Vääntö kesälomasta stressaa ja tulehduttaa työpaikan - Oma raha - Ilta-Sanomat

Varo lomahuijausta töissä

Julkaistu: 25.5.2011 7:01, Päivitetty 25.5.2011 12:11

Lomalla ei ole pakko tehdä töitä eikä kesälomaa tarvitse siirtää talveksi, vaikka pomo niin vaatisi. Muun muassa näissä asioissa voidaan tietämättömiä huijata työpaikalla. Mutta eräässä asiassa työntekijäkin voi olla väärässä; onko kaikilla oikeus saada lomarahaa? Katso mitä voit vaatia ja mihin sinun pitää suostua.

Kesäloma on odotettu vuoden kohokohta, mutta sitä voi latistaa loma-aikaa tai -palkkaa koskeva vääntö työpaikalla.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia edustavan SMKJ:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen kertoo, että heille tulevista lomatiedusteluista useimmat koskevat lomapalkkaa. Hänen mukaansa lomapalkka ei voi määräytyä pelkästään peruspalkan mukaan, vaan provisio pitää ottaa huomioon.

– Lomapalkan laskemisessa määritellään lomaltamääräytymisvuodelta keskikuukausiansio ja se maksetaan loma-ajalta, hän kertoo.

SMKJ:n jäsenistä viisi prosenttia saa pelkkää provisiopalkkaa, mutta lukuisten muiden palkasta osa on provisiota, joten myynti- ja markkinointiväelle kysymys on olennainen.

Lomaraha eli lomaltapaluuraha aiheuttaa niinikään eripuraa. Yleensä se on puolet vuosiloma-ajan palkasta, mutta ei aina. Sopimussihteeri Raimo Hoikkala Palvelualojen ammattiliitosta PAM:sta sanoo, että lomaraha ei ole lakisääteinen.

– Työntekijöillä on usein harhakuva, että lomaraha tulee automaattisesti. Näin ei ole, sillä laissa asiasta ei puhuta mitään.

Jos työpaikkaa ei sido yleissitova tai yrityskohtainen työehtosopimus tai asiasta ei ole sovittu esimerkiksi työsopimuksella, lomarahaa ei Hoikkalan mukaan tarvitse maksaa. Esimerkiksi puhelinpalvelussa työskentelevät tai kosmetologit voivat jäädä ilman tätä lisää.

Kaikki eivätsaa kesälomaaAmmattiliittojen edustajien mukaan vuosilomalaki on selkeä, mikä vähentää siitä koituvia vakituisia työntekijöitä koskevia ristiriitoja. Ekonomiliitto Sefen pääneuvottelija Tage Lindberg sanoo, että pätkätyöntekijöiden lomakohtelu sen sijaan on selkeä ongelma.

– Pätkätyöläisillä ei usein ole lomaa ollenkaan. Pätkä jatkuu pätkällä.

Voi olla, että pätkien päätteeksi työnantaja maksaa kertyneet lomapäivät rahana. Halutessaan pätkätyöläinen voi ehkä jossain vaiheessa pitää lomaa omalla kustannuksellaan.

Myös työpaikan vaihdos voi jättää työntekijän ilman lomaa.

– Jos vaihtaa työpaikkaa kevään korvalla tai alkukesästä, työntekijälle voi tulla pitkä pätkä ilman lomaa, Lindberg huomauttaa.

Lomanmääräytymisvuosi alkaa huhtikuun alussa. Vuosilomaa kertyy 2,5 päivää jokaista työssäolokuukautta kohti tai 2 päivää, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden tai työsuhteen päättyessä jatkunut alle vuoden.

Miksi äidit ja isätsaavat aina heinäkuun?

Loman ajankohta aiheuttaa vääntöä monella työpaikalla. Syyt voivat johtua sekä työantajasta että työntekijöistä.

Sopimusalavastaava Jarkko Pehkonen Ammattiliitto Prosta sanoo, että työnantajan pitää hyvissä ajoin tiedustella, milloin työntekijät haluavat pitää lomansa ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan noudattamaan toiveita.

– Takaraja on, että loma pitää olla tiedossa 14 vuorokautta ennen sen ensimmäisen jakson alkua. Sen jälkeen aikaa ei enää voi muuttaa.

Periaatteessa on siis mahdollista, että työnantaja voi vahvistaa työntekijälle heinäkuun puolivälissä, että saat pitää lomasi elokuussa.

Pehkosen mukaan käytännössä tuollainen ei oikein ole mahdollista, koska yrityksessä on varmasti jo muita jäämässä lomalle aikaisemmin ja vapaiden kierto pitää olla jo selvillä.

Viime kädessä työnantaja määrää, milloin kukin on lomalla. Pehkonen huomauttaa, että työnantaja ei voi toteuttaa kaikkien toiveita. Tämä aiheuttaa kränää monella työpaikalla, mistä osoituksena ovat vilkkaat keskustelut verkossa.

