Tilastot hämäävät: Nuorisotyöttömyys luultua vähäisempää - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tässäkö totuus? "Nuorelle työttömyys voi olla lomaa"

Nuorisotyöttömyyden kasvusta ollaan huolissaan, mutta nuorten työttömyystilanne ei ole niin synkkä, kun tilastot antavat ymmärtää. Oikeasti se ei ole juuri muuta väestöä pahempaa, ja vain pieni osa on todellisessa syrjäytymisvaarassa. Osalle työttömyys voi tutkijan mukaan olla jopa lomaa. Moni nuori ei myöskään ole valmis ottamaan mitä tahansa työtä.

1.11.2011 6:01 | Päivitetty 1.11.2011 9:11

Nuorisotyöttömyystilastot ovat karua luettavaa. Tilastokeskuksen syyskuun tiedot paljastivat, että 15–25-vuotiaiden työttömyysaste oli lähes 17 prosenttia eli noin joka kuudes on vailla työtä. 

Osuus tuntuu hurjalta, vaikka se ei ole lähelläkään esimerkiksi syvästä työttömyydestä kärsivän Espanjan lukemia.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä huomauttaa, että tilastojen suoraviivainen lukeminen ei anna tilanteesta oikeaa kuvaa.

Tilastokeskus kirjaa työttömiksi kaikki, jotka ilmoittavat olevansa työttömiä ja haluavansa töihin. Työvoimatoimistoihin työttömiksi työnhakijoiksi oli ilmoittautunut 27 000 nuorta eli 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

– Vajaat kymmenen prosenttia koko ikäluokasta on työttömänä. Ei se osuus ole niin huikea kuin helposti halutaan sanoa, Myrskylä sanoo.  

Myrskylän mukaan se joukko on vielä pienempi, joka on oikeasti vaarassa pudota kelkasta. Nuorten työttömien joukossa on paljon vaihtuvuutta ja suurimmalla osalla työttömyysjaksot ovat väliaikaisia.

– Nuorista aika harva putoaa pitkäaikaistyöttömyyden puolelle.

Pitkäaikaistyöttömäksi luokitellaan ne, joiden työttömyys venyy yli vuoden pituiseksi.

Periaatteessa pääsykokeisiin keskittyvien tai opiskelijoiden ei kuuluisi saada työttömyyskorvausta, mutta Myrskylä arvioi näitäkin joukkoon mahtuvan.

Työttömyysjakso onjoillekin lomaa

Nuorisotutkimuksen professori Helena Helve Tampereen yliopistosta kertoo, että nuorten tilanteet ja työhön liittyvät asenteet vaihtelevat hyvin paljon.

Kouluttautuneilla nuorilla on enemmän vaihtoehtoja, eivätkä he välttämättä koe lyhyitä työttömyysjaksoja ahdistaviksi.

Helve on tutkinut Lapissa talvisesonkina työskenteleviä nuoria. He luottivat siihen, että pätkän jälkeen ilmaantuu jossain vaiheessa töitä jostain muualta. Nämä nuoret mielsivät työttömyysjakson lähinnä lomaksi, jolloin on aikaa kavereille, harrastuksille ja matkustelulle.

– Moni näistä nuorista oli yrittäjäperheiden lapsia, joilla on tavallaan yrittäjähenki. Monet ovat matkustelleet paljon, he ovat kansainvälisiä nuoria.

Helven mukaan on nähtävissä heikkoja signaaleja myös siitä, että nuorten suhtautuminen työelämään on muuttumassa. On olemassa nuoria, jotka eivät enää arvosta normaalina pidettyä siirtymää koulutuksesta työelämään. 

– Heille materiaaliset arvot eivät ole enää yhtä tärkeitä. He ovat valmiita elämään toisenlaista elämää, Helve sanoo.

Nämä nuoret saattavat ajatella paljon luonnon säilymistä ja omaa osuuttaan siinä. Monet opiskelijat suhtautuvat työhön eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet, eivätkä välttämättä edes halua elinikäistä työpaikkaa. 

Työttömyysvoi periytyä

Toki on myös niitä nuoria, joille tulee pitkiä työttömyysjaksoja ja jotka ahdistuvat niistä. Näillä nuorilla on usein vähän koulutusta ja vaihtoehtoja.

– Työttömyys syö heidän itsetuntoaan, Helve sanoo.

Tutkimusten mukaan erityisen suuri vaara pudota yhteiskunnan ulkopuolelle on niillä, joiden vanhemmat ovat työttömiä.

Nuoret tottuvat kotona siihen, ettei työssä käydä, ja työelämässä tarvittavia taitoja saattaa puuttua.

Pekka Myrskylän mukaan kaikkein suurimmassa putoamisvaarassa ovat huostaanotetut nuoret, jotka täysi-ikäisiksi tultuaan jäävät täysin tyhjän päälle.

Mikä tahansatyö ei kelpaa

Helven mukaan jotkut nuoret voivat olla myös kranttuja eli mikä tahansa työ ei kelpaa. Vaikka nuoret usein vastaavat nuorisobarometreissä olevansa valmiita ottamaan minkä tahansa työn mieluummin kuin olevansa työttömänä, näin ei aina ole.

Todellisuudessa moni ei Helven mukaan ole valmis ottamaan työpaikkaa esimerkiksi vanhainkodista, jossa joutuisi vaihtamaan vanhusten vaippoja.

– Halutaan valita sellaisia työpaikkoja, joissa saa miellyttäviä kokemuksia, ja joissa työ ei ole raskasta.

Myös nuorten ammattihaaveita vaivaa usein epärealistisuus. Media-, kulttuuri- ja taidealat vetoavat, vaikka työllistyminen niille on hyvin hankalaa. Nuoret saattavat viettää turhauttavia välivuosia odotellessaan pääsyä haaveidensa opiskelupaikkaan.

Helve toivoisi, että nuorten ammatinvalinnanohjauksessa käytäisiin enemmän läpi realistisia työnkuvia ja työllistymismahdollisuuksia. 

Hän ei kuitenkaan pidä hyvänä ajatuksena sitä, että nuoret pakotettaisiin ottamaan mikä tahansa opiskelupaikka vastaan. Jos joutuu opiskelemaan täysin toiveita tai kykyjä vastaamatonta alaa, nuori helposti keskeyttää opinnot.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?