Neljä tarinaa: Näin minusta tuli liian vanha töihin

Julkaistu:

Voit olla liian vanha, vaikka eläkeikään olisi 20 vuotta. Viidenkymmenen vuoden ikä on töissä selkeä rajapyykki – ja jo 45 vuoden jälkeen alkavat merkit ikäsyrjinnästä näkyä. Asiantuntijan mukaan työnantajien puheet vanhempien työntekijöiden huonosta työkyvystä tai vanhentuneesta osaamisesta ovat pelkkiä tekosyitä. Lue neljän työntekijän – Hannan, Tapion, Maritan ja Eevan – rankat tarinat ikäsyrjinnästä.
Työelämässä vallitsee suuri paradoksi. Yhteiskunnan eliitti paasaa työurien pidentämisen puolesta, mutta kukaan ei halua ikääntynyttä töihin. Mitä vanhempi työnhakija, sitä varmemmin hänet sivuutetaan.

– Ikärasismi on ehkä yhtä suurta kuin muukalaisvastaisuus. Hyvätkään tekijät eivät saa työtä, kun syntymäaika selviää. Monet jättävätkin sen ja valokuvansa pois ansioluettelostaan, kertoo henkilöstövuokraukseen keskittyneen Seniorivälityksen partneri Mauri Koskenniemi.

Kaikki voi olla hyvin niin kauan, kun työntekijä vanhenee vakituisessa paikassaan. Kupla puhkeaa, jos yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin tai päättää ulkoistaa osan toiminnoistaan. On tavallista, että tällöin karsitaan etenkin vanhimpia työntekijöitä.

Myös pitkä poissaolo kuten vuorotteluvapaa voi olla alku työpaikan menetykselle. Irtisanominen voi koittaa esimerkiksi vuosi töihin paluun jälkeen. Voi olla, että irtisanotun tilalle palkataan henkilöä sijaistanut työntekijä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

"Ei kiitos kypsässä
iässä olevia"


Mitä enemmän ikää on, sitä vaikeampaa on uuden työn löytäminen. Tutkija Anna Pärnäsen tuoreesta Jyväskylän yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta ilmenee, että nuorten suosiminen on yleistä.

”Ei kiitos kypsässä iässä olevia” on tuttu lause Koskenniemelle. Seniorivälitys omistaa myös henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneen Control Henkilöstöpalvelut -yhtiön.

– Kahdenkeskisessä keskustelussa työnantajat saattavat sanoa asian hyvinkin suoraan. Valistuneet eivät sano ääneen, jotta eivät rikkoisi lakia, Koskenniemi kertoo.

Työmarkkinoilla vanhuus iskee varhain. Stakesin muutaman vuoden takaisessa Työllistymisen esteet -tutkimuksesta ilmenee, että jo yli 40-vuotias työtön saattoi arvioida ikänsä haittaavan työllistymistä.

– 45 vuotta alkaa olla ikäpyykki, mutta 50 vuotta on selkeästi raja, jolloin iästä tulee taakka, Koskenniemi sanoo.

Keski-Uusimaa-lehti kertoi alkuviikolla että ikäihmisiä halutaan hotellitöihin. Jutun mukaan Majatalo Onnelan johtaja Martti Merosella on kokemusta ikäihmisten palkkaamisesta. Maanantaina hän oli ottanut töihin 60-luvulla syntyneen.

Hanna, 53: ”Työnsaanti vaikeutui
viisikymmenvuotispäivän lähestyessä”


Hanna jäi työttömäksi vuonna 2004. Yritys, jossa hän oli työskennellyt 29 vuotta, irtisanoi hänet.

– Olin varaston toimistonhoitaja. Varaston toiminta ulkoistettiin: varastomiehet ja minä saimme lähteä.

Työttömäksi jäädessään Hanna oli 46-vuotias. Työnsaanti on ollut vaikeaa.

– Mitä lähemmäs 50 vuotta tulin, sitä vähemmän työpaikkoja tarjottiin. Nyt viisikymppisenä töitä on tarjolla yhä vähemmän.

Hanna on 13-vuotiaasta lähtien tehnyt toimistotöitä. Hän on ollut lähetti, lähettien esimies ja hoitanut koti- ja ulkomaan maksuliikennettä myynti- ja ostoreskontrassa. Ennen irtisanomistaan hän huolehti tavaroiden vastaanottopapereista, varastoinnista ja laskutuksesta.

Toimistotöihin Hanna ei ole enää päässyt. Hänet raakataan jo heti, koska hän on käynyt vain kansalaiskoulun. Hanna sanoo, että nykyisin pilipalipaikkoihin vaaditaan koulutusta. Hänen mukaansa lähettienkin pitää olla vähintään tradenomeja.

