Nilkka murtui, saanko kuukauden sairausloman? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Älä ole pois töistä tämän takia

Kun pikkurilli murtuu, onko oikein jäädä pois töistä potemaan? Entä jos on vatsatauti? Tai nilkka murtunut? Lääkärien mukaan sairausloman tarpeen ja pituuden pitäisi riippua ammatista. Nyt niin ei ole. Asiantuntijat kehottavat lääkäreitä luottamaan enemmän potilaiden omaan arvioon, sillä sairauslomien väärinkäyttäjiä on vain pieni vähemmistö.

­

18.9.2011 6:03 | Päivitetty 16.9.2011 17:12

Sairausloman kirjoittamisen pitäisi perustua lääkärin arvioon siitä, miten  sairastunut selviytyy töistään. Äärimmillään sama vamma tai sairaus voi tarkoittaa täyttä työntekoa osassa tapauksista ja pitkää sairauslomaa toisissa.

Monesti lääkärit kuitenkin määräävät täsmälleen saman sairausloman työstä riippumatta. Näin käy, jos lääkäri ei tunne potilaan työtä eikä hänellä ole tietoa joustomahdollisuuksista työpaikoilla.

– Kärjistäen: jos tulee nilkkamurtuma, rakennusmies ja yliopiston englannin kielen lehtori saa yhtä pitkän sairausloman. Se perustuu kategorisesti siihen, että murtuma vaatii niin ja niin kauan parantuakseen. Se aika voisi olla tarpeen jopa ylittää rakennusmiehen tapauksessa ja vastaavasti sen voisi reippaasti alittaa yliopiston lehtorin työssä, Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk sanoo.

Vaatimattomat suolistoinfektiot eivät välttämättä aiheuta sairausloman tarvetta suurimmassa osassa töistä. Tilanne on toinen, jos on elintarvikkeiden kanssa tekemisissä.

– Ääriesimerkki on viulistin tai pianistin pikkurillimurtuma, jonka vuoksi hän on työkyvytön. Minä en tietenkään olisi, Schugk sanoo.

Myös SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo, että sairauslomien tarpeen arviointi tuottaa lääkäreille välillä vaikeuksia.

– Osittain se johtuu siitä, että lääkärien peruskoulutukseen ei työelämätuntemusta juurikaan kuulu.

"Lääkäri luulee potilaantoivovan sairauslomaa"

Suomessa ei ole yleisohjeita siihen, millaisia sairauslomia mistäkin vaivoista pitäisi antaa. Ruotsissa sen sijaan on tehty lista 90 yleisimmästä työkyvyttömyyden aiheuttajasta ja ohjeet sairauslomien määräämiseen. Lista on vastikään käännetty suomeksi, ja Työterveyslaitos kerää siitä paraikaa kommentteja lääkäreiltä.

Schugkin mielestä yksi selittävä tekijä herkästi myönnettäviin sairauslomiin on se, että sairausloma ei ole hoitotapahtuman kummaltakaan osapuolelta pois: ei potilaalta eikä lääkäriltä.

Hän myöntää kuitenkin, että ihmisissä yksilöinä ja työntekijäryhmissä on eroja. Jos sairauslomalaisen työt seisovat sairausloman aikana, se kannustaa palaamaan nopeasti töihin – toisin kuin "liukuhihnatöissä".

–  Ideaalitilanteessa, eli jos työntekijät ovat työhönsä sitoutuneita ja heillä on korkea moraali, he olisivat itse parhaita arvioimaan sairausloman keston, Schugk sanoo.

Työterveyslaitoksen ylilääkärin Juha Liiran mukaan lääkärit käyvät kuitenkin varsin vähän keskusteluja potilaan kanssa siitä, miten potilaat itse arvioivat omaa työkuntoaan.

– Tuntuu välillä siltä, että hoitavilla lääkäreillä on käsitys, että potilas toivoo sairauslomaa, vaikka hän toivoo hoitoa, Liira sanoo. 

Vähemmistö käyttääsairauslomia väärin

Mehiläisen kehitysjohtajan Kari-Pekka Martimon mukaan nykyisin on alettu entistä enemmän keskustella siitä, että ihmisen omaa arviota selviytymisestään olisi syytä kuunnella.

Martimon mielestä lyhyiden ja satunnaisten sairauslomien "aitouden" pohtimiseen ei kannattaisi panna paljon ruutia.

– Väärinkäyttäjiä on ehdoton vähemmistö. Kehitetäänkö järjestelmää 5 prosentin ehdoilla vai 95 rehellisen prosentin ehdoilla, Martimo kysyy.

Monilla työpaikoilla on mahdollista olla sairauslomalla yhdestä kolmeen päivään omalla ilmoituksella.

Kaikki haastatellut ovat sitä mieltä, että oma ilmoitus olisi hyvä ottaa nykyistä laajemmin käyttöön. Martimon mukaan esimerkiksi metalliteollisuudessa lyhyet poissaolot puolittuivat, kun sairauslomalle sai jäädä omalla ilmoituksella.

– Lääkärintodistuksissa on se ongelma, että jos sairausloma kirjoitetaan viikon loppuun, harva tulee perjantaina töihin, vaikka pystyisi, Martimo sanoo.

Viikon sairauslomaomalla ilmoituksella?

Ruotsissa omalla ilmoituksella voi sairastaa viikon, mutta ensimmäinen sairauspäivä on palkaton ja loppuajalta saa 80–90 prosenttia palkasta.

Aiemmin päivän karenssia ei ollut, sairausajan palkan maksoi sairausvakuutus eikä sairauslomalla ollut takarajaa. Kun karenssi otettiin käyttöön, takaraja poistui ja työnantajat tulivat maksajiksi, sairauspoissaolot vähenivät selvästi.

Nykyisin Ruotsissa ollaan vähemmän sairauslomilla kuin Suomessa.

Pitäisikö vastaava käytäntö omaksua myös Suomessa?

– Työnantajan kannalta se varmaan toisi tervettä omavastuuta ja harkintaa. Se vaikuttaisi semmoisiin tilanteisiin, joissa työmotivaatio ei ole paras mahdollinen, EK:n Schugk sanoo.

Hänen mukaansa työpaikalla kuin työpaikalla 20 prosenttia työntekijöistä vastaa 80 prosentista sairastamisesta.

Moni työ on sellainen, että sitä voisi periaatteessa tehdä hieman vajaakuntoisenakin. Ongelma vain on se, että työntekijältä odotetaan usein sataprosenttista panosta.

– Sehän on pelkkää harhaluuloa, että olisimme sataprosenttisen tehokkaita koko ajan. Se täytyy hyväksyä, että emme ole koneita, vaan fysiologiset tekijät, elintavat, harrastukset, vuodenajat ja sairaudet vaikuttavat, Kari-Pekka Martimo sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?