Näin sinkku häviää pelin

Yksinelävien määrä kasvaa perheitä nopeammin. Myös sossun luukulla sinkut ovat yliedustettuina. Yksinelävä joutuu ottamaan ison riskin, sillä vaara pudota köyhyysloukkuun on moninkertainen perheisiin verrattuna. Asiantuntijoiden mukaan yksinelävät tarvitsisivatkin nykyistä enemmän apua. Nyt he ovat jääneet lapsiperheiden jalkoihin.

6.6.2011 6:02 | Päivitetty 6.6.2011 12:36

Työtön ja yksinelävä mies, häntä poliitikkojen pitäisi puheissaan muistaa. Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan heillä menee pariskuntia kehnommin, sillä kahden työssäkäyvän talous on huomattavasti tukevammalla pohjalla.

– Yksinelävien elinkustannukset ovat korkeammat, ja he saavat helposti eriarvoista kohtelua, esimerkiksi verotuksessa, Suomen yksinelävät ry:n puheenjohtaja Raija Eeva sanoo.

– Yksinelävillä menee köyhyyden ja pienituloisuuden suhteen niin huonosti, että heitä pitäisi ajatella yhtenä ryhmänä. Heidän köyhyytensä on kaikissa ikäluokissa valtavan korkea, myös keski-ikäisten parissa, hän sanoo.

Kelan johtavan tutkijan Mikko Niemelän mielestä osasyy yksinelävien köyhyyteen on yhden palkansaajan varassa eläminen. Sairaus tai työttömyys voi romahduttaa yksineläjän talouden yhdessä yössä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 30 prosenttia yksinasuvista tienaa alle 1100 euroa. Sinkkuopiskelijoiden lisäksi joukossa on muun muassa eläkeläisiä, työttömiä sekä pitkäaikaissairaita.

Yksinasujista varsinkin miehillä menee huonosti. He saavat naisia useammin toimeentulotukea.

Yksinasuvien miesten yliedustus toimeentulotukitilastoissa johtuu osaltaan työmarkkinoiden muutoksesta. Aikaisemmin esimerkiksi sekatyömiehiksi ja hanslankareiksi työllistyneet matalasti koulutetut jäävät nyt kokonaan ilman töitä, sillä entistä useampaan työhön vaaditaan tutkinto.

Heikossa asemassa ovat yksinhuoltajat, jotka putoavat niin ikään helposti köyhyysrajan alapuolelle.

– Toisaalta jos miettii lapsiperheitä, niin varsinkin yksinhuoltajien köyhyysriskit ovat suuria. Yksi yhteinen tekijä suurelle köyhyysriskille on se, että kotitaloudessa on vain yksi tulonsaaja, Niemelä sanoo.

”Sosiaalivirastossaasioivat yksinelävät”

Yksinasujien ahdinko on havaittu myös Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Viraston asiakkaista 78 prosenttia on yksinasujia.

– Kyllä meidän asiakaskunnassa painottuvat yksinasuvat ihmiset. Yhteiskunnassa puhutaan paljon lapsiperheiden puolesta. Haluaisin esittää myös sen, että yksinasuvia on paljon ja heistä puhutaan vähän. Molempien perusnormit kaipaavat päivittämistä, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston taloudellisen ja sosiaalisen tuen päällikkö Leila Palviainen sanoo.

Palviainen viittaa toimeentulon vähimmäismääriin, joka ihmisen on vähintään saatava, jotta perustoimeentulo on turvattu.

Palviainen ei lämpene ajatukselle siitä, että lapsilisiä ei jatkossa huomioitaisi toimeentulotukiharkinnan yhteydessä. Nyt Kelan myöntämä lapsilisä on leikannut toimeentulotukea, sillä se on huomioitu tulona. Palviaisen mielestä korotus olisi niin suuri kädenojennus lapsiperheille, että myös yksinelävien toimeentulotukea tulisi samaan aikaan korottaa.

– Meidän asiakaskuntamme on niin yksinasujapainotteinen, että se ei olisi tasapuolista asiakaskuntaamme ajatellen, Palviainen sanoo.

Hän muistuttaa, että toimeentulotuen saajat eivät välttämättä saa senttiäkään lisää rahaa, vaikka tuleva hallitus korottaisikin perusturvaa. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi työmarkkinatuen, asumislisän ja toimeentulotuen yhdistelmällä elävän kasvanut työmarkkinatuki leikkaa kuntien myöntämän toimeentulotuen määrää.

Parituksestaköyhyyspolitiikkaa?Yksinelävät ry:n Raija Eevaa risoo pätevän sinkkututkimuksen puute. Yksinelävät ovat entistä suurempi osa väestöstä, mutta Eevan mukaan tutkimusten ja politiikan perheoletus estää pätevän tiedon tuottamisen.

Hän muistuttaa, että kaikessa keskustelussa yksinelävät ja perheelliset asetetaan etuineen napit vastakkain, vaikka esimerkiksi perheitä ja maahanmuuttajia tai vanhusten etuuksia ei samalla tavalla rinnasteta toisiinsa.

Kelan Niemelän mielestä osasyy ongelmaan on yksinelävien määrän lisääntyminen, johon kansallinen järjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan riittävästi.

Tuoreimpien tilastojen mukaan yksinelävien määrä kasvaa edelleen toisin kuin perheiden määrä. 

– Muun muassa avioerot sekä individualismin kasvu ovat vaikuttaneet yksinasumisen lisääntymiseen. Yksinasuvia varten meillä ei ole kauhean hyviä järjestelmiä. Sitä on vaikeaa sanoa, että pitäisikö olla, Niemelä sanoo.

Niemelän mukaan esimerkiksi keski-ikäisiä yksineläviä ei juuri ollut niihin aikoihin, kun nykyistä järjestelmää luotiin.

– Jos joku jakaa taloudellista riskiä kotitaloudessa, niin se on aina parempi. Tietynlainen köyhyyspoliittinen toimi voisi olla se, että yritetään parittaa sinkkuja keskenään, Niemelä naurahtaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?