– Yhdessäkin toimistossa vaadittiin, että palkattavan pitää olla ylioppilas. Tytöstäni tulee vuoden kuluttua ylioppilas, jos hän menisi suoraan tekemään kyseistä työtä, hänellä olisi kyllä sormi suussa.

Hanna on ottanut töitä, joita on saanut. Ensiksi hän meni tyttärensä kouluun keittiöapulaiseksi.

– Ruuan laitosta minulla oli kolmen lapsen yksinhuoltajaäidin kokemus.

Kun koulu loppui, pestikin loppui. Hänet työllistettiin ja hän työskenteli hoitoapulaisena puoli vuotta vanhusten palvelutalossa. Uusi työllistämistyö oli kotikaupungin työterveyskeskuksessa, missä Hanna hoiti potilasarkistoja ja välinehuoltoa. Hän viihtyi ja olisi halunnut jatkaa, mutta työ päättyi seitsemän kuukauden kuluttua.

Hanna on osallistunut työttömille tarkoitettuun koulutukseen, mutta pitää niitä leikkikouluina.

– Niillä opetetaan, miten pukeutua työhaastatteluun, vaikka kaikki osallistujat ovat sen ikäisiä, että varmasti tietävät itsekin.

Hanna on hakenut ”tosi monia” paikkoja ja on myös vuokratyöfirman listoilla. Työnantajien tylyys harmittaa, sillä hakemuksiin ei usein edes vastata.

Hän arvioi, että työnsaanti ei ainakaan helpotu.

– Tuntuu paskamaiselta.

Hanna on terve ja hän haluaisi tehdä töitä. Työ olisi tärkeää myös toimeentulon kannalta.

– Saan 480 euroa kuukaudessa käteen. Maksan siitä 170 euron vuokran omavastuuosuuden, puhelinlaskut, ruuat ja muut.

Vielä Hanna saa 151 euroa kuukaudessa toimeentulotukea, koska nuorin lapsi asuu vielä hänen kanssaan. Tytär täyttää syksyllä 18 vuotta, mikä muuttaa tukea.

Jos Hanna roikkuu 65-vuotiaaksi asti tyhjän panttina, hän tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Hänelle itselleen tämä tarkoittaa jatkuvaa köyhyyttä. Hän arvioi, että hänen eläkkeensä aikanaan vastaa hänen nykyisiä tulojaan.

Tapio, 56:”En ikinä ajatellut,
että minulle kävisi näin”


Tapio oli kansainvälisen ympäristöalan yrityksen it-päällikkö Suomessa. Osasto vastasi Suomen tietotekniikasta ja tuki yhtiön Norjan, Ranskan, Kiinan ja Korean toimintoja.

Yrityksen omistaja muuttui useaan kertaan ja ”kupletin juoni” vaihtui aina omistajan mukaan. Lopulta firma myytiin amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle. Yhtiö sai Pariisiin uuden it-johtajan, joka oli mieltynyt ulkoistamiseen.

Tuolloin it-osastolla työskenteli enää kaksi henkilöä, Tapio ja hänen alaisensa. He olivat 10 vuotta tehneet töitä yhdessä, ja homma sujui.

– Syksyllä 2009 saimme kuulla, että meitä ei tarvita.

Tapio oli ollut kolme vuotta luottamusmiehenä. Hän arvioi, että se saattoi vaikuttaa tilanteeseen.

Kaksikko ryhtyi taistelemaan. Liitot sopivat asian ja Tapio sai korvauksia laittomasta irtisanomisesta. He olivat vedonneet myös liikkeen luovutus -pykälään, mutta kyseinen kohta raukesi. Työkaveri jäi korvauksitta. Tapion mielestä firmassa käytettiin tilapäisiä ihmisiä, joiden töitä hänen alaisensa olisi voinut hoitaa.

– Olin enemmän katkera hänen puolestaan kuin omasta puolestani. Hän on vähän päälle 40-vuotias yksinhuoltajanainen, jolla on isot velat niskassa.

Katkeruus on ajoittain hiipinyt Tapioonkin.

– Olen syntynyt 1955. Jos olisin syntynyt vuotta aiemmin, olisin eläkeputkessa. Nyt en ole, mutta en myöskään kelpaa mihinkään.

Tapion irtisanomisaika päättyi viime vuoden helmikuussa.  Hän kertoo lähettäneensä 60 tai 70 hakemusta, mutta edes haastattelukutsua ei ole tullut.

– Mihin ammattitaitoni on voinut hävitä?

Tapio on ollut atk-alalla 20 vuotta ja puolet ajasta hän on ollut päällikkö. Omasta mielestään kaikki tyssää ikään ja siihen, että hänellä ei ole akateemista loppututkintoa it-alalta.

