Jos tämä velkaantuminen ei lopu, tulee vaikeuksia

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalaisten asuntovelat ovat kasvaneet 120 prosenttia vuosina 2002–2010. Pankinjohtajat vakuuttavat, että suomalaiset eivät ole ylivelkaantuneita. Mutta he myöntävät, että vaikeuksia on luvassa, jos kehitys jatkuu. Nopean lisävelkaantumisen kausi on saatava päättymään, sanoo asiantuntija.
Asuntokuntien velat ovat reaalisesti kaksinkertaistuneet vuodesta 2002 vuoden 2010 loppuun, Tilastokeskuksen tuoreesta tilastosta ilmenee.

Samalla tarkastelujaksolla asuntovelat ovat kasvaneet peräti 120 prosenttia.

Tulot eivät ole kasvaneet velan tahdissa. Aikavälillä 2002–2009 suomalaisten velat kasvoivat reaalisesti 88 prosenttia. Samanaikaisesti käytettävissä olevat rahatulot kohosivat vain 22 prosenttia.

Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat eivät huimasta velan kasvusta huolimatta pidä suomalaisia ylivelkaantuneina.

– Suomalaisten asuntovelan kasvu vastaa yleismaailmallista kehitystä. Meillä tilanne on kuitenkin paljon parempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Suomessa velkaantumisen taso ei ole käytettävissä oleviin tuloihin nähden hälyttävä, Nordean Kotitaloudet-yksikön johtaja Juha Kari sanoo.

– Tiedossamme ei ole erityisiä negatiivisia tekijöitä, jotka tulisivat romahduttamaan asiakkaiden maksukyvyn, pankinjohtaja Risto Pehkonen Helsingin OP Pankista toteaa.

Vaikka pankinjohtajat eivät halua puhua ylivelkaantumisesta, he myöntävät, että nopean velkaantumistahdin olisi syytä hidastua.

– Asuntovelan määrän huima kasvu on vakava, negatiivinen ilmiö. Jos kehitys jatkuu, vaikeuksia on luvassa, OP:n Pehkonen pelkää.

Samoilla linjoilla on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.

– Nopean lisävelkaantumisen kausi on tärkeätä saada nyt päättymään. Odotettavissa onkin asuntojen hintakehityksen muuttuminen maltillisemmaksi. Alueelliset erot Suomessa tulevat kyllä jatkossakin olemaan suuria.

Asunnonostaja
on kärsimätön


Suomalaisilla oli asuntovelkaa viime vuonna yhteensä 72 miljardia euroa. Kahden viime vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen koko oli noin 108 500 euroa. Suunnilleen puolet lainoista oli suuruudeltaan yli 100 000 euroa ja noin neljäsosa yli 150 000 euroa. Luvut ovat Finanssialan keskusliiton toukokuussa ilmestyneestä selvityksestä.

Velan ottoon 2000-luvulla ovat kannustaneet talouden kasvu, historiallisen alhainen korkotaso, pankkien tarjoamat pitkät laina-ajat, omarahoitusosuuden vaatimusten lasku ja asuntojen hintojen rakettimainen nousu.

Isoja lainoja otetaan isompia asuntoja varten.

– Asunnonostajat ovat ehkä kärsimättömämpiä tilan hankinnassa. Perinteinen yksiö-kaksio-kolmio-ajattelu on väistynyt, Pehkonen arvioi.

Pitkissä laina-ajoissa
vähemmän joustoa


Ensiasunnon hankinnasta keskimäärin 80 prosenttia on rahoitettu lainalla. Kaikkien kahden viime vuoden aikana ostettujen asuntojen kohdalla luku on 71 prosenttia.

2000-luvulla otettujen asuntolainojen laina-ajat ovat olleet pitkiä.

Kahden viime vuoden aikana otetuissa asuntolainoissa sovittu takaisinmaksuaika oli keskimäärin 17,8 vuotta. Tyypillisin laina-aika oli 20 vuotta. 25 vuoden laina-aika oli lähes yhtä yleinen.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas pitää pidentyneitä laina-aikoja pääosin myönteisenä asiana.

