Oma raha

3000 e/kk – onko tämä hyvä palkka?

Julkaistu:

Jos työntekijä tienaa 3 000–4 000 euroa kuukaudessa, niin onko se hyvä palkka? Entä pitäisikö johtajalle riittää 6000–12 000 euroa kuukaudessa? Katso asiantuntija-arviot siitä, mikä on hyvä palkka – riittääkö se sinulle. Entä milloin palkankorotus lakkaa motivoimasta ja isolla palkalla on enää statusarvo?


SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner arvioi vasta julkistetussa Toimistokuukkeli-kirjassaan, että 10 000 euron kuukausitulot ja miljoonan euron omaisuus riittävät täyttämään elämän normaalit tarpeet. Hänen mielestään on järjetöntä maksaa ylettömiä palkkoja.

Taloussanomat kyseli useilta asiantuntijoilta, mikä on hyvä bruttopalkka alaiselle ja johtajalle.

Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo, että palkan riittävyys riippuu omaisuudesta, veloista, lasten määrästä ja asumis- ja muista kustannuksista. Hänestä on loogista, että palkka kasvaa sen mukaan, mitä pidempi ja vaativampi koulutus henkilöllä on. Hänestä tämä motivoi opiskelemaan.

Suomen Yrittäjien johtajan Rauno Vanhasen mielestä kaikki on kiinni tarpeista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan arvioi, että hyvällä palkalla pystyy elämään melko kalliissa yhteiskunnassamme, ja siitä jää perustarpeitten jälkeen käteen sen verran, että voi hankkia jotain itseä piristävää.

SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan mielestä ihmiset peilaavat palkkaansa tulotasoon, johon ovat tottuneet.

– Jos ansaitset 1 500 euroa kuukaudessa ja saat 500 euron palkankorotuksen, psykologinen ja käytännön vaikutus on kova. Jos ansaitset 10 000 euroa, 500 euron lisä ei vaikuta arkeesi mitenkään, Antila sanoo.

Ilman isoja asumiskuluja
3 000 euroa riittää hyvin


Suomessa keskipalkka on noin 3 000 euroa kuukaudessa. Sampo Pankin johtavan neuvonantajan Lauri Uotilan mielestä tämä on kohtuullinen summa normaalista työstä, jossa tehdään normaalipituisia päiviä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hiilamon mielestä 3 000 eurolla voi elää laadukasta ja hyvää elämää, jos henkilöllä ei ole isoja asumiskustannuksia. Myös SAK:n Antila korostaa kulurakennetta.

– Jos on kaksi lasta, iso asuntolaina, autolainaa ja pitkät työmatkat, suuremmatkin kermat hupenevat äkkiä, hän sanoo.

Antila korostaa, että palkalla pitää tulla toimeen. Useimmilla 3 000 euroa kuukaudessa menee elämiseen. Jos mahdollinen yli jäävä raha säästetään tai sijoitetaan eläkevuosia varten tai pahan päivän varalle, kyse ei Antilan mielestä ole ylellisyydestä, vaan toimeentuloturvasta.

Naisten keskimääräinen palkka on noin 2 800 euroa ja miesten 3400 euroa.

– Jos pankkisektorilla työskentelevä, keskimäärin noin 2 600 euroa kuukaudessa ansaitseva nainen saisi miesten keskipalkan, hän olisi varmaan ainakin hetken tyytyväinen, Rinne sanoo.

7 000 euroa voi riittää
johtajankin tarpeisiin


Monen yrittäjien tulot ovat Vanhasen mukaan sangen vaatimattomia, eivätkä useinkaan ylitä palkansaajien ansioita.

– Monet ovat onnellisia ja tyytyväisiä 3 000–4 000 euron tuloilla, hän arvioi.

Pron Rinne ei usko, että aineellisen hyvän hankinnan näkökulmasta tarpeet ovat kovin erilaiset, oli kyseessä sitten palkansaaja tai vaikkapa yli kaksi miljoonaa vuodessa ansaitseva metsäyhtiön toimitusjohtaja.

Uotila arvioi, että asemasta riippumatta perheetön pystyy elämään mukavaa elämää jo 4 000–5 000 euron kuukausipalkalla.

– Hatusta heitettynä sanon, että suomalaisessa hyvinvointivaltiossa 6 000–7 000 euron palkka on aivan hyvä, Vanhanen miettii ja arvioi, että tällä summalla johtajakin voi olla tyytyväinen.

Isolla palkalla
on statusarvo


Vaikka Jugner arvioi, että 10 000 euron kuukausipalkka ja miljoonaomaisuus riittävät täyttämään ihmisen tarpeet, hänelle riittää vähempikin. Hän ansaitsee noin 8 000 euroa kuukaudessa. Iltalehden mukaan hän arvelee savuttavansa jo sillä oman normaalien tarpeiden rajansa.