– Nuori johtaja ei uskalla palkata vanhempaa töihin, sillä tämä saattaa tietää jotain enemmän kuin hän itse. Hän voi myös kertoa työpaikan nuorille, että nämä saavat huonoa palkkaa.

Tapio on koulutukseltaan laskentamerkonomi. Hän kummastelee koulutodistusten painottamista ja kertoo itse työaikanaan törmänneensä siihen, että esimerkiksi sähkötöihin vaadittiin vähintään opistoinsinöörin koulutusta, vaikka työssä pärjäsi teknikon taidoilla. Kun tehtävään palkattiin insinööri, tämä kyllästyi pian ja lähti.

– Reaalielämän ja johdon näkemykset eivät vastaa toisiaan.

Kotonaolo on nöyristänyt. Tapio sanoo, että palkka ja tehtäväkin ovat jo sivuseikkoja; kunhan vain pääsi töihin.

Työttömyysaikanaan Tapio on päivittänyt tietojaan ja osallistunut kolmeen rekrytointiohjelmaan, mutta hänestä kiinnostunutta työnantajaa ei ole löytynyt. Hänen mukaansa kokemukseen ei haluta satsata.

–Välillä olen epätoivoinen ja masentunut. Vaikka kuinka yritän, mikään ei auta.

Tapio on aina tehnyt töitä ja paiskinut pitkiä päiviä. Hän on hyvässä kunnossa ja tarvittaessa pystyy venymään. Töissä ollessaan hän ei ikinä olisi uskonut, että hänelle kävisi näin.

– Olimme tärkeitä, sillä yritys oli asiantuntijaorganisaatio ja hyvin riippuvainen atk:sta.

Marita, 63: ”Koulutin toisen –
hän sai jatkaa, minä en”


M arita työskenteli suuryrityksessä, jossa jatkuvasti käyty yt-neuvotteluita eri osastoilla ja yksiköissä. Hänen omassa yksikössään oli lähes vuosittain yt:t ja väkeä poistettiin aina vanhemmasta päästä. Viimeiset neuvottelut olivat sekavat ja kestivät yli vuoden. Niitä seurasi organisaationmuutos. Viime vuoden lopulla Marita irtisanottiin.

– Kautta linjan vanhimmat ja eniten sairastaneet saivat lähteä.

Marita oli asiantuntija hyvässä asemassa. Hänellä on alempi korkeakoulututkinto ja 30 vuoden työkokemus. Itseään Marita kuvailee moniosaajaksi. Hän hallitsee tietotekniikan, on opettanut sitä ja paljon muutakin nuoremmilleen ja on saanut useita tunnustus- ja ideapalkintoja.

Viimeinen vuosi oli jatkuvan epävarmuuden vuoksi ikävä ja koko tiimin henki oli Maritan mukaan karmea. Marita joutui kouluttamaan tehtäväänsä itseään yli 20 vuotta nuorempaa henkilöä, joka oli vasta otettu hänen kollegakseen.

– Hänellä ei ollut likimainkaan sitä pätevyyttä ja kokemusta, joka minulla oli. Oli katkeraa kouluttaa, kun tiesin, että joka tapauksessa toinen meistä lähtee.

Maritan irtisanomisperuste oli tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä töiden uudelleenjärjestely.

– En näe mitään muuta syytä kuin iän.

Maritan mielestä osa hänen ikäisistään on väsähtäneitä, eivätkä halua oppia uutta. Hän kertoo itse olleensa aina hanakka kouluttautumaan.

Vaikka hän on aktiivinen vapaa-aikanaankin, hän olisi mieluusti ollut töissä. Hän kaipaa työhön liittyviä onnistumisen kokemuksia.

– Olen tehnyt mahtavan uran tuossa yrityksessä, mutta silti minut irtisanottiin.

Iän korostaminen raivostuttaa. Marita tuntee, että hänellä on vastassaan voima, jota vastaan tuntuu olevan turha taistella. Hän on hakenut monia paikkoja. Useat ovat olleet äitiyslomansijaisuuksia ja muita määräaikaisuuksia.

– Vaikka minulla on työntekoon kaikki edellytykset, en ole saanut yhtään haastattelukutsua.

Marita on kehittänyt itseään ja aikoo seuraavaksi käydä yrittäjäkurssin, jotta voi saada pienyrittäjän lisätuloa eläkkeeseensä. Hän on liittynyt myös Seniorivälitykseen.

Marita olisi mieluusti jatkanut töissä 68-vuotiaaksi. Hän olisi halunnut kerryttää eläkettään ja saada velkansa maksetuksi.

– Miksei minun annettu jatkaa vielä pari vuotta ja jäädä kunniakkaasti eläkkeelle, hän ihmettelee.

