Köyhä kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tämän takia köyhä kuolee 12 vuotta aiemmin

Julkaistu: 13.6.2011 6:01, Päivitetty 10.6.2011 22:10

Vaikka rahalla ei voi ostaa onnea, niin paremman terveyden sillä saa. Pientuloiset ovat sairaampia kuin hyvätuloiset. Tulojen suuruus ja sosiaaliluokka näkyvät myös suoraan elämän pituudessa. Katso mikä köyhää vaivaa ja miksi hän kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas.

Hyvätuloinen suomalainen elää 12 vuotta köyhää pidempään. Hyvin toimeentuleva ja koulutettu osaa arvostaa terveyttään, ja sen vaaliminen on hänelle keskeinen asia, määrittelee projektipäällikkö Tuulia Rotko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Terveysmainonta ja -kampanjointi puhuttelevat hyvin toimeentulevia suomalaisia.

– Asioiden kaatuessa päälle ja kärjistyessä, ei terveys ole päällimmäisenä mielessä, Rotko kuvaa heikosti toimeentulevien tilannetta.

Halvalla eläminenhankaloituu

Tuoreimman tulonjakotilaston mukaan Suomen tuloerot pienenivät vuonna 2009 jo toista vuotta peräkkäin. Tästäkin huolimatta Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannele Sauli kertoo, että köyhät ovat köyhtyneet suhteellisesti entistä rajummin ja rikkaat rikastuneet nopeammin. Köyhän ja keskituloisenkin välinen ero on venähtänyt merkittävästi.

– Halvalla eläminen vaikeutuu koko ajan, koska yhteiskunta muuttuu, myös vaatimukset sekä koulutuksen että osaamisen merkitys kasvaa. Tietyistä kulutustuotteista on tullut liki elämisen elinehtoja, esimerkiksi puhelimesta tai tietokoneesta. Eikä kaikilla suinkaan ole varaa ostaa tietokonetta, sanoo Sauli.

Duunariei ymmärrä

Pääväylältä putoavat potevat tuki- ja liikuntaelinsairauksia, alkoholismia ja mielenterveysongelmia. Vielä työelämässä olevia vaivaavat tyypilliset elintapasairaudet: diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit.

Elintapasairaudet ovat toki parempiosaistenkin riesa, mutta he hakeutuvat varhaisessa vaiheessa hoitoon ja saavat sairauden hallintaan.

– Hyvin toimeentulevalle ja koulutetulle tarjolla olevat vaihtoehdot ovat köyhien ulottumattomissa, Rotko viittaa muun muassa yksityisiin lääkäriasemiin.

Hyvätuloiset saavat huonotuloista parempaa hoitoa sepelvaltimotaudin hoidossa. Rotkon mukaan lääkärit eivät tätä väitettä mielellään myönnä, mutta asiasta on olemassa tutkittua tietoa.

– Lääkäri ja koulutettu potilas puhuvat samaa kieltä ja ymmärtävät toisiaan. Sen sijaan duunari ei ymmärrä, mitä lääkäri puhuu eikä osaa vaatia tarvittavaa hoitoa.

Suomessa tuottavuusajaa terveyden edelle

THL:n Rotko suomii suomalaista yhteiskuntaa: kilpailukyky ja tuottavuus ovat arvokkaampia kuin suomalaisten terveys. Näiden asioiden nimissä tehdään päätöksiä, jotka ruokkivat eriarvoisuutta. Tuloerot edesauttavat väistämättä terveyserojen kasvua.

– Köyhä ei osaa tai jaksa miettiä terveysasioita. Eikä hänellä ole ylimääräistä rahaa liikuntapalveluihin. Hän ostaa halvinta eikä terveellisintä ruokaa.

Rotkon syyttävä sormi osoittaa myös työnantajien suuntaan. Hänen mielestään useiden matalapalkka-alojen työoloissa on parantamisen varaan, kuten elintarviketeollisuudessa. Kun työntekijästä ja hänen työhyvinvoinnistaan pidetään sekä fyysisesti että psyykkisesti huolta, hän ei putoa työmarkkinarattailta köyhyysrotkoon.

– On vain työantajan halusta kiinni, että työntekijöillä on hyvät työolosuhteet.

Nuoret yhäsairaampia

Suomen sijoittumista Euroopan terveyskartalla ei voi kehua. Vain Itä-Euroopan maiden ja Saksan lukemat ovat Suomea heikommat.

Suomalainen 65-vuotias mies voi odottaa elävänsä terveenä vielä 8 vuotta. Islannissa vastaava luku on 13.

Suomessa pienituloiset pitävät yleistä terveydentilaansa huonona tai erittäin huonona keskimäärin neljä kertaa useammin kuin hyvätuloiset. Nuorten tilanne ei näytä juurikaan ruusuisemmalta. He eivät ole niin terveitä kuin yleisesti ajatellaan, sillä pitkäaikaista sairautta potee lähes joka kymmenes nuori.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?