Loma on ohi, mutta työhön palatessa väsyttää edelleen. Päivät venyvät, ja harrastukset jäävät. Työn sisältö tuntuu täysin turhalta.
Jos tunnistat merkeistä itsesi, saatat olla yksi monista työssään uupuneista.
Lievästä työuupumuksesta kärsii joka neljäs suomalaistyöntekijä. 2,5 prosentilla oireet ovat vakavat. Silti uupumuksen todellinen syy – monesti ongelmat työpaikalla – jäävät edelleen usein huomaamatta.
– Monet myös kokevat, että uupumus peitellään työterveyshuolloissa joksikin muuksi, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kirsi Ahola sanoo.
Uupumuksen syytjäävät usein piiloon
Työuupumustapausten havaitsemista ja niiden määrän seuraamista vaikeuttaa se, että työuupumusta ei luokitella tautiluokituksessa sairaudeksi. Sille ei ole yksiselitteistä määritelmää.
Uupunut saa sairauslomaa yleensä jonkin muun diagnosoitavan oireen, esimerkiksi särkyjen tai masennuksen perusteella. Jos lääkäri toteaa potilaallaan pelkän uupumuksen, ei työnantaja saa Kelalta korvausta sairauspäivärahasta, eikä työnantajan tarvitse maksaa loman ajalta palkkaa.
– Tämä mutkistaa tilastointia ja siksi tapausten määrän arviointi on melko hankalaa, Kirsi Ahola sanoo.
Hän toteaa, että käytännön vuoksi päädytään helposti hoitamaan ongelmien syyn sijaan niiden seurauksia, fyysisiä tai psyykkisiä oireita. Lisäksi ongelman todellinen syy jää piiloon.
– Jos oireiden taustalla ovat työpaikan olot, ja papereihin kirjataan vain oireet, voi työntekijä kokea sen hiukan yksilöä syyllistävänä.
Yhteisen määritelmän laatimisesta ja käytäntöjen tarkistamisen tarpeesta keskustellaan säännöllisin väliajoin, mutta toistaiseksi muutoksia ei ole toteutettu.
Itsetunto heikkenee – uupumuksen merkki
Työssään uupuvia yhdistää usein tunnollisuus, työlle omistautuminen ja kiltteys. Työntekijä ei osaa sanoa liialle työlle ei, tai ei uskalla puuttua ajoissa työpaikan huonoihin työolosuhteisiin. Tyypillistä on, että työntekijä kestää hitaasti hiipivää uupumusta jopa vuosia tarttumatta siihen tai edes myöntämättä ongelmaa.
Lääkärin vastaanotolle tultaessa tilanne on jo useimmiten vakava, sanoo työterveyden ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tanja Vuorela Terveystalosta. Hän näkee vastaanotollaan työssä uupuneita harva se päivä.
– Uupumus on jo jatkunut kauan, ja se on muuttunut esimerkiksi masennukseksi tai muiksi oireiksi.
Selviä burnoutin merkkejä on kolme: kaikenkattava väsymys, joka ei mene pois lomalla tai viikonloppuna, kyynistyvä suhtautuminen työhön sekä ammatillisen itsetunnon selvä heikkeneminen.
Uupumuksenensimerkit
Illalla ei nukuta, yöllä heräilee ja aamulla herää liian aikaisin – aina väsyneenä.
Työpäivät venyvät, joskus myös viikonloppuihin.
Harrastukset jäävät. Samoin sosiaalinen elämä.
Työehtävät junnaavat ja keskittymiskyky on heikko. Isojen ja pienten tehtävien eroa ei enää hahmota.
Ärsyttää ja turhauttaa. Työntekijä suuttuu helposti ja reagoi pikkuasioihin kummallisen vahvasti.
Kun tätä kaikkea on kestänyt jonkin aikaa, alkavat usein myös fyysiset oireet, kuten päänsärky tai vatsakipu, pahimmillaan sydänoireet.
Työpaikoille uusiporkkana puuttumiseen Asiantuntijoiden mukaan paras apu uupumuksen on tunnistaa se ajoissa. Uupumisen ensimerkeistä pitäisi keskustella esimiehen ja työterveyshuollon kanssa ennen kuin työkyky romahtaa. Tärkeätä olisi, että toimitaan, eikä jäädä etsimään syyllisiä, että kenestä tämä johtuu. Työtilanteeseen voi yleensä tehdä muutoksia, Työterveyslaitoksen Ahola sanoo.
Päivän iskusana työpaikoilla ja työterveyshuollossa on varhaisen puuttumisen malli. Vuoden alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos kannustaa työnantajia laatimaan sellaisen yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Jos työpaikalle on laadittu dokumentoidut toimintatavat siihen, miten työntekijän työkyvyn heikkenemiseen puututaan, työnantaja saa ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kuluista 60 prosentin korvauksen. Jos mallia ei ole, korvaus jää 50 prosenttiin.
Mallissa määriteltäviä asioita ovat esimerkiksi, mikä on esimiehen vastuu työkyvystä keskustelemisessa tai miten sairauslomalla olleen työhön paluuta tuetaan.
– Suurilla työpaikoilla näitä on otettu käyttöön jo nykyisin aika mukavasti, ja niistä on todettu olleen hyötyä, Työterveyslaitoksen Ahola arvioi.
Pienillä työpaikoilla tekemistä vielä riittää. Yksi ongelma on, että lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisessä on edelleen puutteita. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2009 -tutkimuksen mukaan alle kymmenen hengen yrityksissä vain 62 prosenttia työntekijöistä on työterveyshuollon piirissä.