Eeva, 66: "Olin kuin
sirkushevonen”


Eevan ura mediassa taittui fuusioon ja lamaan. Hän sai uuden työpaikan tuoreesta yrityksestä, mutta jäi toistamiseen työttömäksi vuonna 1995 yrityksen taloudellisten vaikeuksien takia.

– Vuoden 2000 alussa 55-vuotiaana sain naapurikaupungista alani töitä kahdeksi viikoksi. Rupeama venyi ja roikuin firmassa seitsemän vuotta löyhässä hirressä.

Asiantuntijana työskennellyt Eeva teki sijaisuuksia. Niiden välillä oli toisinaan viikon, parin työttömyysjaksoja.

– Onneksi vakituiset olivat paljon kipeinä ja pitivät lomia.

Vuosien varrella yrityksessä avautui vakituisiakin paikkoja, mutta niitä ei Eevalle annettu.

Eeva nautti työstään, työpaikastaan ja työkavereistaan. Hän teki kaikkea, mitä suinkin osasi, ja venyi tarvittaessa ylitöissä.

– Olin kuin sirkushevonen, kun torvi törähti, olin aina innokas lähtemään hommiin.

Epävarmuus rassasi silti. Esimiehen kanssa asiat eivät aina sujuneet ja Eevasta oli nöyryyttävää, että hän joutui naukumaan itselleen kuuluvia lisiä. Samaan aikaan häntä pelotti, miten hän pärjäisi taloudellisesti, jos työt loppuisivat, kun ikääkin karttui koko ajan. Tunnin työmatka teki päivistä pitkiä. Lopulta hän sai tarpeekseen.

– Sain kautta rantain kuulla, että pitkä sairausloma, jota sijaistin, jatkui. Minulle ei tarjottu tilaisuutta hoitaa sitä. Toinen lapsenlapseni oli tulossa ja muu elämä alkoi tuntua yhä houkuttelevammalta.

Eeva jätti yrityksen, eikä ole katunut . Hän oli pari vuotta ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla, minkä jälkeen jäi eläkkeelle.

– Ihmissuhteita olen kaivannut, hän kertoo.

"Ikääntyneet tuomitaan
väärin perustein"


Suurimmassa ikäsyrjintävaarassa ovat keski-ikäiset pienituloiset toimihenkilötyöntekijät, joilla on alempi keskiasteen tutkinto tai ei koulutusta. Tämä ilmeni Anne Kouvosen tutkimuksessa Syrjintäkokemukset työssä ja työhönotossa jo vuosituhannen alussa.

Sopimusalavastaava Risto Tamminen ammattiliitto Prosta arvioi, että monet syrjityt kuuluvat nykyisinkin tuohon joukkoon.

Tiimipäällikkö Tomi Hussi Työterveyslaitokselta sanoo, että iän merkitys ymmärretään työelämässä laajalti väärin. Ikään liittyviä fysiologisia muutoksia tuijotetaan, vaikka nykyisin yhä harvempi työ on fyysistä ja yhä useammassa työssä kyse on henkisten voimavarojen käytöstä.

Iän karttuessa esimerkiksi sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja näkemyksellisyys kehittyvät. Kokenut pystyy kokematonta paremmin erottamaan, mikä on olennaista.

– Kun mietitään nykypäivän liiketoimintaympäristöä, pitkään työssä olleet ovat aika relevanttia porukkaa. On aikamoinen paradoksi, että ihmiset, joilla olisi paljon annettavaa, nähdäänkin väärien perusteiden vuoksi ongelmana, Hussi sanoo.

Seniorivälityksen Koskenniemen mielestä vanhimman väen karttaminen tarkoittaa, että työpaikoilta häviää kokemus ja osaaminen. Tämä voi tulla kalliiksi paitsi yrityksille, myös kansantaloudelle.

– Oli ammatti mikä tahansa, pitkään työelämässä olleilla on hiljaista tietoa, hän sanoo.

"Parhaiten oppii tekemällä,
ei koulun penkillä"


Vanhentuneeseen koulutukseen vetoaminen on asiantuntijoiden mukaan usein tekosyy, sillä iästä riippumatta aika harva käyttää koulussa oppimaansa kovin suoraan työssään.

– Parhaiten opitaan tekemällä, ei koulun penkillä, Hussi arvioi.

Hänen mielestään rekrytoinnin pitäisi lähteä aina työtehtävästä ja pitäisi aidosti tähdätä siihen, että paras ja soveltuvin työntekijä palkataan.

Onko oikeasti mitään hyvää syytä, miksi vanhimpia työntekijöitä ei palkattaisi?

– Ei ole, Hussi sanoo.

Omista kokemuksistaan kertoneiden haastateltavien nimet on muutettu.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    8. 8

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää