Velat suistavat nuoren epätoivoon - Oma raha - Ilta-Sanomat

"Opiskelijat maksavat ruokaostoksensa pikavipeillä"

Velkakierre voi yllättää kenet tahansa, mutta etenkin se kiusaa nuoria aikuisia. Opiskelijan velkaantuessa voi tuntua helposti siltä, että ulospääsyä ei ole. Pikavippi toisensa perään – jopa päivittäisten ruokaostosten tekemiseen – on suomalaisnuorten arkea.

5.5.2011 9:49 | Päivitetty 5.5.2011 10:16

Etenkin opiskelijan velkaantuessa, voi tuntua siltä, että ulospääsyä ei ole. Nuorten velkaantuminen ei ole lainkaan vähentymässä. Voisi kuvitella, että tavallinen tervejärkinen nuori ei ylitä tulorajojaan kulutuksessa. Eteen voi kuitenkin tulla yllättäviäkin tilanteita. – Minulla on asiakkaita laidasta laitaan. Suurin osa on ihan tavallisia fiksuja opiskelijoita, joille on vain käynyt köpelösti, kertoo Riitta Virtanen. Riitta Virtanen auttaa velkaantuneita nuoria Salossa vapaaehtoistyönään ja kiertää kouluissa puhumassa talousasioista suoraan ja oikeilla sanoilla. – Tiedonpuute on yleensä syy, joka johtaa velkaantumiseen. Ei tajuta, millaisia seurauksia laskujen maksamatta jättämisellä on, ja kulutus on vallatonta.  Nykyään harvemmin käytetään käteistä. On vaikea arvioida kulutustaan, kun rahaa ei konkreettisesti näe. Nuorten kulutustottumukset ovat muuttuneet ja lainan ottamisesta on tehty liian helppoa. Myös luottokortit ovat yleistyneet. Pikavipit pitäisi kieltää Pikavipit eivät ole kadonneet minnekään, metroasemalla tulee vastaan pikavippimainos: ”Elä tänään, maksa huomenna.” – Pikavippilainat pitäisi kieltää lailla. En ymmärrä kuka niitä tarvitsee tässä yhteiskunnassa. Se on häikäilemätöntä bisnestä, jossa korot ovat huimia ja markkinointi yhä raaempaa, kommentoi Virtanen. Hallitus on yrittänyt puuttua pikavippiongelmaan ja se on määrännyt, että 22–06 välisenä aikana ei pikavippejä saa myöntää. – Moni nuorista on kertonut, että kyllä niitä vippejä saa edelleen mihin tahansa vuorokauden aikaan. Ruotsissa tajuttiin jo silloin ensimmäisen vuoden aikana, että pikavipit tulee kieltää. Siellä pikavippiä ei saa alle 30-vuotias, kertoo Virtanen. Usein ajatellaan, että pikavippejä ottavat vain epätoivoiset tai huolettomat nuoret, jotka haluavat ylimääräistä tuhlausrahaa. – Pikavipeillä maksetaan ihan ruokaostoksia ja muita pakollisia elinkustannuksia silloin, kun opintotuki ei muuten riitä. Eteen voi tulla esimerkiksi yllättävä lääkärin maksu. Olivatpa syynä pikavipit, kulutusluotot, yllättävä työttömyys, sairastuminen, avioero tai toisen lainojen ottaminen omiin nimiinsä, niin velkaantuminen on pitkä ja rosoinen tie kulkea. Etenkin opiskelijalle. – Kaikilla ei ole hyvätuloisia vanhempia, jotka maksavat, muistuttaa Virtanen. Velat pyörittävät arkea Miten velkaantuminen vaikuttaa arkeen?