– Kotitalouksien kannalta on järkevää, että asuntovelkaan ei oteta liian tiukkoja maksuaikoja. Tällöin muusta kulutuksesta ei jouduta tinkimään niin paljoa. Takaisinmaksun jaksottaminen aiempaa pidemmälle aikavälille on tuonut korkeamman asumisen tason useamman ulottuville.

Pitkäksi sovittu laina-aika tarkoittaa toisaalta myös vähemmän joustoa.

– Jos asuntovelkaa on otettu maksukykyä venyttämällä ja laina-aikaa on alun perin kaavailtu kovin pitkäksi, pelivaraa on vähän lainanhoitokulujen kasvaessa, varoittaa pankinjohtaja Pehkonen.

– Lyhyempi laina-aika antaa joustoa asuntoluotolliselle. Jos hoitokulut kasvavat, laina-aikaa voidaan pidentää ja pitää kuukausimenot näin ennallaan.

Suomessa laina-ajat eivät kuitenkaan ole venähtäneet tolkuttoman pitkiksi. Finanssikriisin jälkeen uusien asuntoluottojen laina-ajat ovat jopa hitusen lyhentyneet.

– Laina-ajat ovat järkiintyneet. Suomalaiset eivät missään vaiheessa haksahtaneet 60 vuoden laina-aikoihin ruotsalaisten tavoin. Kyllä se 30 vuotta on suomalaisten asuntolainojen ehdoton maksimiaika, Hypo-pankin varatoimitusjohtaja Ari Pauna kiittelee.

Korkotason nousuun
on varauduttu


Samaan aikaan kun velkaa on otettu enemmän, korkomenot ovat pysyneet ennallaan tai jopa laskeneet. Vuonna 2010 suomalaisten maksamat korkomenot pienenivät 30 prosenttia edellisvuodesta.

Nyt korkojen odotetaan ottavan suunnan ylöspäin. Miten käy asuntovelallisen, jos korkotaso nousee merkittävästi? Nordean Kari ei näe syytä huolestumiseen.

– Asuntoluototuksessa asiakkaan lainan hoitokyky lasketaan kuuden prosentin korkotason mukaan. Tällaisessakin tilanteessa lainanottajalle on jäätävä riittävästi rahaa muihin menoihin.

– Kuuden prosentin korkotasoon on vielä pitkä matka, kun yleisesti asuntoluototuksessa käytetty 12 kuukauden euribor on nyt hiukan yli kaksi prosenttia, Kari huomauttaa.

Samaa mieltä on myös OP:n Pehkonen. Hänen mukaansa korkotason nousuun on varauduttu jo pitkään.

Ilmakunnas uskoo kotitalouksilla olevan hyvin aikaa sopeutua korkotason muutokseen, sillä asuntolainan lyhentäjien rasitus kasvaa vähitellen.

Avioero
suurin riski


Vaikka Hypo-pankin Pauna ei keskimäärin pidä suomalaisia liian velkaantuneina, hän kantaa huolta lapsiperheistä ja nuorehkoista kahden hengen asuntokunnista, joille on suhteessa keskittynyt paljon velkaa.

– Tässä segmentissä arki on monella tapaa haastavaa, ja avioeroon päätyminen on tavallista. Ero on suurin riski asuntolainan hoidon kannalta, varatoimitusjohtaja muistuttaa.

Pauna kiittelee hallitusohjelmassa esitettyä tavoitetta selvittää takausmallia, jolla autetaan työttömäksi jääviä, vakavasti sairastuneita tai yritystoiminnan konkurssin kokeneita omistusasuntonsa säilyttämisessä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    3. 3

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    4. 4

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    5. 5

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    6. 6

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    9. 9

      Kommentti: Mistä kaikille kauppakeskuksille riittää asiakkaita?

    10. 10

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää