Työntekijöistä tehdään jatkuvasti enemmän turvallisuusselvityksiä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tämä tekee työntekijästä vaarallisen

Ketä tahansa ei päästetä siivoamaan lentokenttää tai vaikkapa it-konsultiksi varuskuntaan. Työnantajat haluavat syynätä tarkkaan työnhakijoiden taustat, jos työpaikolla käsitellään arkoja tietoja. Entistä useammasta työntekijästä tehdään nyt turvallisuusselvitys. Lue mitä työnantaja haluaa tietää, mikä tekee työntekijästä vaarallisen.

28.8.2011 6:03 | Päivitetty 26.8.2011 19:43

Yhä useampi työnantaja katsoo mahdollisen työntekijänsä olevan uhka. Uhkia nähdään niin kuntasektorilla, valtion laitoksissa kuin yksityisyrityksissäkin. Pelkona on, että työntekijän mukana katoaa valtionsalaisuuksia tai teollisuustietoa.

Suojeluspoliisin viime vuonna tekemistä perusmuotoisista turvallisuusselvityksistä paljastui merkityksellistä tietoa 2,2 prosentista tapauksista. Merkityksellinen tieto on tietoa, joka on ollut Supon mielestä tarpeen ilmoittaa turvallisuusselvityksen hakijalle eli työnantajalle.

Mitä kaikkea merkityksellinen tieto voi pitää sisällään?

Rikoksella onpitkät jäljet

Laissa turvallisuusselvityksistä on määritelty, mitä tietoja viranomaiset saavat tutkailla turvallisuusselvityksiä tehdessään.

Tarkkailun alla ovat muun muassa poliisiasian tietojärjestelmä, rikosrekisteri tai liiketoimintakieltorekisteri, sakkorekisteri, väestötietojärjestelmä tai ulkomaalaisrekisteriin kuuluva ulkoasianministeriön pitämä viisumiasioiden osarekisteri ja maahantuloedellytysten osarekisteri.

Nuoruuden rötöstelyt eivät paina, jos myöhemmin haluaa hakea vastuullisiin tehtäviin. Alle viisitoistavuotiaana tehdyt rikokset jäävät turvallisuusselvitysten ulkopuolelle kuten myös yli kymmenen vuotta vanhat tiedot.

Täysin vapautunut ei kuitenkaan voi olla, jos on tehnyt rikoksia yli kymmenen vuotta sitten. Jos tietojen käyttäminen on välttämätöntä selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi, vanhatkin rikokset saattavat painaa.

Huhupuheisiin viranomaiset eivät luota. Poissa ovat Stasi-ajat, kun vihjeet ja ilmiannot on suljettu turvallisuusselvityksien ulkopuolelle.

Turvallisuusselvityslain mukaan viranomainen saa käyttää rekisteritietojen tarkistamiseksi myös selvityksen kohteena olevasta henkilöstä muita tietoja, jos tällaisten tietojen käyttäminen on välttämätöntä yksittäistapauksissa.

Ei tyyppi-tapausta

Rekisterien pohjalta ei ole mahdollista tehdä yhteenvetoa tyypillisestä työnhakijasta, joka on potentiaalisesti uhka.

– Minkäänlaista tyyppitapausta on mahdotonta antaa, sanoo ylitarkastaja Mika Susi Supon lausuntotoimistosta.

– Joissakin tehtävissä vaatimatonkin asia saattaa olla merkityksellinen, joissain vastaava asia taas ei välttämättä ole merkityksellinen.

Suden mukaan eri tehtävät, joissa turvallisuusselvityksiä laaditaan, vaihtelevat laidasta laitaan. Esimerkkiryhmäksi hän mainitsee it-konsultit.

Keskeistä turvallisuusselvityksissä on, että työnantaja voi saada selvityksen kohteena olevasta henkilöstä viranomaisrekistereihin sisältyviä tietoja.

– Luonnollisesti aina suoritetaan harkintaa sen suhteen, onko rekistereistä löytynyt tieto olennaista juuri kyseisen tehtävän kannalta, Susi kertoo turvallisuusselvitysmenettelystä.

– Olennaista on muistaa, että Suojelupoliisi ei päätä kenet työnantaja lopulta rekrytoi, vaan harkinta jää aina työnantajalle.

