Kuinka piensijoittaja voi ostaa Kreikan velkapapereita? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin sinäkin voit sijoittaa Kreikkaan – veronmaksajien piikkiin

Rahoitusprofessori Vesa Puttonen paljasti muutama viikko sitten sijoittaneensa Kreikan valtion velkakirjoihin, joiden tuotto oli sijoitushetkellä 26 prosenttia vuodessa. Puttonen kehui laskun lankeavan veronmaksajille. Pankkien mukaan piensijoittajat ovat jo kyselleet, miten sama onnistuisi heillekin.

4.9.2011 8:05 | Päivitetty 2.9.2011 19:13

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen paljasti muutama viikko sitten sijoittaneensa Kreikan valtion velkakirjoihin ja kultaan.

Puttosta houkutteli Kreikka-sijoitukseen velkapapereiden korkea korko. Kreikan kahden vuoden joukkovelkakirjojen tuottoprosentti oli sijoituksen tekohetkellä kesäkuussa 26 prosenttia, Puttonen sanoi sijoituspalveluyhtiö FIMin Rahan jäljillä -ohjelmassa. Hänen mukaansa eurooppalaiset veronmaksajat maksavat laskun. 

Puttonen uskoo sijoituksen olevan turvallinen, koska euroalueen johtajat ovat sanoneet Kreikan mahdollisen velkajärjestelyn perustuvan vapaaehtoisuuteen.

Valtionlainat tunnetaan instituutiosijoittajien sijoituskohteena. Kuinka yksityissijoittaja pystyy sijoittamaan Kreikan velkapapereihin?

– Soitin suoraan meklarille Sampo Pankkiin, jonka kanssa minulla on aikoinaan tehty sopimus, Puttonen kertoo Taloussanomille.

Puttonen sanoo saaneensa nettitv-haastattelun jälkeen muutamia kyselyjä piensijoittajilta, kuinka Kreikan lainoihin pystyy sijoittamaan. Hän korostaa, että hänen julkisuuteen kertomat sijoituksensa eivät ole sijoitusneuvoja.

– Pitäisikö siitä melkein huolestua, kun tavalliset ihmiset lähettävät sähköpostia ja kysyvät, mistä Kreikka-lainoja voi ostaa. He ovat käyneet turhaan kysymässä osuuspankin tiskiltä, Puttonen kummastelee.

OP-Pohjola-ryhmän kehityspäällikkö Marika Hagelin neuvoo osuuspankkien asiakkaita asioimaan oman sijoitusneuvojansa kanssa.

– Varainhoitoyksiköihimme eri puolella Suomea on tullut yksittäisiä kyselyitä Kreikan lainoista. Erityistä kiinnostusta ne eivät ole herättäneet, Hagelin sanoo.

Hagelinin mukaan valtionlainasijoittajia on ”hyvin vähän” suhteutettuna OP-Pohjolan asiakasmääriin. Lainojen sijoitussummat ovat kymmeniä tuhansia euroa.

Puttonen kertoo ostaneensa Kreikan lainoja noin 70 000 eurolla. Lainan nimellisarvo oli liikkeelle laskettaessa 100 000 euroa, mutta sen arvo on laskenut korkojen noustua jyrkästi.

Kesäkuun jälkeen lainan arvo on laskenut noin neljänneksen Kreikan vakuussotkun takia.

Kreikka-sijoituksen yhteydessä Puttonen sijoitti myös kultaan, jonka pitäisi tasapainottaa riskialtista Kreikka-sijoitusta. Kullan hinta on noussut kesän aikana noin 20 prosenttia.

Valtionlainoja halavan yksityissijoittajan on syytä muistaa, että hän joutuu ostamaan velkapapereita markkinoiden huonoimpaan hintaan. Lisäksi pankit saattavat veloittaa yksityissijoittajilta välitysmaksun.

Erikoisiasijoituskohteita

Puttosella on hyvä tuntuma erikoisiin sijoituskohteisiin. Finanssikriisin synkimpinä päivinä hän sijoitti M-realin velkakirjoihin. Metsäyhtiö joutui maksamaan lainoistaan kaksinumeroista korkoa, kun sijoittajat pelkäsivät sen ajautuvan konkurssiin.

Metsäliiton tukema yhtiö selvisi taloustaantumasta kuitenkin hengissä ja korkosijoittajat saivat rahansa takaisin hyvällä tuotolla.

Puttonen on kertonut etsivänsä markkinoilta ”tupakantumppeja” eli muiden sijoittajien hyljeksimiä sijoituskohteita. Yksi tällainen on Puttosen mukaan pitkään tappiota tehnyt tietoturvayhtiö Stonesoft.

Sen osakekurssi on laskenut vuodessa lähes neljänneksen, mutta kolme vuotta sitten ajoitettu sijoitus olisi vielä 13 prosenttia plussalla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?