestaan

    8. 8

      Päivittäistavarakauppa: Alkoholin myynti kääntyi laskuun

    9. 9

      Kymen Sanomat: Mielenilmaus pysäytti konttiliikenteen Stora Enson terminaalissa Kotkassa – Posti kiistää

    10. 10

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    3. 3

      Budjetin hintalaput julki: Keskiluokan verot kiristyvät, bensavero nousee

    4. 4

      Stockmannin asiakas osti 600 eurolla vaatteita, ei saanut muovi­kassia ilmaiseksi – ”Varakkaampien ei kuulu joutua maksamaan samoja pikku­juttuja kuin muiden?”

    5. 5

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    6. 6

      Asiantuntijat hämmästelevät Sauli Niinistön ideaa auttaa asuntojen hinta­romahduksesta kärsiviä: suo olisi loputon

    7. 7

      Keskisuuri yritys joutui härskin vedätyksen uhriksi – 440 000 euroa sujahti kielitaidottoman espanjalaissiivoojan tilille

    8. 8

      PAU vihjaa uudesta työtaistelusta: ”Postin uusin viesti ei takaa kenellekään mitään”

    9. 9

      Näin kova brexit iskisi Suomen ja Britannian kauppaan – autojen tuonti voi loppua kokonaan

    10. 10

      Sylvi Torvista, 82, sapettaa eläkeläisten kohtelu: ”Mihinkään ei voi lähteä, pitäisi olla syömättä tai jättää lääkkeet ostamatta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    3. 3

      Näin maksaminen korteilla ja verkossa muuttuu lauantaina – ”Minkään ei tulisi viikonlopun aikana räjähtää”

    4. 4

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    5. 5

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    6. 6

      Älä vain unohda pin-koodiasi – pankkikortin magneettiraita poistuu sunnuntaina käytöstä

    7. 7

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    8. 8

      Posti palkkaa satoja uusia vuokra­työn­tekijöitä noin 8,90 euron tunti­palkalla – PAU: ”Ei tällaista ole ennen tehty näin massiivisessa mitta­kaavassa”

    9. 9

      Pekka jakaa postia yön selässä alle 10 eurolla tunti – yhteiskunta tukee yli 500 eurolla kuussa: ”Eihän näistä saisi oikein edes puhua”

    10. 10

      13 000 ”tunnolliselle” suomalaiselle yllätys: veroja räpsähti takaisin tilille – verottaja kertoo miksi

    11. Näytä lisää