Ennalta ehkäisevätyökalu

Turvallisuusselvitys on työkalu, jonka tarkoituksena on estää epäluotettavien henkilöiden pääsy tehtäviin, joissa he voisivat uhata valtion turvallisuutta tai tärkeää yleistä tai yksityistä etua. 

Laissa turvallisuusselvityksistä sanotaan, että niillä pyritään ennakolta estämään rikokset, jotka vakavasti vahingoittaisivat Suomen sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön, julkista taloutta, yksityisen huomattavan arvokasta liike- tai ammattisalaisuutta taikka kaikkiin näiden etujen suojaamisen kannalta erittäin merkittävää tietoturvallisuutta.

Suomessa turvallisuusselvityksiä tekevät Suojelupoliisi, Puolustusvoimat ja paikallispoliisi.

Supon tekemien tietoturvallisuuteen liittyvien perusmuotoisten turvallisuusselvitysten lisäksi Suomessa tehdään laajoja ja suppeita turvallisuusselvityksiä. Suppeat turvallisuusselvitykset kuuluvat paikallispoliisin kontolle, laajat Supolle.

Laajoja tehdään vain vähän, viime vuonna 77 kappaletta, ja niitä käytetään lähinnä korkeisiin julkisiin tehtäviin pyrkivistä henkilöistä. Laajassa selvityksessä syyniin voivat tulla taloustiedot ja läheisten toiminta.

Suppea tarkoittaa puolestaan vain tilaturvallisuuteen liittyviä turvallisuusselvityksiä. Niiden tarkoituksena on selvittää, voidaanko esimerkiksi siivoojille tai korjaajille järjestää oikeus päästä muun muassa poliisin tiloihin, lentoasemille, ydinlaitoksiin tai varuskuntiin. Viime vuonna suppeita turvallisuusselvityksiä tehtiin 34 070 kappaletta.

Vain selvityksen kohteenhyväksynnällä

Mielivaltaisesti turvallisuusselvityksiä ei voi tehtailla. Niiden tekemiseen vaaditaan aina selvityksen kohteena olevan henkilön hyväksyntä. Paperi ja nopea allekirjoitus, ne riittävät.

Työnantajan tai rekrytoijan pitää hakea turvallisuusselvitystä. Perusmuotoista turvallisuusselvitystä saa hakea mikä tahansa valtion tai kunnan laitos tai yksityinen suomalainen yritys. Työnantajan pitää perustella tiedontarpeensa.

Jokaisella on oikeus saada tieto siitä, onko hänestä tehty turvallisuusselvitys, ja mitä tietoja siihen on käytetty. Vuosittain 10–30 henkilöä käyttää tiedonsaantioikeuttaan. Avaamatta jää kuitenkin Supon oma toiminnallinen tietojärjestelmä.

Turvallisuusselvitysten tekoa valvovat sisäasianministeriön poliisiosasto, tietosuojavaltuutettu sekä laillisuusvalvontaviranomaiset.

Määrä jatkaakasvuaan?

Laki turvallisuusselvityksistä on suhteellisen tuore. Nyt alle kymmenvuotiasta lakia ollaan kuitenkin uudistamassa.

Lain uudistamisen perusteeksi sanotaan, että henkilöstön luotettavuuden varmistamiseksi käytettäviä menettelyjä halutaan uudistaa. Samaan syssyyn paranisivat yritysturvallisuus sekä viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuus.

– Turvallisuusihmiset puhuvat kokonaisturvallisuuden lisääntymisestä, sanoo turvallisuusselvityslakiuudistuksen työryhmän johtaja, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin.

Nykyinen laki turvallisuusselvityksistä astui voimaan 1.9.2002, ja turvallisuusselvitysten määrä on lähtenyt huimaan kasvuun. Esimerkiksi Supon tekemien selvitysten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden 2002 vajaasta 6000 noin 15 000 kappaleeseen.

Osa turvallisuusselvityksistä on tarpeettomia, ja uuden lain on tarkoitus puuttua tähän ongelmaan. Tämä ei tarkoittaisi kuitenkaan turvallisuusselvitysten määrän vähenemistä.

– Osa selvityksistä on päällekkäisiä, mutta en usko, että se tyhjenee siihen. Turvallisuustietoisuus on kasvanut Suomessa, ja meille on tullut uusia kansainvälisiä sopimuksia, lainsäädäntöneuvos Wallin sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?