Vastakkain ovat usein lapsiperheet ja sinkut tai lapsettomat pariskunnat. Useimmat päiväkodit ovat kiinni heinäkuussa ja pienten lasten vanhemmat parjaavat lapsettomia, joiden on juuri tuolloin tungettava lomalle.

Sinkut puolestaan ihmettelevät, että miksi perheellisille tarjotaan aina parhaat loma-ajat ja heille vain jämäviikkoja. Työnantajia syytetään esimerkiksi epäoikeudenmukaisuudesta tai suosikkien lellimisestä.

Lomaa ei saa pätkiäilman hyvää syytä

Kesälomakausi on toukokuusta syyskuuhun. Lindberg kertoo, että toisinaan työt ovat sellaisessa vaiheessa, että työnantaja saattaa ilmoitusluonteisesti kertoa, että pidetään kesälomat helmikuussa.

– Tuollainen on aika hankala ja ikävä juttu, hän sanoo.

Työnantaja voi tarjota porkkanaksi lisää lomapäiviä, jos työntekijä suostuu pitämään lomansa muulloin kuin kesällä. Lindberg sanoo, että ehdotukseen ei ole pakko suostua.

Joillakin aloilla kuten virvoitusjuomateollisuudessa työehtosopimuksessa voi lukea, että loma voidaan pitää muulloinkin kuin lomakaudella, jos työntekijä ja työnantaja sopivat asiasta. Myös joillakin muilla kausiluontoisilla ajoilla kesälomakausi voidaan määritellä poikkeavasti.

Lähtökohta on, että työntekijä saa halutessaan pitää lomansa yhtäjaksoisesti. Työnantajalla on oikeus vastoin työntekijän toiveita pätkiä lomaa, jos se töiden takia on välttämätöntä.

– Yhtäjaksoista lomaa pitää silti olla vähintään kaksi viikkoa, Pehkonen sanoo.

Esimerkiksi neljän viikon loman pätkimiseen yhteen kahden viikon jaksoon ja kahteen viikon mittaiseen jaksoon pitää hänen mukaansa olla painavat perusteet.

Lomaa ei tarvitsekatkaistaJos työnantajalle tulee pakottava tarve muuttaa jo sovittua loma-aikaa, hänen on korvattava siitä työntekijälle aiheutuvat kulut. Tällaisia voi tulla vaikkapa ostetusta lomamatkasta tai lapsen hoidosta.

Lomalle jo lähteneellä ei ole velvollisuutta olla työnantajan tavoitettavissa. Vaikka töissä tulisi kiireellinen tilanne, hän voi jatkaa lomaansa rauhassa.

– Vuosilomalain mukaan työnantajan on rangaistavaa pitää työntekijää töissä loman aikana, PAM:n Hoikkala sanoo.

Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia siitä, että työntekijä keskeyttää lomansa ja tulee töihin. Tällöin on syytä myös sopia, milloin ja miten lomapäivät korvataan työntekijälle.

Pron Pehkonen arvioi, että suomalaiset ovat varsin rationaalisia ja lojaaleja työnantajalleen ja pyrkivät neuvottelemaan sopivan ratkaisun ennalta arvaamattomissa tilanteissa.

Esimerkiksi energia-ala kärsi viime kesänä myrskytuhoista.

– Valtava työmäärä yllätti kesken kuumimman lomakauden, mutta hyvin työt saatiin hoidetuksi, Pehkonen sanoo.

Työtä ei tarvitsetehdä lomalla

Moni lukee työsähköposteja ja vastaa työkännykkäänsä lomallaan. Sefen Lindberg arvioi, että työasioiden hoito laiturin nokalla on työnantajan määräyksestä tai työpaikan kulttuurin painostamana vähäisempää kuin luulisi.

Ihmiset saattavat kuitenkin vapaaehtoisesti kurkkia työsähköpostejaan kännykästään tai vastailla työpuheluihinkin lomallaan.

Syynä voi olla työasioiden kiinnostavuus tai tietoisuus siitä, että jotkut asiat on helpompi hoitaa ajallaan kuin antaa niiden kasautua myöhemmin hoidettaviksi. Myös halu pitää asiakkaista huolta voi olla motiivina.

– Myyntityössä, joka perustuu pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen on vaikea kieltäytyä auttamasta tärkeää yhteistyökumppania. Jos asiakkaalla on ongelma tai hän tarvitsee vaikkapa tärkeitä tavaroita, hänelle ei auta sanoa, että palataan asiaan syksyllä. Tuolloin ei todennäköisesti enää tarvitse palata, SMKJ:n Häkkinen sanoo.

Ennen lomakauden alkua työpaikoilla pitäisi keskustella, miten työt ja sijaisuudet hoidetaan. Asiantuntijoiden mukaan työtehtävät pitäisi organisoida siten, että vain ehkä korkein johto on velvollinen puuttumaan työasioihin lomalla. Jos muutkin joutuvat hoitamaan työasioita lomallaan, olisi hyvä, että työpaikalla olisi sovittu pelisäännöt ja loma-ajan korvaukset.