Pron Rinne ei halua ottaa kantaa johtajan palkkasummaan. Hän sanoo, että hänellä itsellään on pitkään ollut hyvä palkka.

– En voi sanoa, että tarvitsisin lisää rahaa.

Verotietojen mukaan Rinne ansaitsi vuonna 2009 kokonaisuudessaan hieman alle 190 000 euroa. Jos summa jaetaan 12 kuukaudella, kuukausiansiot ovat noin 15 700 euroa.

Sampo Pankin Uotila arvioi, että kuka tahansa saa tarpeensa täytettyä, jos ansaitsee 12 000 euroa kuukaudessa. SAK:n Antila on samaa mieltä.

Kelan Hiilamo sanoo, että palkan noustessa raha menettää merkityksensä kulutusmahdollisuuksien lisääjänä, mutta sillä on statusarvo. Antila puhuu ahneuden kulttuurista. Siinä jättipalkkaiselle ei ole tärkeää, paljonko hän saa, vaan olennaista on, että hän saa aina vain enemmän.

– Kyse ei ole kyse tarpeen tyydyttämisestä eikä rationaalisesta toiminnasta, vaan raha on itseisarvo, Antila sanoo.

Suuren palkan korotus
ei kannusta kauan


Jos 10 000 euroa ansaitsevan johtajan palkka kaksinkertaistuu työpaikan vaihdon yhteydessä, miten uusi summa kannustaa häntä?

– Palkka kannustaa häntä vaihtamaan työpaikkaa. Sen jälkeen vaikutus häviää aika pian, Yrittäjien Vanhanen arvioi.

– Ajatus, että jollakin olisi 10 000 euron kuukausipalkan jälkeen hyödyntämättömiä resursseja tai että hän pystyisi rehkimään vielä aiempaa enemmän, tuntuu mahdottomalta, Hiilamo sanoo.

Myös Antila arvioi, että innovatiivisuus, vastuullisuus tai työn määrä ja laatu eivät parane, vaikka henkilö ansaitsisi 20 000 euroa kuukaudessa tai miljoona euroa palkkoine ja palkkioineen vuodessa.

Haastatellut uskovat, että palkasta riippumatta useimmat pyrkivät tekemään työnsä hyvin.

– En ansaitse lähellekään 10 000 euroa, mutta olen tyytyväinen palkkaani. En kieltäytyisi korotuksesta, mutta en usko, että työni jälki muuttuisi sen vuoksi nykyisestä, sillä teen parhaani jo nyt, Antila sanoo.

Motivoiko johtaminen
vai palkka?


Vanhanen huomauttaa, että markkinataloudessa palkat määräytyvät sen mukaan, millaista osaamista halutaan ja mitä markkinoilla ollaan valmiita maksamaan.

– Ymmärrän ja hyväksyn, että kyvykäs, korkealle tähtäävä henkilö asettaa riman korkealle, hän sanoo.

Suuret ansiot eivät koske vain johtajia. Uotila muistuttaa, että myös monet julkisuuden henkilöt, vaikkapa suuret taiteilijat ja kapellimestarit saavat ansaitusti suuria tuloja.

Uotilan mielestä kohtuuttomiakin palkkoja maksetaan. Hänestä vaikkapa 50 000 euroa kuukaudessa on kohtuuton etenkin, jos johtaja saa sen, suoriutuipa hyvin tai huonosti. Hänestä olisi järkevää, että johtajien peruspalkka olisi pienempi, ja korkeimpiin ansioihin voitaisiin päästä, jos yritys menestyisi hyvin ja johtaja yltäisi tavoitteisiinsa.

Antila huomauttaa, että johtajat eivät yksin saa tulosta aikaan, vaan alaiset tekevät työt.

Poskettomat palkat houkuttelevat Jugnerin mielestä johtajiksi vääränlaisia ihmisiä. Antila ja Hiilamo ovat samaa mieltä. Antila ei usko selitykseen, jonka mukaan suurten yritysten huipulle ei saada
kilpailukykyisiä johtajia, jollei heille makseta huippupalkkoja.

Hyvä tekijä ei aina
ole hyvä johtaja


Palkkahierarkian vuoksi vääriäkin ihmisiä ajautuu johtajiksi.

– Organisaatiossa on taipumus ajautua pätemättömyyden tasolle, Sampo Pankin Uotila sanoo.

Ilmiöstä on kirjoitettu jo 1970-luvulla, mutta se elää vahvasti edelleen. Kyse on siitä, että useimmilla työpaikoilla mahdollisuus selvään tulojen nousuun on kytketty ylenemiseen.

