Katso paljonko pomo tekee töitä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Katso paljonko pomo tekee oikeasti töitä

Julkaistu: 20.6.2011 6:02, Päivitetty 17.6.2011 22:38

Tekevätkö pomot oikeasti niin pitkää työpäivää kuin sanotaan? Ainakin isoja palkkoja perustellaan osin pitkillä päivillä. Vai onko kyseessä pelkkä myytti? Asiantuntijan mukaan keskiportaan pomot ovat pahimmassa puristuksessa, eivätkä pitkät päivät näy heidän palkassaan niin hyvin kuin ylimmällä johdolla. Katso paljonko pomo tekee töitä.

Suurin osa keskiportaan esimiehistä paiskii töitä 40–50 tuntia viikossa.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tutkittiin yritysten ylimmän ja keskiportaan johtajien työaikoja. Esimiehet erikokoisista ja eri aloja edustavista yrityksistä arvioivat itse todellisen työaikansa, mukaan lukien kotona ja matkalla tehtävät työt.

Kaksi kolmesta suomalaisesta keskijohdon esimiehestä tekee töitä 40–45 tuntia viikossa. 46–50-tuntista viikkoa tekee lähes joka viides. Alle 40 tunnissa töistään selviää joka kahdeksas.

Yli 50-tuntiset viikot eivät ole vain ylimmän johdon rasite: keskiportaalla vähintään 51 tuntia tekee säännöllisesti 6 prosenttia. (Katso tarkemmat luvut jutun lopusta.) 

Töitä voisisiirtää alaisille

Keskijohdon tehtävänä on huolehtia yhteyksien kulkemisesta hierarkian eri suuntiin. Se merkitsee kokouksia ja palavereja ja vie väistämättä aikaa. Lisäksi keskiportaalla on omat asiantuntijatehtävänsä.

Suomen Ekonomiliiton kehitysjohtajan Anja Uljaan mukaan keskijohdolle on Suomessa sälytetty poikkeuksellisen paljon sisältöön liittyviä tehtäviä. Työkuormaa voisi usein keventää siirtämällä osa niistä alaisille.

Suomalaisen keskijohdon asema ei ole hääppöinen myöskään taloudellisesti.

– Keskijohdon vastuu, puun ja kuoren välissä oleminen ja pitkän päivän tekeminen eivät välttämättä tule palkassa esiin niin hyvin kuin voisi, Uljas sanoo.

Uljaan mukaan keskiportaan johtajien palkat ovat selvästi pienempiä kuin heidän eurooppalaisilla kollegoillaan.

Vankinaväliportaalla

Johtajan rooli tuo mukanaan vaikutusmahdollisuuksia, selkeän työroolin ja palkitsevia sosiaalisia verkostoja – ainakin hierarkian ylimmillä tasoilla.

– Ylimmässä johdossa tehdään keskijohtoa selvästi enemmän työtunteja, mutta siellä on myös eniten työn imua ja voimavaroja, psykologian professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Työn imu on työuupumuksen vastakohta. Kun työssä on imua, ihminen on energinen, kokee työn iloa ja pitää omaa työtään tärkeänä.

Ennen kaikkea korkeimmissa asemissa työ antaa tekijälleen paljon: työhön uppoudutaan ja sille omistaudutaan. Keskiportaan esimiehillä on vähemmän liikkumavaraa. Etenkin mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat heikommat kuin yläportaalla.

Keskijohtokunniaan

– Ohuiden organisaatioiden yletön ihannointi tyhmentää organisaatioita, Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Tomi Hussi lataa.

Hussi kuvaa keskiportaan osaa linkkirooliksi. Toisaalta keskiportaan pitäisi välittää ylemmän johdon agendaa omille työntekijöilleen, ja toisaalta kiteyttää työntekijäportaan ajatukset ylemmälle portaalle vietäväksi.

Tiedonkulun ja päätöksenteon kannalta keskiportaan johdolla on siis olennainen rooli.

– Tämä on aika päinvastainen ajattelutapa suhteessa vallitsevaan normiin. Viimeiset 20 vuotta on jyllännyt ajatus, että organisaatioiden pitäisi olla mahdollisimman ohuita, Hussi sanoo.

– Keskijohto on ainoa porukka, joka on otettu tulilinjalle.

Uudet esimiehet huipullenäkemystä hakemaan

Hussin mukaan eräs keskiportaan johdon suurimmista haasteista on opetella samaan aikaan sekä ihmisten johtamista että hallintoa.

Asiantuntijan siirtyessä ensimmäisen portaan johtotehtäviin, hallinnolliset velvoitteet lävähtävät hänen silmilleen. Samaan aikaan pitäisi olla taitava ihmisten johtamisessa.

Perinteisellä urapolulla edetään asiantuntijatehtävistä omien rahkeiden ja tilaisuuksien mukaan askel kerrallaan ylöspäin. Hussi on innostunut ajatuksesta, että esimiesuran alkuvaiheessa haettaisiin oppia organisaation huipulta.

Osallistumalla strategiseen suunnitteluun tuore esimies saisi uusia valmiuksia työhönsä.

– Keskijohdolla on operatiivisessa ohjaamisessa keskeinen rooli. Olisi hyödyllistä, että keskijohdolla olisi laajempi perspektiivi organisaatioon omakohtaisena kokemuksena linjavetojen valmistelusta.

Esimiesten viikoittainen työaika:

♦ alle 40 viikkotyötuntia: ylin johto 6 % ja keskijohto 12 %♦ 40–45 viikkotyötuntia: ylin johto 39 % ja keskijohto 65 %♦ 46–50 viikkotyötuntia: ylijohto 32 % ja keskijohto 17 %♦ 51–60 viikkotyötuntia: ylin johto 21 % ja keskijohto 5 %♦ 61 tai enemmän viikkotyötunteja: ylin johto 3 % ja keskijohto 1 %

Lähde: Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos