Italian velka kasvaa, talouskasvu sakkaa ja tuottavuus junnaa paikallaan. Samaan aikaan saapasmaan asukkaat lököttelevät EU-maiden pisimpiin kuuluvilla palkallisilla lomilla.
Ainakin talouspiiskuri Saksan on silti vaikea syytellä italialaisia laiskottelusta: saksalaisten lomat ovat EU-maiden anteliaimmat yhdessä tanskalaisten kanssa, selviää Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin hiljattain julkaisemasta raportista.
Suomessa lomat ovat unionin keskikastia. Ne jäävät jopa hieman alle EU:n keskitason.Saksalaisella viikko enemmän lomaa kuin suomalaisella
Keskustelu työnteon määrästä Euroopassa on tapetilla velkakriisin jyllätessä. Unionin velkaantuneita eteläisiä maita on ehditty suomia muun muassa liiallisista vapaista.
Saksan liittokansleri Angela Merkel kommentoi velkakriisissä kamppailevien maiden lomailua ja alhaisia eläkeikiä julkisesti viimeksi toukokuussa. Merkel totesi, etteivät lomaoikeuksien erot eri maissa sovi yhteisvaluutta euroon.
– Pitkällä aikavälillä se ei voi toimia, Merkel sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Kommentit herättivät närää Etelä-Euroopan maissa, ennen muuta Kreikassa.
Esimerkiksi eläkeiät ovat Saksassa tiukat, mutta lomien osalta maa on itse varsin antelias. Eurofoundin mukaan Saksassa ja Tanskassa vuotuiset lomat yltävät 30 päivään, kun keskimääräinen palkallinen loma-aika oli vertailumaissa 25,4 päivää.
Italialaiset lomailevat 28 päivää. Kreikkalaiset ja irlantilaiset sen sijaan pitävät vapaata selvästi vähemmän: 23 ja 24 päivää vuosittain.
Suomessa palkallisten vapaiden määrä on 25 päivää, eli työviikon pidempi kuin virolaisen ja työviikon lyhyempi kuin saksalaisen. Lyhyimmät palkalliset vuosilomat saa juuri Virossa ja Kyproksella, molemmissa 20 päivää.
Eurofoundin lomavertailuun on otettu mukaan 15 maata, joista tarvittavat tiedot olivat saatavissa. Vertailu perustuu vuoden 2010 tilanteeseen, ja se on tehty työaikalainsäädännön määrittämien lomaoikeuksien ja kollektiivisesti neuvoteltujen sopimusten pohjalta.
Eurofound huomauttaa, että vertailun luvut ovat suuntaa antavia, sillä muun muassa tiedot työehtosopimuksista eivät ole kaikilta osin saatavilla.
Loma ei mittaa laiskuutta
Eri maiden lomaetujen vertailu on kiinnostavaa, mutta eri talouksien tehokkuutta se mittaa huonosti. Oleellista on tarkastella työntekoa – ennen muuta sitä, mitä työaikana saadaan aikaan, sanoo SAK:n työpolitiikan asiantuntija, kehittämispäällikkö Juha Antila.
Saksan pitkiä lomia selittävät hänen mukaansa maan vahva neuvotteluperinne ja kehittyneet neuvottelujärjestelmät. Ne ovat ylipäätään tyypillisiä maille, joissa lomat ja muut etuudet ovat EU:n vähimmäistasoa paremmat.
– Asioita on kyetty ratkomaan fiksusti, eli yhteisillä päätöksillä on saatu aikaan korkeaa tuottavuutta, kuten Pohjoismaissa ja Saksassa. Juuri korkea tuottavuus on mahdollistanut hyvät edut, hän sanoo.
EU:ssa palkallisen loman minimi on määritelty työaikadirektiivissä. Vuosiloman on oltava vähintään 20 päivää, eli neljä työviikkoa.
– Esimerkiksi Italiassa lomat saattavat olla tätä pidemmät poliittisten päätösten nojalla. Neuvottelukulttuuri on kuitenkin heikko, ja siksi etuuksien taso voi vaihdella poliittisten tuulien mukaan nopeastikin, Antila arvioi.
Eurofound tekee raa’an arvion myös EU-maiden vuotuisesta normaalista kokonaistyöajasta. Vertailu on tehty ottamalla huomioon keskimääräiset työehtosopimuksiin perustuvat työtunnit sekä vuotuinen palkallisten vapaiden määrä.
Tällä tavoin laskettuna eniten työtä tehdään EU:n uusissa jäsenmaissa kuten Romaniassa ja Bulgariassa. Lyhyin vuotuinen työaika on Ranskassa. Muita lyhyiden työaikojen maita ovat muun muassa Saksa, Tanska, Ruotsi ja Italia. Suomen työaika on niin ikään lyhimmästä päästä.
Suomen verrattain lyhyt vuotuinen työaika on ollut esillä muun muassa keskustelussa työurien pidentämisestä. EK:n väistynyt puheenjohtaja Sakari Tamminen ehdotti vuodenvaihteessa, että suomalaisten lomia tulisi leikata tai työaikaa pidentää, jotta työurat saataisiin pidemmiksi. Ehdotus tyrmättiin työntekijäjärjestöissä nopeasti.
Pyhät pidentävät maidenlomaeron viikkoihin
Suomalainen saa lain mukaan jokaiselta työkuukaudelta 2,5 päivää lomaa työskenneltyään yhtäjaksoisesti vuoden. Vuotuisten lomapäivien määrä yltää siis 30:een. Lomia laskettaessa työpäiviksi luetaan kuitenkin myös lauantait, toisin kuin monissa muissa maissa. Eurofoundin raportin laskenta on harmonisoitu viiden päivän työviikon mukaan, jolloin lomapäivien määräksi tulee 25.
Kun pyhäpäivät luetaan mukaan, suomalaisen vapaat yltävät 34 päivään vuodessa. Samoin ruotsalaisen. Vapaata on silti edelleen yli viikon vähemmän kuin saksalaisella.
Saksalaisille ja tanskalaisille kertyy lomaa pyhineen 40 päivää, eli yhteensä kahdeksan viiden päivän työviikkoa. Romaniassa vapaata on vähiten, 27 päivää. Ero eri maiden vapaissa on näin laskettuna yli kahden viikon mittainen.
– Olemme hyvää kastia, tulkitsee työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöjohtaja Tarja Kröger suomalaisten vapaita.
Kröger toteaa, ettei Eurofoundin raportti näytä täysin paikallisia työehtosopimuksia. Esimerkiksi Suomessa valtion virkamiehien ja eduskunnan virkakunnan lomat ovat tavallisten palkansaajien lomia pidemmät. Virkamiehille kertyy lomaa 3 päivää kuukaudelta.
Vertailu ei myöskään kerro, kuinka paljon lomaa todellisuudessa pidetään. Moni pätkä- tai projektityöläinen ei käytännössä pääse kunnon lomalle. Lisäksi erityisesti Pohjois-Euroopassa kulttuuriin kuuluu olla koko ajan tavoitettavissa ja tehdä töitä myös lomalla.
– Tällainen työ ei näy tilastoissa missään, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.Hän vastaa toimittajan puheluun lomaltaan.
Eurooppalainen lomien hyväosainen
Vaikka EU-maissa lomaerot ovat mittavat, unionikansalainen voi olla asemaansa tyytyväinen. Lomat ovat lakisääteiset ja maailman mittakaavassa anteliaat.
Yhdysvalloissa laki ei velvoita antamaan työntekijälle palkallista lomaa lainkaan. Lomasta sovitaan työnantajien ja työntekijöiden kesken.
Yhdysvaltain työministeriön tuoreen tilaston mukaan 91 prosentilla yksityisen sektorin kokoaikatyöntekijöistä on oikeus palkalliseen lomaan. Erot lomaoikeuksissa ovat kuitenkin suuret. Korkeimmassa tulokymmenyksessä lomaan on oikeus 90 prosentilla, alimmassa tulokymmenyksessä 38 prosentilla.
Konsulttiyhtiö Mercerin vuoden 2009 vertailussa yhdysvaltalaisen tyypilliseksi loma-ajaksi laskettiin 15 päivää. Lyhyin loma oli kiinalaisella, jonka loma ylsi 10 päivään.
Erilaisesta laskutavasta johtuen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellä esitettyjen EU:n sisäisen vertailun lukujen kanssa.
Palkallisten vapaapäivien vuotuinen määrä EU-maissa ja Norjassa
Saksa 30
Tanska 30
Italia 28
Maiden keskiarvo 25.4
Tsekki 25
Suomi 25
Ranska 25
Hollanti 25
Norja 25
Iso-Britannia 24,6
Irlanti 24
Kreikka 23
Slovakia 21,2
Romania 21
Kypros 20
Viro 20
Lähde: Eurofound /EIRO