Pienikin velka voi yllättävässä tilanteessa suistaa oravanpyörään, joka vie luottotiedot mennessään. Elämästä voi tulla epätoivoista. Luottotiedoton ei voi ostaa osamaksulla, hän ei voi saada vakuutusta, eikä puhelinliittymää. Asunnon vuokraaminen voi olla mahdotonta. Työnantaja voi vaatia, että luottotiedot ovat kunnossa. Usein työpaikkaa haetaan netin kautta pankkitunnuksilla. Luottotiedottomalle ei aina avata pankkitunnuksia tai pankkitiliäkään. – Pahinta on se häpeä, jota velkaantuminen tuo tullessaan. Voimattomuus siitä, että miten pystyy maksamaan velkansa pois. Joskus siihen voi mennä vuosia, riippuen velan määrästä. Tunne siitä, että kuinka onnistuin näin velkaantumaan, voi aiheuttaa masennusta, huomauttaa Virtanen.  Velkaantunut ja luottotiedoton henkilö saa halveksivia katseita kuin ruton saanut, eikä sympatiaa heru. Kukaan ei vaivaudu kysymään, mistä velkaantuminen johtuu. Tyhmyydestä tietty. Suomessa ei joudu velkojen takia istumaan, koska raha ei ole rikoksella aikaan saatua. – Onneksi ei. Luottotietojen menettämisessä on riittävästi murhetta nuorelle. Miten veloista eroon? Mitä tehdä, jos velkoja kerääntyy? Voiko veloista päästä eroon koskaan? – Velattomaan onneen ei ole oikotietä, painottaa Virtanen. Ratkaisu on työ, työ ja työ. On löydettävä työpaikka ja tehtävä töitä, jotta velat tulee maksettua. Jos on velkaa moneen eri paikkaan, niin yksi hyvä vaihtoehto on esimerkiksi vanhempien takaama pankkilaina. – Joskus voi olla hankala myöntää vanhemmilleen olevansa liemessä, mutta kannattaa ainakin kysyä. On paljon helpompi maksaa yhtä velkaa kerrallaan kuin montaa eri velkaa.  Perintätoimistojen kanssa on yleensä helppo neuvotella. Osamaksusuunnitelman voi tehdä pienellekin summalle. On tärkeää olla itse aktiivinen. Silloin perintätoimisto huomaa, että velallinen yrittää tosissaan. Talousopetusta jo ala-asteella Virtasen mielestä rahan käyttöä pitäisi opettaa jo ala-asteella. Nuorilla ei ole riittävästi tahoja, jotka auttaisivat velkaantumisessa. Jokaisessa kunnassa on oma velkaneuvoja, mutta sen tarjoama velkasaneeraus on yrityksille suunnattu. Nuoret eivät pääse velkasaneeraukseen.  Toinen vaihtoehto on sosiaalinen luototus, mutta sitä ei ole tarjolla kaikissa kunnissa. Muun muassa Espoossa sosiaalinen luototus toimii hyvin. Sosiaalinen luototus on hyvä, koska silloin maksetaan vain yhtä velkaa takaisin. Diakoniarahasto avustaa vuokra- ja sähkölaskuissa, mutta ei edes käsittele hakemuksia, joissa velat ovat tulleet esimerkiksi pikavipeistä. Takuusäätiö myöntää lainoja harvoille ja vaatii, että hakijalla on työpaikka, josta saa suhteellisen hyvää palkkaa. Opintotuki ei ole paha velka Opintotuki ei ole vaarallinen velka, koska se on valtion takaama ja sitä voi maksaa pienissä erissä takaisin. On kuitenkin muistettava, että opintotuen takaisin maksu alkaa juosta nopeasti valmistumisen jälkeen tai jos jättää opinnot kesken. – Opintoja ei missään nimessä kannata jättää kesken. Se on tie työhön. Virtanen haluaa korostaa, että on tärkeää tiedostaa oma velkataakkansa. Omaa kulutusta on muutettava sen mukaiseksi. – Neuvon aina nuoria, että kannattaa suosia kestävää kehitystä, kuten kirpputoreja sekä kierrätyskeskusta. Median mainonta vaikuttaa nuorten kuluttamiseen ja velkaantumiseen: halutaan kaikki nyt ja heti. Ostetaan liian suuri asunto ensiasunnoksi. Kulutetaan enemmän kuin tarvitsisi. Epävarman pätkätyön tekeminen ei helpota tilannetta.  – Lainoja tuputetaan jo nuorille ja opiskelijoille, Virtanen kritisoi. Hän toivoo, että yhteiskuntamme suojelisi enemmän nuoria, ja että velkaneuvontaan löytyisi enemmän resursseja niin kunnallisella puolella kuin vapaaehtoistyön puolellakin. Kysyntää riittää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?