– Hyvä tutkija halutaan palkita ylentämällä hänet tutkimusyksikön johtajaksi, vaikka hän ei välttämättä ole ollenkaan hyvä johtajana, Uotila kuvaa.

Uotilan ja Hiilamon mielestä alaisen pitäisi olla mahdollista saada esimiestään enemmän palkkaa. Vaikkapa hyvän myyntiedustajan tai asiantuntijan panos voi olla paljon merkittävämpi kuin hänen päällikkönsä.

– Pomon työ on lähinnä valmentajan hommaa. Jalkapallojoukkueessakin pelaajilla voi olla parempia palkkoja kuin valmentajalla. Silti myös valmentajan pitää ansaita hyvin, Hiilamo sanoo.

Suomalaiset ovat miltei
Euroopan onnellisimpia


Kelan Hiilamo huomauttaa, että johtamisen pitäisi motivoida johtamisen, ei korkeamman palkan vuoksi. Yrittäjien Vanhasen mielestä työn sisältö ja merkityksellisyys ovat avainasioita.

– Valtaosalle työtä tekevistä on tärkeää, että heidän panoksellaan on jotain merkitystä, hän sanoo.

Mielekkyyden tärkeys tulee esille yrittäjäjärjestön jäsenkyselyistä. Vaikka yrittäjien tulot ovat usein vaatimattomat, monella on selvitysten mukaan suuri kynnys vaihtaa palkkatyöhön. Useimmat yrittäjät edellyttäisivät hyvinkin tuntuvaa tulojen nousua, jotta olisivat valmiita jättämään itsenäisen toimintansa.

Muut tutkimukset tukevat tätä. Hiilamon mukaan niissä on havaittu, että sen jälkeen, kun minimitulot on ylitetty, eikä huoli toimeentulosta ole arkea, onnellisuus ei lisäänny kovin paljon, vaikka ansiot kasvavat.

Uotila muistuttaa, että Suomessa on paljon todella pienillä tuloilla eläviä, ja heidän rahatilanteensa kaipaa kohennusta. Emme siis elä missään paratiisissa. Silti kahdesti vuodessa tehtävässä EU:n komission eurobarometrissa suomalaiset vastaavat jatkuvasti olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

– Suomi on ollut mitalisijoilla vuodesta toiseen. Uusimmassa tutkimuksessa 96 prosenttia suomalaisista oli tyytyväisiä elämäänsä. Olimme Euroopan toiseksi tyytyväisin kansa.

Ykkössijan otti Tanska. Tanskalaisista 97 prosenttia nautti elämästään. Muut kärkimaat ovat Ruotsi ja Hollanti. Uotilasta tämä kannustaa ylläpitämään hyvinvointivaltiota.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    2. 2

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    3. 3

      Sinisilmäinen nainen autteli petollista miesystäväänsä – havahtui todellisuuteen 90 000 euron velkataakan alta

    4. 4

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    5. 5

      Poliittiset pulmat eivät ole iskeneet euron arvoon

    6. 6

      Näin tienasivat yksityisten terveysfirmojen pomot – jättituloja ja 2,8 miljoonan mätkyt

    7. 7

      Lähes jokaisessa luokassa on lapsia, joiden kodeissa ei ole varaa lahjoihin – näin voit muistaa köyhän perheen lasta jouluna

    8. 8

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    9. 9

      Polttoaineen veroruoskassa piilee vaara: ”Ihmiset jättävät ostamatta esimerkiksi lääkkeitä”

    10. 10

      OP-pankilla laajoja häiriöitä: Verkkopalveluita alhaalla, pankkikortit eivät välttämättä toimi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    2. 2

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    3. 3

      OP-pankilla laajoja häiriöitä: Verkkopalveluita alhaalla, pankkikortit eivät välttämättä toimi

    4. 4

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    5. 5

      Kyläkauppias Mauri, 76, myy itsepintaisesti vanhoja elintarvikkeita – Kesko: Toimitukset katkaistiin jo syksyllä

    6. 6

      Lähes jokaisessa luokassa on lapsia, joiden kodeissa ei ole varaa lahjoihin – näin voit muistaa köyhän perheen lasta jouluna

    7. 7

      Sinisilmäinen nainen autteli petollista miesystäväänsä – havahtui todellisuuteen 90 000 euron velkataakan alta

    8. 8

      Polttoaineen veroruoskassa piilee vaara: ”Ihmiset jättävät ostamatta esimerkiksi lääkkeitä”

    9. 9

      Terveystalon Attendo-yrityskauppa sai hyväksynnän KKV:ltä

    10. 10

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osa Veikon Koneen asiakkaista ei ole saanut tavaroitaan – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    3. 3

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    4. 4

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    5. 5

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    6. 6

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    7. 7

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    8. 8

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    9. 9

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    10. 10

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    11. Näytä lisää